Court dismisses union claim that employer violated termination rules by selling machinery to a new employer.

Yksittäisen metsäkoneen myyntiä ei voitu pitää työsopimuslaissa tarkoitettuna liikkeen tai osan luovutuksena. Näyttämättä oli myös jäänyt, että työntekijän siirtyessä metsätyökoneen ostaneen yhtiön palvelukseen olisi työntekijän ja hänen uuden työnantajansa välillä sovittu, että työntekijä saisi lukea hyväkseen kaikki aikaisemmassa työsopimussuhteessaan saamansa etuudet myös uuden työnantajan palveluksessa. Ottaessaan irtisanomisaikaa määrättäessään huomioon vain työsuhteen kestoajan koneen ostaneen yrityksen palveluksessa työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisaikaa koskevaa määräystä.

Työnantaja oli sen sijaan rikkonut tietensä työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan työntekijän ennen kahta muuta työntekijää, joiden työsuhteet olivat olleet kestoltaan lyhyempiä kuin irtisanotun.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Asianosaiset: Maaseututyöväen Liitto r.y. Koneurakoitsijain Liitto r.y. Ahti Arvila Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Ahti Arvila

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välisessä 1.3.1982 voimaan tulleessa metsäkonealan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Työsuhteen päättyminen

1 Työnantajan on noudatettava toistaiseksi jatkumaan tarkoitetussa työsuhteessa olevaan työntekijään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen kesto Irtisanomisaika

- alle 1 kk - 1 kk

- alle 5 v 1 kk

- 5 v - alle 10 v 2 kk

- 10 v - 15 v 3 kk

- yli 15 v 4 kk

4 Jos työsuhde joudutaan lopettamaan työn vähyyden vuoksi, pyritään noudattamaan sitä periaatetta, että ensiksi irtisanotaan yleensä se, joka on ollut työssä lyhimmän ajan tai, jolla on toisiin samassa asemassa oleviin henkilöihin verrattuna pienimmät huoltovelvollisuudet ja ottaen samalla huomioon taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat, ellei häntä hänen erikoisammattinsa vuoksi ole pidettävä työssä välttämättömänä.

Lomautus

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi ja määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi.

Maaseututyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että koneenkuljettaja Martti Hyttinen oli 3.3.1974 alkaen työskennellyt Tehdaspuu Oy:n palveluksessa koneenkuljettajana. Viimeksi Hyttinen oli kuljettanut monitoimikonetta. Yhtiö oli kuitenkin myynyt monitoimikoneen ja eräitä muitakin koneita ilmeisesti Ahti Arvila ja Heikki Klemola nimisille urakoitsijoille. Muutaman viikon kuluttua sekä koneen myyneen yhtiön edustajien että koneen ostaneiden urakoitsijoiden taholta oli otettu yhteyttä Hyttiseen ja ilmoitettu, että hänet oli monitoimikoneen mukana "myyty". Tässä yhteydessä Hyttiselle oli vakuutettu sekä uuden että entisen työnantajan taholta, että siirto uuteen työsuhteeseen tapahtuisi niin sanottuna vanhana työntekijänä, eikä Hyttinen tämän johdosta menettäisi siirron yhteydessä palkkaetujaan. Hyttisen uusi työnantaja oli aluksi käyttänyt toiminimeä Arvila & Klemola Oy ja sittemmin toiminimeä Ahti Arvila Ky.

