Legislator Case Law & Legislation
TT:1983-135 AI generated

Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by providing compiled guidelines only to some representatives.

Case Number TT:1983-135
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's complaint against the municipality for failing to provide a compiled collection of collective agreement guidelines to all representatives. While the collective agreement required the employer to provide guidelines cost-free, the court found no specific obligation to create a unified collection for all parties. The court ruled that the municipality's treatment of representatives was fair and did not violate the agreement's spirit.

Legislator headnote

AI generated

Section 5, paragraph 3 of the Collective Agreement on Trustee Representatives in Municipal Civil Servants; The employer is not obligated to compile and distribute a unified collection of guidelines to all representatives, provided individual guidelines were provided fairly and without discrimination.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation trustee representatives guidelines compilation municipal employment fair treatment requirement labor dispute resolution union complaint dismissal

Cited Legislation

AI generated
Section 5, paragraph 3 of the Collective Agreement on Trustee Representatives in Municipal Civil Servants
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden määräyksen mukaan työnantajan tuli kustannuksitta antaa pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille virkaehtosopimukset sekä suositussopimukset niihin liittyvine soveltamisohjeineen. Määräyksessä ei ollut nimenomaisesti otettu kantaa työnantajan velvollisuuteen antaa soveltamisohjeista laadittuja kokoelmia ja muita vastaavanlaisia yhteenvetoja sopijajärjestöjen edustajille työpaikoilla. Määräyksen katsottu kuitenkin velvoittavan työnantajaa kohtelemaan pääluottamus- ja luottamusmiehiä tasapuolisesti riippumatta siitä, mikä osapuoli heidät oli asettanut.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan työnantajille kirjeellään antamaa ohjetta, jolla oli tarkoitettu saada työnantajat jättämään yhden sopijajärjestön pääluottamus- ja luottamusmiehet soveltamisohjekokoelman jakelun ulkopuolelle, pidetty sanotun määräyksen vastaisena. Kun sopimusvaltuuskunnalla oli ollut perusteltu aihe uskoa, ettei sopijajärjestö pitäisi kirjeessä suositeltua menettelyä soveltamisohjeiden vastaisena, sopimusvaltuuskunnan toimenpiteitä ei katsottu luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeen tietensä rikkomiseksi.

Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Kuultavat: Haukiputaan kunta

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä Akavan ja kahden muun viranhaltijayhdistyksen 25.3.1981 tekemässä luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

Tietojen ja selvitysten saanti

5 §

3 mom. Työnantaja antaa pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille kustannuksitta yleiset virkaehtosopimukset ja niiden tarkistamista koskevat virkaehtosopimukset sekä suositussopimukset niihin liittyvine soveltamisohjeineen. Milloin viranhaltijain pääluottamusmies/luottamusmies toimii myös työntekijöiden pääluottamismiehenä/luottamusmiehenä, antaa työnantaja hänelle edellisessä momentissa mainituin edellytyksin asianomaiset työehtosopimukset soveltamisoheineen.

Kun yhteisesti neuvoteltuihin soveltamisohjeisiin oli otettu uusia määräyksiä ja aikaisemmin annettuja ohjeita oli muutettu, työnantajan olisi luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden mukaisesti tullut antaa kokoelma myös Akavan pääluottamus- ja luottamusmiehille.

Haukiputaan kunta oli aluksi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeeseen vedoten kieltäytynyt antamasta koottuja soveltamisohjeita Akavan pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. Asian johdosta 20.12.1982 käydyissä paikallisneuvotteluissa ei enempää kuin 21.2.1983 käydyissä keskusneuvotteluissakaan ollut saavutettu yksimielisyyttä. Haukiputaan kunta oli kuitenkin toukokuussa 1983 antanut soveltamisohjekokoelmat myös Akavan luottamusmiehille.

Soveltamisohjekokoelma sisälsi nimenomaan sellaisia soveltamisohjeita, jotka pääluottamus- ja luottamusmiehen tuli saada työnantajalta voidakseen hoitaa luottamusmiestehtäväänsä. Kun ei ollut olemassa määräyksiä, joiden mukaan soveltamisohjeiden tulisi olla yksimielisesti hyväksyttyjä, Akava on katsonut sopimusvaltuuskunnan menetelleen virheellisesti antaessaan mainitulla yleiskirjeellään ohjeet, joiden nojalla Haukiputaan kunta oli kieltäytynyt antamasta soveltamisohjeita Akavan pääluottamus- ja luottamusmiehille. Tämän vuoksi Akava on vaatinut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden 5 §:n 3 momentin tieten rikkomisesta. Sitä vastoin Akava on jutun esivalmistelussa luopunut aikaisemmin esittämästään vaatimuksesta Haukiputaan kunnan velvoittamisesta luovuttamaan kustannuksitta kootut soveltamisohjeet Akavan nimeltä mainituille pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeen nojalla työnantajan tuli antaa pääluottamus- ja luottamusmiehelle kustannuksitta yleiset virkaehtosopimukset ja niiden tarkistamista koskevat virkaehtosopimukset sekä suositussopimukset niihin liittyvine soveltamisohjeineen. Määräys tarkoitti sitä, että kun oli tehty uusi yleinen kunnallinen virkaehtosopimus, se tuli liitteineen ja soveltamisohjeineen antaa pääluottamus- ja luottamusmiehelle. Mikäli kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen tehtiin kesken sopimuskauden tarkistuksia, tuli

myös niitä koskevat virkaehtosopimukset soveltamisohjeineen antaa luottamusmiehille.

