Labor court fines union branches and union for violating work peace and collective strike rules.

Lakot ja ylityökielto olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen vuorotyötä ja urakkapalkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y. Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noitte- teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle valupe- rattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. ruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllinen työaika

Työ- Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia

_______

viikko työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, Työ- ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuovuoro- rokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemikausi sessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikoittainen säännöllinen Keski- työaika voidaan järjestää myös siten, että se kesmääräi- kimäärin on 40 tuntia viikossa: nen työaika päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajankaksona;

siten, että se keskimäärin on 38 tuntia viikossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona; sekä siten, että se keskimäärin on 36 tuntia viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Vuoro- Mom. 7. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännölli

________

jen sesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanvaihtu- jaksoin muuttua. minen ja Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovimuut- taan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, tumi- ei kuitenkaan yövuorossa. nen

Edellä mainittujen työtaistelujen lisäksi olivat Paraisten tehtaan ns. urakkatyöntekijät ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin: 19.1.1983 olivat koko tehtaan 190 työntekijää pitäneet luvattoman kokouksen työaikana kello 14.30-15.30, 20.1. ja 21.1.1983 olivat tehtaan 140 niin sanottua urakkamiestä olleet molempina päivinä lakossa kello 7-23 ja 26.1.1983 olivat koko tehtaan 210 työntekijää pitäneet luvattoman kokouksen työaikana kello 13-14.30. 26.1.1983 oli edelleen koko tehtaalla ollut lakossa 70 aamuvuoron työntekijää kello 14.30-15, 140 päivävuoron työntekijää kello 14.30-15.30 ja 80 iltavuoron työntekijää kello 21-23, 27.1.1983 oli 70 niin sanottua aikapalkkaista työntekijää ollut lakossa kello 7-23 ja samoin 28.1.1983 oli 70 aikapalkkaista työntekijää ollut lakossa kello 7:stä lähtien. Näiden työtaistelujen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa nostamaan urakkahintoja etenkin urakoiden WT 1273 SK lu 7 lohko 3 ja 1272 SK lu 2 lohko s:n osalta.

Työtaistelutoimenpiteisiin olivat osallistuneet muiden muassa Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y:tä työpaikalla edustava pääluottamusmies 11.11.1982, 19.1.1983 ja 26.1.1983 sekä kuusi muuta luottamusmiestä eri aikoina. Työpaikalla Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y:tä edustava luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun 19.1.-21.1.1983 ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y:tä työpaikalla edustava luottamusmies 26.1.1983. Luottamusmiehet eivät olleet millään tavoin ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi tai estämiseksi, vaan he olivat itsekin niihin osallistumalla ja vaatimuksia esittämällä asettuneet tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Työnantajan luottamusmiehille esittämät kehotukset toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä kantajaliiton vastaajaliitolle esittämät samansisältöiset vaatimukset olivat jääneet ilman toivottua vaikutusta.

Ammattiosastot vastasivat luottamusmiestensä toiminnasta ja siitä, että ne olivat jättäneet huolehtimatta siitä, että niiden jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Samoin oli Metallityöväen Liitto laiminlyönyt velvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton, Turun metallityöväen Ammattiosaston, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston sekä Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on jutun esivalmisteluistunnossa ilmoittanut, että urakkahintojen korottamista koskenut työtaistelu 28.1.1983 oli jatkunut kello 23:een asti, sekä että kello 7:n jälkeen lakkoon oli mennyt mainittujen 70:n työntekijän lisäksi 130 muuta työntekijää. Edelleen työntekijät olivat kieltäytyneet ryhtymästä pyydettyyn ylityöhön.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että esitetyt tiedot lakkojen ajankohdista, laajuudesta ja luottamusmiesten osallistumisesta niihin pitivät pääosin paikkansa. Kollektiivisesta ylityökiellosta ei kuitenkaan ollut ollut kysymys. Oy Navire Ab:n Paraisten tehtailla työskenneltiin 2-vuorotyössä. Sen lopettamista tai vähentämistä ei ollut vaadittu. Tosin työntekijöiden keskuudessa työaikamuoto sinänsä oli saattanut herättää ihmetystä, kun iltavuoron työntekijät 5-hallissa olivat saattaneet joutua varsinaisten työtehtäviensä puutteessa tekemään muuta työtä. Liittojen edustajien läsnäollessa olikin todettu, että mikäli vuorojärjestelmän kohdalla todetaan epäjohdonmukaisuutta, oli asioista neuvoteltava neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että työtaistelutoimenpiteet olivat edelleen jatkuneet seuraavasti: 3.2.1983 oli 260 koko tehtaan työntekijää ollut lakossa kello 11-15.30 sekä kello 19-23, 8.2.1983 oli koko tehtaan 190 työntekijää pitänyt luvattoman kokouksen työaikana kello 13.30-14.30 ja samana päivänä oli koko tehtaan noin 260 työntekijää ollut lakossa kello 14.30-15.30 ja 21-23. 4.2.1983 olivat työtaistelutoimenpiteisiin osallistunut Turun metallityöväen Ammattiosastoa työpaikalla edustaneet kaksi luottamusmiestä sekä 8.2.1983 pidettyyn luvattomaan kokoukseen pääluottamusmies ja kaikki muut työvuorossa olleet luottamusmiehet. Helmikuun 11 päivänä 1982 oli kello 11.30-15.30 ja 19-23 toimeenpantuun lakkoon ottanut osaa noin 230 työntekijää. Jutun pääkäsittelypäivänä 15.2.1983 oli kello 13 aletun kokouksen jälkeen poistuttu työpaikalta kello 14 ja ilmoitettu, että lakko jatkuisi seuraavana päivänä.