Vaikka Hyttisen uudet työnantajat olivatkin noudattaneet aluksi Hyttisen aikaisemman työsuhteen ehtoja, oli joissakin yksityiskohdissa ollut huomauttamista. Hyttinen oli osallistunut vuonna 1980 olleeseen metsurilakkoon. Sen jälkeen työnantaja oli yksipuolisesti siirtänyt Hyttisen monitoimikoneelta työskentelemään juontokoneella. Samalla työnantaja oli alentanut Hyttisen palkkaa ja esittänyt perusteeksi, että Hyttinen oli siirretty työskentelemään toisella koneella. Tässä yhteydessä työnantaja myös oli soveltanut väärin työehtosopimuksen mukaisia päiväraha- ja kilometrikorvausmääräyksiä. Näistä palkkaerimielisyyksistä liittotasolla käydyissä neuvotteluissa oli päädytty yksimielisyyteen siitä, että työnantajan tuli oikaista palkanalennus ja noudattaa työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia sekä korjata menettelynsä päiväraha- ja kilometrikorvausasioissa.

Näiden tapahtumien jälkeen työnantaja oli ryhtynyt painostustoimenpiteisiin, joilla oli pyritty Hyttisen työsuhteen lopettamiseen. Hyttinen olikin ensin lomautettu 23.9.1981 alkaen. Hänen työsuhteensa oli sittemmin purettu sillä perusteella, että työnantaja oli myynyt metsätraktorin. Neuvottelujen jälkeen työnantaja oli perunut laittoman työsuhteen purkamisen ja Hyttinen oli jatkanut vanhana työntekijänä työnantajansa palveluksessa.

Työnantaja oli jälleen lomauttanut Hyttisen 5.3.1982 päivätyllä ilmoituksella saman kuun 19 päivästä lukien toistaiseksi. Lomautuksen syyksi oli ilmoitettu töiden vähyys. Lomautuksen kestäessä työnantaja oli 13.4.1982 päivätyllä ilmoituksella irtisanonut Hyttisen työsuhteen päättymään saman kuun 15 päivästä alkaen. Metsätraktorin myynnistä ei ollut aiheutunut töiden vähenemistä. Muutoinkaan ei yrityksessä ollut tapahtunut töiden pysyvää supistumista. Näin ollen ei myöskään irtisanomisperustetta ollut ollut olemassa. Työnantaja oli menettelyllään myös rikkonut työehtosopimuksen 3 §:n 1 kohtaa. Kun Hyttisen työsuhde Tehdaspuu Oy:ssä oli alkanut jo maaliskuussa 1974, hänen irtisanomisaikansa olisi näin ollen tullut olla kaksi kuukautta.

Hyttisen irtisanomisen johdosta käydyissä neuvotteluissa työnantaja oli myöntänyt, että yrityksen palvelukseen oli Hyttisen jälkeen otettu kaksi muuta työntekijää, jotka kuitenkin olivat saaneet jäädä yhtiön palvelukseen. Ammattitaitonsa puolesta Hyttinen olisi pystynyt tekemään heillä teetettyjä työtehtäviä. Työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdan mukaan pääsääntö irtisanomisjärjestyksessä oli, että viimeksi työsuhteeseen otettu irtisanottiin ensin, jos kysymys oli työn vähyyden vuoksi tapahtuvasta työvoiman vähentämisestä. Mikäli yhtä kauan työsuhteessa olleita työntekijöitä oli useita, vain tällöin kiinnitettiin huomiota sanotussa työehtosopimuksen kohdassa mainittuihin muihin näkökohtiin.

Työnantaja oli itse asiassa myöntänyt oikeaksi sen, että irtisanomisajan olisi tullut olla kaksi kuukautta. Työnantaja oli nimittäin Hyttisen verokirjaan merkinnyt työsuhteen päättymispäiväksi 31.5.1982. Työnantaja ei ollut maksanut irtisanomisajan palkkaa kahdelta kuukaudelta vaan ainoastaan yhden kuukauden irtisanomisajan palkasta lomautusilmoitusajan vähentämisen johdosta puuttuneet 2007,20 markkaa.

Edellä olevilla perusteilla Maaseututyöväen Liitto on vaatinut Ahti Arvila Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen Ahti Arvilan tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 3 §:n 1 ja 4 kohtien tietensä rikkomisesta sekä Koneurakoitsijain Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta, koska liitto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenyritys ei rikkonut asiassa työehtosopimuksen määräyksiä.