Työnantaja saattoi antaa pääluottamus- ja luottamusmiehen käyttöön myös muuta aineistoa, mutta luottamusmiessopimus ei kuitenkaan työnantajaa siihen velvoittanut. Soveltamisohjekokoelma oli esimerkki aineistosta, jonka antaminen perustui työnantajan vapaaseen harkintaan eikä luottamusmiessopimukseen tai sen soveltamisohjeeseen. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli 28.4.1983 päivätyllä yleiskirjeellään A 23/1983 kehottanut kuntia ja kuntainliittoja antamaan kodifioidut soveltamisohjeet myös niille luottamusmiehille, jotka eivät olleet niitä vielä saaneet. Tämä oli johtunut uuden kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 79 §:n pöytäkirjamerkinnän määräyksestä, jonka mukaan sopimusosapuolten tuli noudattaa kodifioituja soveltamisohjeita. Näin ollen noiden soveltamisohjeiden voitiin katsoa tulleen osaksi kunnallista yleistä virkaehtosopimusta.

Edellä olevan perusteella kunnallinen sopimusvaltuuskunta on kiistänyt Akavan väitteen siitä, että soveltamisohjekokoelma olisi ollut sellainen luottamusmiessopimuksen tarkoittama soveltamisohje, joka työnantajan oli kustannuksitta annettava pääluottamus- ja luottamusmiehelle. Soveltamisohjekokoelman antamiseen ei ollut liittynyt yleisen virkaehtosopimuksen tekemistä tai tarkistamista, vaan kokoelma oli tehty lähinnä paikallisen työnantajan työn helpottamiseksi. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on kiistänyt rikkoneensa luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden 5 §:n 3 momentin määräyksiä ja vaatinut kanteen hylkäämistä.

Haukiputaan kunta on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu, on muilta osin tutkinut jutun ja havaitsee, että kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden 5 §:n 3 momentin mukaan työnantajan tulee antaa pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille kustannuksitta yleiset virkaehtosopimukset ja niiden tarkistamista koskevat virkaehtosopimukset sekä suositussopimukset niihin liittyvine soveltamisohjeineen. Esitetyn selvityksen mukaan vuosina 1971-1982 tehdyt kunnallisten virkaehtospimusten soveltamisohjeet on annettu yleiskirjeillä. Erimielisyyttä ei ole ollut siitä, että luottamusmiehet ovat saaneet kaikki yleiskirjeillä annetut soveltamisohjeet.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistossa on tehty edellä mainittuna aikana annetuista soveltamisohjeista kokoomateos. Sitä on valmisteltu työryhmässä, johon on kuulunut myös Akavan edustajia. Työryhmän tarkoituksena on ollut koota annetut soveltamisohjeet aihepiireittäin yhtenäiseksi ohjeistoksi. Työryhmän puheenjohtajana toiminut sopimusvaltuuskunnan apulaisosastopäällikkö on työtuomioistuimessa todistajana kuulusteltuna kertonut, että ohjeiden asiallista sisältöä ei ole muutettu. Sen sijaan niiden sanamuotoa on joissakin tapauksissa korjattu. Lisäksi kokoomateokseen on sen käyttäjien työn helpottamiseksi sisällytetty määritelminä soveltamisohjeiden aiheina olleita virkaehtosopimusmääräyksiä ja joitakin viittauksia soveltamisohjeiden alalta annettuihin työtuomioistuimen tuomioihin tai ainakin työneuvoston lausuntoihin.

Keväällä 1983 tehdyssä yleisessä kunnallisessa virkaehtosopimuksessa osapuolet ovat sopineet, että sitä sovellettaessa noudatetaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston ja pääsopijajärjestöjen - siis myös Akavan - yhteisesti valmistamia virkaehtosopimuksen kodifioituja soveltamisohjeita. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on 28.4.1983 päivätyllä kiertokirjeellä kehottanut kunnan- ja liittohallituksia antamaan soveltamisohjekokoelman niille luottamusmiehille, jotka eivät vielä olleet sitä saaneet. Haukiputaan kunta, joka on kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ensiksi mainittuun kirjeeseen vedoten kieltäytynyt antamasta soveltamisohjeita Akavan pääluottamus- ja luottamusmiehille, on jälkimmäisen kirjeen saatuaan antanut kokoelman myös heille.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Haukiputaan kunta saavat itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa jutussa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Metsäpelto, Hurmalainen, Salonen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.