Labor court fines union branches for strike participation and failure to enforce work peace obligations.

Toimeenpannut lakot olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja lopettamiseksi, vastasi myös luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoihin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Porin Metallityöväen ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä 8.4.1983 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Noudat- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noutamis- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että velvol- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työlisuus nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Varoi- Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta

_______

tuksen s. 107 sekä yleissopimus irtisanomisen ja lomautuktie- sen perusteista (ISS) s. 159. doksianto

II TYÖPALKAT

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

telu- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvelvol- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on suus työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuPai- luessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neunostus vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen, kielto asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiAlis- seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, tami- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos nen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työ- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy

_______

tuomio- det, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momenistuin tissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitsemaan elimen tutkittavaksi.

Edelleen yhtiön prosessiteknisen tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin seuraavasti: 27.5.1983 oli 110 työntekijää ollut lakossa kello 6.50-15.50, 3.6.1983 oli 110 työntekijää ollut lakossa kello 11.50-15.50, 14.6.1983 oli 110 työntekijää ollut lakossa kello 6.50-15.50 ja 3.8.1983 oli 90 työntekijää ollut lakossa kello 11.50-15.50. Näiden työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan prosessiteknisen tehtaan työntekijöiden irtisanomisista. Porin Metallityöväen ammattiosaston luottamusmiehet Lahti, Laaksonen, Metsämaa ja Forsten olivat osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin 27.5., 3.6. ja 3.8.1983 sekä Lahti, Metsämaa ja Forsten myös 14.6.1983.

Työnantaja oli useaan otteeseen kehottanut Porin Metallityöväen ammattiosaston pääluottamusmiestä ja muita luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työpaikalla toistuvasti esiintyneiden työtaistelujen lopettamiseksi ja estämiseksi. Tämän suuntaisia luottamusmiesten toimenpiteitä työnantaja ei ollut kuitenkaan voinut havaita. Päinvastoin luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla sekä toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli työtaistelujen alkamisen jälkeen useita kertoja ollut yhteydessä Metallityöväen Liittoon ja vaatinut sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut havaittu olleen toivottua vaikutusta.

Edellä olevan perusteella Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Porin Metallityöväen ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Metallityöväen Liitto, jonka esittämään Porin Metallityöväen ammatiosasto on kohdaltaan yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot 27.5.-16.6. ja 3.8.-9.9.1983 toimeenpantujen työnseisausten kestosta laajuudesta pitivät suurin piirtein paikkansa.

Työkalutehtaalla toimeenpantujen työnseisausten taustatekijänä oli ollut ns. palkkiopalkkoja koskeva erimielisyys. Työntekijöiden tuntipalkat olivat jääneet jälkeen 1-2 markkaa vastaavaa työtä tekevien työntekijöiden palkoista muualla maassa. Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta oli neuvoteltu työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken paikallisesti yli vuoden ajan. Työntekijäpuoli oli osoittanut asiassa huomattavaa pitkämielisyyttä huolimatta siitä, ettei neuvotteluissa ollut sanottavasti edistytty. Oli täysin ymmärrettävää, että työntekijöiden kärsivällisyys oli loppunut ja että heidän patoutunut tyytymättömyytensä oli purkautunut työnseisauksiin.

Oy W. Rosenlew Ab oli taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanonut 40 prosessiteknisen tehtaan työntekijää siten, että heidän työsuhteensa päättyi syyskuun lopussa 1983. Työntekijäpuoli oli kuitenkin ollut sitä mieltä, että irtisanomisiin ei ollut ollut työsopimuslaissa ja irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuja perusteita. Työntekijäpuolen näkemys oli perustunut siihen, että työnantaja oli käyttänyt runsaasti ulkopuolista työvoimaa sekä Porin Metalli- ja Konepajateollisuudessa että komennustyömailla eri puolilla maata. Kohtuudella oli voitu edellyttää, että työnantaja irtisanomisten sijasta olisi sijoittanut omia työntekijöitään niihin töihin, joissa oli käytetty jatkuvasti ulkopuolista työvoimaa. Työnantajan menettely oli suuresti ärsyttänyt työntekijäkuntaa ja lopulta johtanut kanteessa tarkoitettuihin työnseisauksiin.

Työpaikan pääluottamusmies ja asianomaisten työosastojen luottamusmiehet olivat työnseisausten yhteydessä jatkuvasti painottaneet työntekijöille neuvottelujärjestyksen noudattamisen tärkeyttä ja vaatineet työntekijöitä pysymään työssä. Myös Metallityöväen Liiton edustajat olivat useaan otteeseen olleet yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan välitöntä palauttamista. Näin ollen ammattiosasto ja liitto olivat tehneet kaiken voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy W. Rosenlew Ab:n Porin Metalli- ja Konepajateollisuuden työkalutehtaalla ja prosessiteknisellä tehtaalla työntekijät ovat 27.5.-16.6.1983 ja 3.8.-9.9.1983 olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa. Työkalutehtaan lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan palkkiopalkkojen korottamiseen. Prosessiteknisen tehtaan lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan tehtaan työntekijöiden irtisanomista. Työtaistelutoimenpiteisiin ovat Porin Metallityöväen ammattiosaston luottamusmiehet ottaneet osaa kanteessa kerrotulla tavalla. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin palkkauksesta ja työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä.

Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoihin. Myöskään Metallityöväen Liiton ei ole näytetty ryhtyneen riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin Metallityöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle neljätuhatta (4 000) markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä kummankin yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellaviidelläsadalla (1 500) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Heiniö, Hölttä ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.