Koneurakoitsijain Liitto sekä Ahti Arvila Ky ja Ahti Arvila ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että metsäkonealan työehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä irtisanomisperusteista. Asianosaisliittojen välillä ei myöskään ollut solmittu erillistä irtisanomissuojasopimusta. Työtuomioistuin ei näin ollen voinut tutkia irtisanomisen laillisuutta. Koska irtisanomisen laillisuus oli kuitenkin esikysymys ratkaistessa kanteessa esitettyjä vaatimuksia, ei vaatimuksia voitu työtuomioistuimessa tutkia ennen kuin asia olisi selvitetty yleisessä työmioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä.

Siltä varalta, että kanne tutkittaisiin, vastaajat ovat lausuneet, että kanteessa esitetty väite kahden kuukauden irtisanomisajan noudattamisesta perustui siihen, että Hyttisen työsuhteen kestoajaksi tulisi katsoa myös hänen Tehdaspuu Oy:n palveluksessa oloaikansa. Konekauppa, jolla Arvila & Klemola Oy oli ostanut monitoimikoneen Tehdaspuu Oy:ltä, oli tehty 1.3.1979. Tällöin Hyttisen työsuhde Arvila & Klemola Oy:hyn oli alkanut. Mitään oikeudellisia perusteita ei ollut olemassa sille, että työsuhteen kestoaikaa laskettaessa tulisi ottaa huomioon myös Hyttisen Tehdaspuu Oy:n palveluksessa oloaika. Noudattaessaan Hyttisen kohdalla yhden kuukauden irtisanomisaikaa oli työnantaja menetellyt työehtosopimuksen 3 §:n 1 kohdan mukaisesti. Hyttisen työsuhde Ahti Arvila Oy:n palveluksessa oli kestänyt 1.3.l979-15.4.l982 eli hieman runsaat kolme vuotta.

Hyttisen irtisanomisen syynä oli ollut töiden pysyvä vähentyminen. Tämä oli johtunut siitä, että työnantajan 1.3.1979 ostama monitoimikone oli tuhoutunut tulipalossa 3.11.1982, jolloin sitä koskenut Tehdaspuu Oy:n ja Arvila & Klemola Oy:n välinen tavoiteansiosopimus oli peruuntunut. Ahti Arvila oli 28.12.1981 myynyt yhden metsätraktorin, eikä vaihdossa tullut kone ollut ollut missään työssä. Kone oli myyty urakanantajan toivomuksesta. Työn puutteen takia toista metsätraktoria koskenut tavoiteansiosopimus oli Tehdaspuu Oy:n toimesta sanottu irti 1.1.1983 alkaen. Perusteena sopimusten irtisanomisille oli ollut nimenomaan se tosiseikka, ettei työnantaja ollut voinut turvata tavoiteansioon yltävien puumäärien kuljettamista. Työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaisena irtisanomiseen oikeuttavana erityisen painavana syynä pidettiin muun muassa taloudellisia tai tuotannollisia syitä, jotka aiheuttivat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Tässä tapauksessa irtisanominen oli tapahtunut laillisin perustein.

Edellä olevilla perusteilla Koneurakoitsijain Liitto ja Ahti Arvila Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Ahti Arvila ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Maaseututyöväen Liitto on vastineen johdosta lausunut, että kanne ei ollut ennenaikainen. Työehtosopimuksen 3 §:n 1 ja 4 kohdat olivat normimääräyksiä, joita vastaajayritys oli tietensä rikkonut. Työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdan määräys ei myöskään ollut pelkkä ohje, vaan sillä oli normimääräyksen oikeusvaikutukset. Se oli tarkoitettu kohdistumaan työehtosopimuksen sitomiin työnantajiin.

