Legislator Case Law & Legislation
TT:1983-119 AI generated

Labour court rules a part-time office inspector must follow 35-hour work week and is entitled to overtime pay.

Case Number TT:1983-119
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that a municipal installation inspector working primarily in office duties must adhere to a 35-hour weekly work week under the collective agreement. The union argued the inspector was in an independent position exempt from overtime rules, but the court rejected this based on the inspector's actual task distribution. Consequently, the city was ordered to pay overtime compensation for weeks exceeding the statutory 35-hour limit.

Legislator headnote

AI generated

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2 § 1 momentti ja 10 § 1 momentti: Viranhaltijan säännöllinen työaika määräytyy tehtävän laadun ja määrän mukaan; jos pääasiallinen työ on toimistotyötä, sovelletaan lyhyempiä työaikoja ja ylityökorvaus oikeutetaan, ellei viranhaltija ole erikseen määritelty itsenäisessä asemassa olevaksi.

Keywords

AI generated
municipal collective agreement regular working hours office work classification overtime compensation entitlement independent position status labour court decision public sector employment

Cited Legislation

AI generated
Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 25.3.1980
työaikalaki
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Virkaehtosopimukseen osallisten edustajien välillä tehdystä viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistiosta ilmenevät periaatteet huomioon ottaen katsottu, että kaupungin palveluksessa oleva asennustarkastaja, jonka päivittäisestä työajasta keskimäärin vain noin kaksi tuntia käytettiin viraston ulkopuolella suoritettavissa töissä ja muu työajasta toimistotöissä, oli pääasiallisesti virasto- ja toimistotyötä tekevä viranhaltija. Asennustarkastajaan tuli näin ollen soveltaa 35 tunnin viikkotyöaikaa. Asennustarkastajaa ei myöskään voitu pitää virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna itsenäisessä asemassa olevana viranhaltijana, jolla ei ollut oikeutta lisätyökorvaukseen.

Kaupunki velvoitettu suorittamaan asennustarkastajalle lisätyökorvausta siltä ajalta, jona hän oli kaupunginhallituksen päätöksen perusteella 35 tunnin viikkotyöajan asemesta noudattanut 40 tunnin viikkotyöaikaa.

Kysymys myös virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden sitovuudesta.

Asianosaiset: Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Kuultavat: Lahden kaupunki

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n, Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n välillä 25.3.1980 tehdyssä kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, johon Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on samana päivänä allekirjoitetulla pöytäkirjalla yhtynyt, on muun ohella seuraavat määräykset:

II. SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. l u k u

TYÖAIKA

1 §

Viranhaltijain työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla virkatehtävien laadun ja määrän mukaan sekä huomioon ottaen työajan tehokkaan käytön ja sen, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty.

2 §

1 mom.

1 momentin III vaihtoehto:

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1. päivä sattuu, elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 3/4 tuntia vuorokaudessa ja 33 3/4 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä n:o 1: _________________________

Tämän momentin kolmesta vaihtoehdosta noudatetaan kussakin kunnassa tai kuntainliitossa aikaisemmin valittua vaihtoehtoa I, II tai III.

2 mom. Muun kuin 1 ja 3 momentissa tarkoitetun viranhaltijan säännöllinen työaika on, jäljempänä tässä pykälässä ja 2 a §:ssä mainituin poikkeuksin, 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

1 mom. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää viranhaltijan säännöllisen työajan, mutta ei ylitä työaikalain mukaista säännöllisen työajan ensimmäismäärää.

31 §

1 mom. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varallaolon korvaamista koskevia, tämän virkaehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan,

5) jonka kunnan tai kuntainliiton asianomainen viranomainen katsoo olevan johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa, tai

2 mom. Milloin kunnan tai kuntainliiton asianomainen viranomainen katsoo sen kohtuulliseksi, voidaan tämän pykälän määräysten estämättä 1 momentissa tarkoitetulle viranhaltijalle kuitenkin suorittaa ilta-, yöja sunnuntaityöstä sekä varallaolosta erikseen määrätty rahakorvaus sekä antaa lisä- ja ylityöstä tai vastaavan luonteisesta työstä erikseen määrätty rahakorvaus tai vapaa-aikahyvitys, mikäli vapaa-ajan antaminen on mahdollista toimintoja haittaamatta ja palkkausmenoja lisäämättä.

