Labor court dismisses claim that cosmetic tattoo removal complications constitute work agreement sickness.

Tatuointien poistoleikkauksen jälkitilasta ja mahdollisesti poistoleikkaukseen liittyneistä komplikaatioista johtuneen, ennalta varottavissa olleen työkyvyttömyyden ei juttussa ilmi tulleiden seikkojen valossa katsottu olleen työehtosopimuksen tarkoittama sairaus. Työnantajalla ei siten ollut palkanmaksuvelvollisuutta työkyvyttömyyden ajalta.

Asianosaiset: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: Pullatupa Kähkönen ja kumpp.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Toiselta puolen Elintarvikealan Työnantajaliiton ja Työehtoliitto r.y:n sekä toiselta puolen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n kesken 17.3.1982 allekirjoitetussa leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

30 §

Sairausajan palkka

Milloin työnantajan palveluksessa kuukauden ollut työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden, tapaturman tai terveydenhoitoviranomaisen terveydenhoitolain 43 §:n perusteella määräämän karanteenin vuoksi eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:

Työsuhde, joka ennen ajanjakso työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti

Vähintään 1 kuukauden mutta alle 25 päivää 3 vuotta 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 32 " 5 vuotta tai kauemmin 40 "

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on työtuomioistuimessa lausunut, että Elintarvikealan Työnantajaliiton jäsenyrityksen Pullatupa Kähkönen ja kumpp. -nimisen avoimen yhtiön palveluksessa 8.10.1979 alkaen ollut leipomotyöntekijä X oli ollut tatuointien poistoleikkauksesta aiheutuneiden komplikaatioiden vuoksi sairauslomalla 18.8.-5.9.1982 ja 5.-19.1.1983. Työnantaja oli maksanut X:lle palkan ensimmäisen sairausloman ajalta, mutta perinyt sen takaisin katsottuaan, ettei työkyvyttömyys ollut aiheutunut työehtosopimuksessa tarkoitetusta sairaudesta. Toisen sairausloman ajalta palkkaa ei ollut lainkaan maksettu. Näin ollen X:ltä oli jäänyt saamatta palkkaa ensimmäisen sairausloman ajalta 1.628,16 markkaa ja toisen sairausloman ajalta 1.416,80 markkaa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja X ovat katsoneet, että työnantaja oli velvollinen maksamaan sairausajan palkan. Asiassa syntyneestä erimielisyydestä oli käyty paikallistason neuvottelut 31.1.1983 ja liittotason neuvottelu 3.5.1983, mutta niissä ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Edellä olevan perusteella Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut, että työtuomioistuin toteaisi Pullatupa Kähkönen ja kumpp. -nimisen avoimen yhtiön olevan velvollinen maksamaan X:lle sairausajan palkan 18.8.-5.9.1982 ja 5.-19.1.1983 väliseltä ajalta ja velvoittaisi yhtiön maksamaan X:lle 3.044,96 markkaa 16 %:n korkoineen 31.1.1983 lukien. Lisäksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut Elintarvikealan Työnantajaliiton, joka ei ollut täyttänyt sopimuksesta johtuvaa valvontavelvollisuuttaan, tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Elintarvikealan Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että X oli 18.8.1982 jäänyt sairauslomalle ilmoittamatta työnantajalle sen syytä. Työnantaja oli olettanut sairausloman johtuneen sairaudesta ja maksanut X:lle siltä ajalta palkan. Saatuaan tietää poissaolon syyn työnantaja oli ilmoittanut X:lle, ettei tatuointien poistoleikkaus työnantajan mielestä oikeuttanut sairausajan palkkaan. Tämän vuoksi jo maksettu palkka oli peritty takaisin eikä palkkaa ollut maksettu toisenkaan työkyvyttömyysjakson ajalta.

Työnantajapuolen käsityksen mukaan sairausajan palkan maksuvelvollisuus ulottuu vain tapauksiin, joissa työntekijä oli estynyt tekemästä työtä todellisen sairauden tai tapaturman vuoksi. Tatuointien poistoleikkauksia oli pidettävä kosmeettisina toimenpiteinä eikä niistä aiheutuvia mahdollisia komplikaatioita voitu pitää työehtosopimuksen 30 §:n mukaisena sairautena. X:n tatuointi ei ollut millään tavoin haitannut hänen työskentelyään. Työnantajan menettely oli näin ollen ollut työehtosopimuksen mukainen.

Esittämillään perusteilla Elintarvikealan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Pullatupa Kähkönen ja kumpp. on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että X on kirurgisin toimenpitein kahdessa erässä poistattanut käsivarsistaan niihin aikaisemmin vapaaehtoisesti tatuoittamiaan kuvia. Lääkärintodistusten mukaan X on ollut 18.8.-5.9.1982 työkyvytön poistoleikkauksen jälkitilan ja 5.-19.1.1983 poistoleikkauksen vuoksi. Kanteessa on ilmoitettu työkyvyttömyyden syyksi poistotoimenpiteeseen liittyneet komplikaatiot eli lisäsairaudet. Työnantaja Pullatupa Kähkönen ja kumpp. on kieltäytynyt maksamasta X:lle palkkaa sanonotuilta ajanjaksoilta sillä perusteella, että poistoleikkaus on ollut kosmeettinen toimenpide eikä suinkaan työehtosopimuksen 30 §:n tarkoittama sairaus.

Jutussa ei ole käynyt ilmi, onko työehtosopimusneuvotteluissa tarkemmin määritelty sairauden käsitettä. Kosmeettisten eli kauneuteen vaikuttavien kirurgisten toimenpiteiden tai niihin mahdollisesti liittyvien lisäsairauksien aiheuttamasta työkyvyttömyydestä syntyneitä erimielisyyksiä ei ilmeisesti ole aikaisemmin tullut liittojen käsiteltäväksi. Osapuolten asiassa esittämästä selvityksestä ei ole pääteltävissä, miten työehtosopimusmääräystä on tuollaisissa tapauksissa työpaikoilla sovellettu.

Jutussa ei ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, onko tatuointien poistoleikkauksen jälkitilasta ja mahdollisesti poistoleikkaukseen liittyneistä komplikaatioista johtunut X:n työkyvyttömyys ollut toimenpiteeseen nähden tavanomainen ja odotettavissa oleva vai onko se jostakin syystä ollut epätavallisen pitkä ja yllättävä. Selvitystä ei myöskään ole esitetty siitä, että tatuointien poistoon olisi ollut lääketieteellisesti perusteltuja syitä. Näiden seikkojen selvittämisellä olisi saattanut olla merkitystä asiassa. Lähinnä kantaja olisi työtuomioistuimen mielestä ollut tältä osin näyttövelvollinen.

Työtuomioistuin katsoo jutussa ilmitulleiden seikkojen valossa selvitetyksi, että poistotoimenpiteen syynä on ollut X:n työtovereiden suhtautuminen tatuointeihin ja hänen omien arvostustensa muuttuminen. Tällaisten vapaaehtoisesti hankittujen, ulkonäköön vaikuttavien muutosten poistamisesta johtuva, ennalta varottavissa oleva työkyvyttömyys ei työtuomioistuimen mielestä ole työehtosopimuksen 30 §:n tarkoittama sairaus. Näin ollen Pullatupa Kähkönen ja kumpp. ei ole velvollinen maksamaan X:lle kanteessa tarkoitettua sairausajan palkkaa. Työnantajaliiton ei myöskään ole näytetty rikkoneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Elintarvikealan Työnantajaliitto saa itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Jussila, Saastamoinen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.