Labor court allows night care work time to count as full working time under collective agreement.

Virkaehtosopimuksen sanamuodon perusteella oli selvää, että kodinhoitajan työajaksi luettiin kolme tuntia yötä kohti, jos hän työnsä tai työmatkan pituuden vuoksi joutui yöpymään työperheessä, vaikka hän ei yöaikana tekisi lainkaan työtä. Sanamuoto ei myöskään estänyt sellaista tulkintaa, että yöllä tosiasiassa tehty työ, jos se ylitti kolme tuntia, luettiin kokonaisuudessaan työajaksi. Yleisesti hyväksyttävänä oli myös pidettävä sitä, että työajaksi luettiin kaikki se aika, jonka työntekijä todella työtään teki.

Ainoastaan yöajoiksi työperheeseen määrätyn kodinhoitajan yöaikana kodinhoitotehtäviin käyttämä aika oli luettava hänelle kokonaisuudessaan työajaksi.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Kuultavat: Nokian kaupunki

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muiden muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 25.3.1981 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Liite n:o 16/Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1981

KUNNALLISTEN KODINHOITAJIEN TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKAJÄRJESTELYÄ YM. KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

1 §

1 mom. Kodinhoitajan varsinainen työaika on 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona. Mikäli kodinhoitajan työmatkaan asunnosta toimituspaikkaan ja takaisin viranhoitokunnan alueella käyttämä aika ylittää päivässä 1 1/2 tuntia, lasketaan ylittävä osa työaikaan.

6 mom. Milloin kodinhoitaja työnsä tai työmatkan pituuden vuoksi joutuu yöpymään työperheessä, luetaan siitä työajaksi kolme tuntia yötä kohden ja maksetaan 20 markkaa yöpymisrahaa. Kodinhoitajan työperheessä yöpymisestä päättää mahdollisuuksien mukaan ennakolta kohdinhoitoavun antamisesta päättävä viranomainen.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 16 1 §:n 6 momentin sanamuodosta ilmeni, että 20 markan suuruinen yöpymisraha oli tarkoitettu korvaukseksi työperheessä yöpymisestä. Yöpymisrahalla ei ollut tarkoitettu korvata sitä kodinhoitotyötä, jonka kodinhoitaja yöaikana mahdollisesti joutui tekemään. Yöpymisraha oli tarkoitettu korvaamaan sitä haittaa ja epämukavuutta, mikä kodinhoitajalle työpaikalla yöpymisestä aiheutui. Kodinhoitaja oli oikeutettu tähän korvaukseen siinäkin tapauksessa, että hän saattoi nukkua työperheessä koko yön. Mikäli kodinhoitaja joutui yön aikana tekemään kodinhoitotyötä, tuli työhön käytetty aika lukea liitteen n:o 16 1 §:n 1 momentin mukaiseen työaikaan. Määräyksellä ei säännelty sitä, mihin vuorokauden aikaan työaika saattoi sijoittua. Näin ollen kodinhoitaja voitiin määrätä joko päivä-, ilta- tai yötyöhön.

Nokian kaupungin kodinhoitajan virassa oleva Katja Tallgren oli määrätty 12. ja 13.10. sekä 19. ja 20.10.1981 välisten päivien öiksi perheeseen, jossa oli yksi- ja kaksivuotiaat lapset. Päiväsaikaan perheessä oli työskennellyt toinen kodinhoitaja. Siitä huolimatta, että Tallgren oli joutunut kummallakin kerralla tekemään koko yön kodinhoitotyötä, joka oli käsittänyt lähinnä lasten hoivaamista ja rauhoittamista, oli hänelle hyväksytty työajaksi ainoastaan kolme tuntia yötä kohti. Tallgrenin työajaksi olisi kuitenkin tullut lukea edellä mainitut yöt kokonaisuudessaan.

Edellä olevilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 16 1 §:n 1 ja 6 momentin oikeaksi sisällöksi sen, että Tallgrenin työperheessään 12.-13.10 ja 19.-20.10.1981 päivien välisinä öinä kodinhoitotehtäviin käyttämä aika luetaan kokonaan hänelle työajaksi.