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty on samojen osallisten välillä 25.3.1981 tehdyssä kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, johon Kuntien Teknisten Keskusliitto KTK on edellä mainittuna päivänä allekirjoitetulla pöytäkirjalla yhtynyt.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeeseen A 17/1979 sisältyvässä kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen osallisten edustajien 1.3.1979 allekirjoittamassa viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistiossa sanotaan muun ohessa:

1 Yleistä

Työryhmä on harkitessaan sitä, onko kysymyksessä virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimiva viranhaltija vai ei, ottanut huomioon mm. seuraavia seikkoja:

1. Ratkaisevana on pidettävä viranhaltijan työn luonnetta ja laatua. Asiaan ei välttämättä vaikuta esim. se, miten suuri osa työajasta tapahtuu toimisto-olosuhteissa.

2. Neuvoteltaessa ja sovittaessa eri viranhaltijaryhmien palkkaluokkiin sijoittelusta viranhaltijan säännöllisen työajan pituus on eräs palkkausperuste. Tämä on todettu myös virkasäännössä.

3. Viranhaltijoiden säännöllisten työaikojen tulisi olla yhdenmukaisia kaikissa kunnissa ja kuntainliitoissa, sillä ratkaisevana on pidettävä sitä, minkälaatuisia tehtäviä viranhaltijat yleensä suorittavat eikä esim. sitä, mitä viranhaltija jossakin kunnassa tosiasiallisesti tekee. Poikkeuksia tästä säännöstä saattaa aiheutua esim. kuntien ja kuntainliittojen huomattavasta kokoerosta tms. johtuvasta viranhaltijan tehtäviin vaikuttavasta organisaation erilaisuudesta.

6. Tekninen henkilökunta

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeeseen A 43/82 sisältyvässä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen soveltamisohjeessa, josta mainittuun sopimukseen osallisten on ilmoitettu sopineen, sanotaan muun muassa:

1.20. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varallaolon korvaamista koskevat rajoitukset (31 §)

1.20.1.2. Itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat

Usein rajankäynti sen suhteen, onko viranhaltija johtavassa tai siihen rinnastettavassa vai itsenäisessä asemassa, on epäselvä. Itsenäisessä asemassa olevia viranhaltijoita voi olla enemmän kuin johtavassa tai siihen rinnastettavassa asemassa olevia. Viranhaltija, joka ei ole johtavassa tai siihen rinnastettavassa asemassa, voi olla itsenäisessä asemassa.

Kaikilla viranhaltijoilla on virkaehtosopimuksella tai muutoin määrätty työaika, jota työnantajalla on oikeus valvoa. Joissakin tapauksissa valvontaa ei voida suorittaa tai se ei ole tarkoituksenmukaista.

Viranhaltijan voidaan katsoa olevan itsenäisessä asemassa, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka rajaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia viranhaltijoita ovat esimerkiksi yleensä esimiesasemassa olevat, suunnittelu- tai tutkimustoimintaa tekevät sellaiset viranhaltijat, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella (kenttätyössä). Se seikka sinänsä, että viranhaltijan työaika on määrätty, ei tarkoita, että hän ei voisi olla itsenäisessä asemassa.

Sen, kuka katsotaan virkaehtosopimuksen 31 §:n 1 momentin 5)-kohdan tarkoittamaksi itsenäisessä asemassa olevaksi, päättää asianomainen viranomainen kunnassa tai kuntainliitossa.

1.20.1.3. Viranhaltijan aseman toteaminen

Kunnissa ja kuntainliitoissa tulee määräajoin luettelolla ja aina uutta virkaa perustettaessa todeta, onko viranhaltija johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli kantansa tueksi keskusneuvotteluissa lisäksi esittänyt, että mikäli Kammosen katsottaisiin kuuluvan virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaisen työaikajärjestelmän piiriin, häntä olisi tehtäviensä luonteen ja vastuun mukaan pidettävä sopimuksen 31 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamana itsenäisessä asemassa olevana viranhaltijana. Mainitun sopimuskohdan mukaan hänelle ei tällöin tarvitsisi suorittaa lisätyökorvauksia. Viranhaltija siirtyi kunnissa itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden ryhmään kuitenkin vain työnantajan määräyksen perusteella. Asennustarkastajat ja heidän esimiehensä eivät sisältyneet Lahdessa siihen luetteloon, jossa oli mainittu itsenäisessä ja johtavassa asemassa olevat kaupungin viranhaltijat ja työntekijät. Myös muissa kaupungeissa asennustarkastajille oli maksettu ylityö- ja lisätyökorvauksia.

