Labor court rejects union claims that employer policy unlawfully restricts employee rest break selection rights under collective agreements.

Työehtosopimuksissa oli työtuntijärjestelmistä määräykset, jotka olivat samankaltaiset kuin työaikalain työtuntijärjestelmää koskeva säännös.

Työehtosopimusmääräysten mukaan vuorokautinen lepotauko voitiin merkitä työtuntijärjestelmään pidettäväksi joko kiinteänä kellonaikana tai asetettujen aikarajojen sisällä siten, että työntekijä valitsi lepotauon alkamis- ja päättymisajankohdan.

Kysymys myös siitä, millä tavoin työntekijän oikeutta valita lepotaukonsa ajankohta voitiin rajoittaa.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y. Teknisten Liitto r.y. Oy Yleisradio Ab

Kuultavat: Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto r.y. Yleisradion Tekniset r.y. Oy Yleisradio Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto r.y:n välillä 1.4.1979 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohessa ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen tässä jutussa 12.2.1982 antamaan osatuomioon n:o 13.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton kesken on 6.6.1980 sovittu Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Radio- ja Televisiotoimittajien Liiton väliseen 1.4.1979 allekirjoitettuun työehtosopimukseen muun muassa ne muutokset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen edellä mainittuun osatuomioon.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton välillä tehdyssä 1.3.1979 voimaan tulleessa Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa ne määräykset, jotka työtuomioistuimen edellä mainittuun osatuomioon on jäljennetty.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Teknisten Liiton väliseen Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskevaan työehto- ja palkkasopimukseen on uusien työaikasäännösten nimellä sovittu muun ohella ne 7.11.1980 voimaan tulleet määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen edellä mainittuun osatuomioon.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton väliseen Yleisradion ohjelmatyöntekijöitä koskevaan työehto- ja palkkasopimukseen on uusien työaikasäännösten nimellä sovittu muun muassa niistä 17.11.1980 voimaan tulleista määräyksistä, jotka on mainittu työtuomioistuimen jo edellä mainitussa osatuomiossa.

Työtuomioistuin on pyytänyt työneuvoston lausuntoa siitä, voidaanko "työn alkamis- ja päättymisajankohdan sekä ruokailu- ja lepoajat sisältävään järjestelmään" työaikalain mukaan merkitä liukuvana paitsi työpäivän myös lepotauon alkamis- ja päättymishetket ja tarkoitetaanko sillä, että työntekijä itse määrää työnsä täsmällisen alkamis- ja päättymishetken, myös sellaisia tapauksia, että työntekijä ei saa tässä menetellä vain omien henkilökohtaisten tarpeittensa mukaan, vaan hänen on otettava työn kulloisetkin vaatimukset huomioon.

Työneuvosto on 9.12.1982 antanut näin kuuluvan lausunnon:

Työaikalain 20 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaan jokaista työaikalain alaista työpaikkaa varten on työnantajan laadittava työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.

Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto on ollut kuultavana ensimmäisessä jutussa, Yleisradion Tekniset r.y. toisessa jutussa ja Oy Yleisradio Ab kolmannessa jutussa.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutut niiltä osin kuin niitä ei ole ratkaistu työtuomioistuimen 12.2.1982 antamalla osatuomiolla n:o 13.

Sanottu toiminta- ja soveltamisohje sisältää kuitenkin määräyksen, jonka mukaan ajankohta, johon lepotauko sijoitetaan, on valittava työhön soveltuvasti ja sitä mahdollisimman vähän haittaavasti sekä mikäli mahdollista lepoajan tarkoituksen kannalta mielekkäästi. Tällainen määräyksen sanamuoto merkitsee rajoitusta lepotauon ajankohdan valinnassa.

Työneuvosto on lausunnossaan työaikalain 20 §:n 1 momentin tulkinnan osalta tuonut esiin eräitä sellaisia tilanteita, joissa työnantajalla on oikeus erityisten syiden sitä edellyttäessä työnjohto-oikeutensa perusteella määrätä lepotauon täsmällisestä alkamis- ja päättymishetkestä lausunnossa tarkoitetussa työtuntijärjestelmässä toisinkin kuin työntekijä jossakin konkreettisessa tilanteessa haluaisi. Tällaisina syinä työneuvosto on pitänyt esimerkiksi sitä, että lepotauon aikana kaikki työntekijät eivät olisi yhtä aikaa poissa työpaikalta, kiireellisen työtehtävän loppuunsaattamista sekä sairaudesta johtuneita poissaloja. Työtuomioistuin katsoo, että jos puheena olevan toiminta- ja soveltamisohjeen rajoitukset olisivat koskeneet vain tällaisia seikkoja, niihin ei olisi ollut myöskään työehtosopimusmääräysten kannalta estettä.

Toiminta- ja soveltamisohje koskee kuitenkin kaikissa tilanteissa noudatettavaa lepotaukojen määräytymisperustetta ja työtuomioistuimen mielestä siten olennaista osaa työtuntijärjestelmää koskevien työehtosopimusmääräysten sisältöä. Työehtosopimusosapuolet ovat sopimusta edeltäneissä neuvotteluissa neuvotelleet mainitusta määräytymisperusteesta, mutta eivät ole päässeet siitä yksimielisyyteen. Tuo peruste on siten jäänyt määrittelemättä sopimuksessa. Puheena olevan ohjeen työehtosopimusmääräysten mukaisena pitäminen merkitsisi siten sitä, että asianosaisten välinen riitakysymys olisi saanut toisen asianosaisen kannan mukaisen ratkaisun työehtosopimuksen soveltamisohjeena, vaikkei asiasta olekaan syntynyt sopimusta.

Näillä perusteilla ja ottaen huomioon työaikalain 20 §:n 1 momentin säännöksen pakottavuuden, työtuomioistuin tulee siihen tulokseen, että kysymyksessä oleva toiminta- ja soveltamisohje on, sellaisena kuin se on annettu, puheena olevien työehtosopimusmääräysten vastainen siltä osin kuin se sisältää työntekijän tai toimenhaltijan lepotauon alkamis- ja päättymisajankohdan valintaoikeuteen kohdistuvia rajoituksia laajemmalti, kuin mitä työneuvosto on pitänyt lausunnossaan tarkoittamiensa erityisten syiden vuoksi työaikalain mukaan sallittuna. Työtuomioistuin pitää kuitenkin asiaa siinä määrin tulkinnanvaraisena, ettei se katso yhtiön rikkoneen työehtosopimusta tietensä eikä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän syyllistyneen valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Teknisten Liiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton kanteet enemmälti, vahvistaa, että kysymyksessä oleva toiminta- ja soveltamisohje on edellä todetuin tavoin työehtosopimusmääräysten vastainen.

Työtuomioistuin velvoittaa suorittamaan oikeudenkäyntikulujen korvauksiksi Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto r.y:n Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:lle tuhat kaksisataa (1 200) markkaa sekä Yleisradion Tekniset r.y:n ja Teknisten Liitto r.y:n yhteisvastuullisesti Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:lle tuhat kaksisataa (1 200) markkaa. Asian laatuun katsoen ja juttujen lopputulokset huomioon ottaen Teknisten Liitto r.y. ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y. saavat pitää vahinkonaan niille jutuista aiheutuneet kulut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Hurmalainen, Airaksinen, M. Virtanen, Leivo, Pennanen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.