Labor court fines unions for collective resignation as a strike tactic violating work peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the unions' collective resignation from standby agreements constituted an illegal strike action intended to pressure the employer. Although the unions claimed the resignations were legitimate responses to job losses, the court found the simultaneous nature of the resignations proved a coercive purpose. Consequently, the unions were fined and ordered to pay the employer's legal costs for violating work peace obligations.
Legislator headnote
AI generatedWork Peace Act s. 1; Collective resignation from standby agreements: When executed simultaneously to pressure an employer regarding prior dismissals, such actions constitute a strike violating work peace obligations and incur fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan ilmoitetut työsopimusten irtisanomiset yhtiön työntekijät, teollisuustoimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt olivat toimeenpanneet työnseisauksen ja yhtiön konekorjaamon työntekijät olivat kieltäytyneet ylitöistä ja irtisanoneet päivystyssopimuksen. Toimenpiteet muodostivat työtaistelutoimenpiteen, jotka kohdistui työehtosopimusten työnantajan työnjohto-oikeutta ja irtisanomista koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ja kaksi toimihenkilöyhdistystä tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Teknisten Liitto r.y.
Kuultavat: Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y. Tervakosken Teollisuustoimihenkilöyhdistys r.y. Tervakosken Tekniset r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 24.3.1983 allekirjoitetussa paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
4 §.
TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 §.
TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.
4. STK:n ja SAK:n 22.6.1978 allekirjoittamaa yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Edellä mainitun työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
4 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisenä irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 25.3.1983 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, johon Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut kirjallisesti yhtyneensä, on muun ohessa seuraava määräys:
4 §.
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.
Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 12.6.1978 tehdyssä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa sanotaan muun ohella:
4 §.
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tälläisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton sekä toiselta puolen muiden ohella Teknisten Liiton välillä 25.3.1983-29.2.1984 väliseksi ajaksi tehdyssä paperi- ja puumassateollisuuden palkkasopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä maaliskuun 25 päivänä 1983 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.
Palkkasopimuksen 1 §:ssä tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
4 §.
Irtisanomisaika
Irtisanomisaika on Työnantajan irtisanoessa: 1 kuukausi, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta, 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 5 vuotta mutta vähemmän kuin 10 vuotta.
4. irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 31.12.1978 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.
Runkosopimuksen osana noudatettavan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä 31.12.1978 tehdyn irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohella:
4 §
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, ettei työnantaja ollut suorittanut työsuhteiden irtisanomisia neuvottelujen ollessa vielä kesken, vaan että työnantaja oli suorittanut ennen irtisanomisia lain ja työehtosopimuksen velvoitteet neuvottelujen suorittamisesta. Toinen asia oli ollut se, että työntekijät olisivat vielä halunneet jatkaa neuvotteluja. Kantaja ei ollut kiistänyt sitä, etteivätkö päivystyssopimuksen irtisanomiset olisi tapahtuneet pätevästi, mutta irtisanomiset olivat tapahtuneet painostustarkoituksessa kollektiivisesti.
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y., Tervakosken Teollisuustoimihenkilöyhdistys r.y. ja Tervakosken Tekniset r.y. ovat olleet jutussa kuultavina.
________
Tervakoski Oy:n konekorjaamo-osastolla on 6.1.1976 lukien ollut voimassa päivystyssopimus, jonka piiriin on kuulunut 16 konekorjaamon työntekijää. 29.6.1983 12 näistä työntekijöistä on irtisanonut päivystyssopimuksen ilmoittaen syyksi irtisanomiset. Myöhemmin myös kaksi muuta konekorjaamon työntekijää ovat vuosilomalta palattuaan irtisanoneet päivystyssopimuksen. 7.7.1983 on konekorjaamon luottamusmies ilmoittanut yhtiön työsuunnittelupäällikölle konekorjaamon työntekijöiden päättäneen kieltäytyä vastaisuudessa ylitöistä. Työnantaja on vaatinut kahdessa eri neuvottelutilaisuudessa työrauhan palauttamista, jolloin konekorjaamon luottamusmies on ilmoittanut ylityökiellon ja päivystyssopimuksesta irtisanomisen jatkuvan työrauhan palauttamisvaatimuksesta huolimatta edelleen. Lisäksi varapääluottamusmies on ilmoittanut ylitöistä kieltäytymisen syyksi tapahtuneet työsuhteiden irtisanomiset.
Paperiliitto on työtuomioistuimessa kiistänyt, että päivystyssopimuksen irtisanomisen tarkoituksena olisi ollut painostaa työnantajaa peruuttamaan toimeenpannut irtisanomiset. Kun päivystyssopimuksen irtisanomisen syyksi on kuitenkin ilmoitettu mainitut irtisanomiset ja kun lähes kaikki päivystyssopimuksen piiriin kuuluneet työntekijät ovat irtisanoutuneet samanaikaisesti, työtuomioistuin katsoo, että päivystyssopimuksen irtisanomisen tarkoituksena on vallinneissa oloissa ollut painostaa työnantaja toimeenpantujen irtisanomisten peruuttamiseen. Näin ollen päivystyssopimuksen irtisanominen ja ylitöistä kieltäytyminen ovat muodostaneet työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut paperija puumassateollisuuden työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta ja irtisanomista koskeviin määräyksiin. Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y. ja sen konekorjaamo-osastolle asettamat luottamusmiehet eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin mainittujen työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja lopettamiseksi.
Edellä sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y:n, Tervakosken Teollisuustoimihenkilöyhdistys r.y:n ja Tervakosken Tekniset r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:lle, Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y:n neljätuhatta (4 000) markkaa, Tervakosken Teollisuustoimihenkilöyhdistys r.y:n kaksituhatta (2 000) markkaa ja Tervakosken Tekniset r.y:n kaksituhatta (2 000) markkaa sekä velvoittaa ne yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n oikeudenkäyntikulut tuhannellaviidelläsadalla (1 500) markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Vihma, Jussila, Leivo ja Kuivanen.
Tuomio oli yksimielinen.