Hyttistä ei ollut irtisanottu Tehdaspuu Oy:n palveluksesta, vaan hän oli siirtynyt myydyn koneen mukana vanhana työntekijänä uuden työnantajan palvelukseen. Liikkeen luovutustapauksissa huomiota on kiinnitetty siihen, oliko myyty omaisuus muodostanut toimivan kokonaisuuden. Jos näin oli ollut laita, toimenpidettä oli pidetty oikeuskäytännössä liikkeen luovutuksena. Metsäkoneurakointialalla yhdenkin metsäkoneen luovuttaminen työntekijöineen, jos tähän samalla oli liittynyt sopimus urakoinnista myyjän kanssa, oli muodostanut selvästikin toimivan kokonaisuuden. Jo tällä perusteella Hyttisen työsuhteen oli katsottava jatkuneen. Kaiken lisäksi työnantajat ja Hyttinen olivat olleet yksimielisiä ja sopineetkin siitä, että työsuhde jatkui vanhana työntekijänä.

Se seikka, että työntekijä sattui omistamaan työnantajayhtiön osakkeita, ei asettanut häntä edullisempaan asemaan muihin työntekijöihin nähden irtisanomissuojan kannalta. Näin ollen ei osakkuus kommandiittiyhtiössä äänettömänä yhtiömiehenä merkinnyt sitä, että työntekijä olisi irtisanomisjärjestystä sovellettaessa muita työntekijöitä paremmassa asemassa.

Jutun pääkäsittelyistunnossa Maaseututyöväen Liitto on vielä esittänyt, että itse asiassa työnantaja ei ollut noudattanut edes kuukauden pituista irtisanomisaikaa, sillä kommandiittiyhtiö oli jättänyt maksamatta osan tästäkin irtisanomisajan palkasta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin toteaa jutun tutkimista vastaan tehdyn väitteen johdosta, että kanteessa on vaadittu hyvityssakkoihin tuomitsemista työehtosopimuksen 3 §:n 1 kohdassa määrätyn irtisanomisajan ja saman §:n 4 kohdassa mainitun irtisanomisjärjestyksen tietensä rikkomisen johdosta. Näiden vaatimusten käsitteleminen työtuomioistuimessa ei edellytä irtisanomisperusteeksi ilmoitetun syyn oikeellisuuden selvittämistä erillisessä oikeudenkäynnissä. Sen vuoksi työtuomioistuin hylkää väitteen.

Kommandiittiyhtiö on 15.3.1982 ilmoittanut lomauttavansa Hyttisen töiden vähyyden vuoksi toistaiseksi. Tämän jälkeen on kommandiittiyhtiö 13.4.1982 päivätyllä ilmoituksella irtisanonut hänen työsuhteensa 15.4.1982 lukien metsätraktorin myynnistä johtuvan työn puutteen vuoksi. Irtisanomisen johdosta käydyissä neuvotteluissa on niistä laadittujen pöytäkirjojen mukaan irtisanominen todettu tehdyksi yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Erimielisyydestä on neuvoteltu paikallisesti asianosaisliittojen edustajien saapuvilla ollessa 6.5.1982 ja liittojen välillä vielä 2.9.1982. Yhtiön toiminnan suppeudesta johtuen työnantajaliiton mahdollisuudet saada työnantaja noudattamaan työehtosopimuksen mukaista menettelyä ovat olleet ilmeisen vähäiset. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon neuvotteluissa epäselviksi jääneet seikat, työtuomioistuin katsoo, ettei liitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen muilta osin, työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla tuomita Ahti Arvila Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen Ahti Arvilan yhteisvastuullisesti maksamaan työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoa Maaseututyöväen Liitolle viisisataa (500) markkaa ja velvoittaa yhtiön ja Arvilan myös yhteisvastuullisesti korvaamaan työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut kahdellatuhannella (2 000) markalla. Koneurakoitsijain Liitto saa asian laatuun nähden itse kärsiä sillä jutussa olleet kulut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Jussila, Airaksinen, Kuivanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.