Kantajaliitto on vastineen johdosta vielä lausunut, että palkkausjärjestelmän käyttöönotossa ilmenneet epäkohdat oli korjattu mutta muutoin hinnoittelu oli perustunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, eikä työntekijäpuoli ollut voinut osoittaa hinnoittelussa konkreettisia virheitä. Uusi palkkajärjestelmä oli otettu käytäntöön liittojen välisen sopimuksen mukaisesti ja liittojen edustajien valvonnassa.

Vastaajaliitto on vielä ottamatta kantaa ilmoitukseen, joka koski jutun pääkäsittelypäivänä toimeenpannuiksi ilmoitettuja työnseisauksia, lausunut, että tiedot lakoista helmikuussa 1983 pitivät pääosin paikkansa. Lakot eivät kuitenkaan olleet seurausta pääluottamusmiehen toimenpiteistä. Ylityökiellosta ei ollut myöskään tehty yhteistä päätöstä vaan kunkin työntekijän kieltäytymiselle oli ollut yksilölliset syyt.

Asianosaiset ovat pyytäneet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto sekä Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Oy Navire Ab:n Paraisten tehtaan työntekijät ovat marraskuun 10 päivästä 1982 lukien panneet toimeen kanteessa kerrotut lakot ja pitäneet luvattomia kokouksia työaikana. Lisäksi työntekijät ovat sanotusta ajankohdasta lähtien kollektiivisesti kieltäytyneet ylityöstä. Ylityöstä kieltäytymisen totaalisuus - vain 15 miehen komennusryhmä on tehnyt ylityötä - osoittaa, että kysymyksessä on ollut työntekijöitten yhteisesti toteuttama menettely, vaikka työntekijät ovatkin kukin kerrallaan ilmoittaneet kieltäytymiselleen yksilöllisiä syitä.

Työtaistelut jatkuivat jutun pääkäsittelypäivänä. Työntekijöitten menettelyn syynä on ollut työnantajan painostaminen vuorotyön tekemistä koskevassa kysymyksessä ja urakkahintaerimielisyydessä. Ne ovat näin ollen kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen vuorotyötä ja urakkapalkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaisteluun ovat osallistuneet kanteessa luetellut Turun metallityöväen Ammattiosaston, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston sekä Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet. Ammattiosastot eivät ole ryhtyneet työtaistelujen toistumisesta huolimatta toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosastot vastaavat edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin lähes täydellisestä passiivisuudestaan työrauhan palauttamisessa.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta on esitetyn selvityksen mukaan oltu jatkuvasti yhteydessä Metallityöväen Liittoon työrauhan palauttamiseksi. Metallityöväen Liiton vastineessa selostettuja toimenpiteitä on pidettävä riittämättöminä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, kun liitonkin vastuuta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti työhäiriöitten jatkuva toistuminen.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle seitsemäntuhatta viisisataa (7 500) markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston kuusituhatta (6 000) markkaa ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston kolmetuhatta (3 000) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä viisituhatta (5 000) markkaa. Lisäksi sanotut ammattiosastot ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Sarkko, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Hurmalainen, Äimälä, Leivo, Palanko-Laaka ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.