Kanteeseen vastatessaan kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 16 1 §:n 6 momentissa oli työmatkan pituuden lisäksi toisena yöpymisen perusteena mainittu kodinhoitajan työ. Tällä oli tarkoitettu tilannetta, jossa kodinhoitaja joutui suorittamaan työtehtäviään yöaikana. Sopimuksen mukaan luettiin yöpymisajasta työajaksi siten vain kolme tuntia yötä kohti riippumatta siitä, joutuiko kodinhoitaja yön aikana suorittamaan varsinaisia tehtäviään vai ei. Tätä tuki sekin, että työhön käytetyn ajan samoin kuin kodinhoitajan yöllä suorittamien tehtävien valvominen oli mahdotonta.

Näillä perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vastineen johdosta lausunut, että kodinhoitajien työhön käyttämän ajan valvominen oli yhtä vaikeata sekä päivällä että yöllä, sillä työ tehtiin yksityisissä kodeissa. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen vastaava sopimuskohta ei sanamuodoltaan ollut yhteneväinen nyt kysymyksessä olevan virkaehtosopimuksen määräyksen kanssa. Lisäksi kodinhoitajien ja perhepäivähoitajien tilanne erosi toisistaan siten, että perhepäivähoitajat tekivät työtään omassa kodissaan. Kotiavustajia koskevaan työehtosopimuksen liitteeseen oli virkaehtosopimuksen sanamuoto puolestaan otettu sellaisenaan. Kotiavustajia koskevan työehtosopimuksen 4 §:ssä oli sovittu työajan sijoittamisesta. Kodinhoitajia koskevassa virkaehtosopimuksessa ei ollut tällaista määräystä.

Virkaehtosopimukseen korvausperiaate oli otettu ohjesäännöistä. Vuodelta 1967 olevan Kunnallisliiton malliohjesäännön mukaan yöpymisajasta työperheessä luettiin kodinhoitajan työajaksi viisi tuntia ja yöpymisajasta erityisessä yöpymispaikassa kolme tuntia. Ohjesäännön mukaan näihin kolmeen tuntiin ei ollut sisältynyt edellytystä työnteosta. Kun yöpymisajasta työperheessä työajaksi laskettava aika vuoden 1969 ohjesäännöllä oli alennettu kolmeen tuntiin, ei tähänkään ollut liittynyt työntekovelvollisuutta, vaan korvaus oli tarkoitettu maksettavaksi pelkästä yöpymisestä työpisteessä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Nokian kaupunki on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 16 1 §:n 6 momentissa sovitun, että milloin kodinhoitaja työnsä tai työmatkan pituuden vuoksi joutuu yöpymään työperheessä, luetaan siitä työajaksi kolme tuntia yötä kohden. Määräys on otettu virkaehtosopimukseen vuonna 1972 kunnallista kodinhoitotoimintaa koskevista ohjesäännöistä. Ohjesääntöjen muuttamisesta vuonna 1968 neuvoteltaessa on työtuomioistuimessa todistajana kuulustellun neuvotteluihin osallistuneen Kunnallisvirkamiesliiton edustajan kertoman mukaan järjestöjen puolelta otettu esille kysymys yöpymisestä ja yöaikana tehtävästä työstä. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, onko osapuolten välillä päästy yksimielisyyteen siitä, että kodinhoitajan yöllä tekemä työ luettaisiin kokonaisuudessaan työajaksi. Virkaehtosopimukseen osallisten välillä ei määräyksen sisällöstä sen sijaan ole aiemmin neuvoteltu.

Siitä, että virkaehtosopimusneuvotteluissa on esitetty työperheessä yöpymisen perusteella työajaksi luettavan tuntimäärän korottamista, ei voida tehdä määräyksen oikeasta sisällöstä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kantaa tukevia päätelmiä. Määräyksen soveltamispiiriin jää näet joka tapauksessa osa kodinhoitajien työtilanteista.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että kodinhoitaja Katja Tallgrenin työperheessä 12.-13.10. ja 19.-20.10.1981 päivien välisinä öinä kodinhoitotehtäviin käyttämä aika on luettava hänelle kokonaisuudessaan työajaksi. Jutun laatuun katsoen saa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Buschmann, Jussila, Leivo ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.