Edellä olevilla perusteilla Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että asennustarkastaja Reino Kammosen säännöllinen työaika on kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukainen virasto- ja toimistotyöaika ja että Lahden kaupunki on virkaehtosopimuksen 10 §:n 1 momentin nojalla velvollinen maksamaan Kammoselle lisätyökorvauksen ajalta 5.8.1980-17.8.1981.

Kammosen työtehtäviin oli kuulunut myös toimisto- ja virastotyötä. Mikäli Kammosen, toisin kuin asennustarkastajien yleensä, katsottaisiin tällä perusteella kuuluvan virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaisen työajan piiriin, oli hänen tehtäviään pidettävä virkaehtosopimuksen 31 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan suorittamina. Ainoastaan sellaisessa asemassa oleva asennustarkastaja saattoi olla toimistotyöajassa. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kantaa tukivat yleiskirjeellä A 43/82 annetut virkaehtosopimuksen soveltamisohjeet. Niistä oli neuvoteltu ja sovittu pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.

Virkaehtosopimuksen 31 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulle viranhaltijalle ei tarvinnut suorittaa erikseen korvausta lisätyöstä, ellei kunnan tai kuntainliiton asianomainen viranomainen saman pykälän 2 momentin nojalla harkinnut sitä kohtuulliseksi. Korvauksen suorittaminen ei kuitenkaan virkaehtosopimuksen mukaan ollut pakollista. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V, Akava, Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA ja Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK olivat keskusneuvotteluissa todenneet, että lisätyökorvauksen suorittamatta jättäminen oli kyseisessä tapauksessa kohtuutonta ja että sen suorittamisen salli myös virkaehtosopimuksen 31 §:n 2 momentti. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan mielestä edellä mainitut järjestöt olivat tällä kannanotollaan tarkoittaneet sitä, että mikäli Kammoseen sovellettiin virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaista työaikajärjestelmää, hänen tehtäviään pidettiin tällöin johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan tehtävinä.

Koska Kammosen kohdalla työaika oli ollut kauan kiistanalainen ja kun häneen oli sovellettu välillä virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin ja välillä saman pykälän 2 momentin määräyksiä, työnantajalla oli oikeus myös jälkikäteen liittää Kammonen itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden luetteloon. Muutoinkin luettelon tarkistaminen oli aina mahdollista.

Edellä olevilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä siltä osin kuin siinä on vaadittu virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaisen työajan vahvistamista asennustarkastaja Reino Kammosen työajaksi. Siltä varalta, että työtuomioistuin kuitenkin katsoisi, että Kammoseen tulee soveltaa edellä mainittua työaikajärjestelmää, kunnallinen sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä lisätyökorvauksen maksamisen osalta sen vuoksi, että Kammonen on katsottava virkaehtosopimuksen 31 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamaksi viranhaltijaksi.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli vedonnut yleiskirjeeseensä A 43/82 väittäessään, että Kammonen oli sellaisessa itsenäisessä asemassa, ettei häneen pitänyt soveltaa lisätyömääräyksiä. Koska mainitusta kirjeestä ei ollut neuvoteltu Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK:n kanssa, sekin sisälsi vain työantajan yksipuolisen käsityksen asiasta.

Kammonen ja muut Lahden kaupungin palveluksessa olevat asennustarkastajat eivät olleet sisältyneet itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden luetteloon, vaikka he olivatkin työskennelleet virasto- ja toimistotyöajassa. Tämän vuoksi Kammosen oikeus lisätyökorvaukseen perustui virkaehtosopimuksen 10 §:n 1 momenttiin eikä kunnan asianomaisen viranomaisen harkintaan.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Lahden kaupunki on ollut asiassa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että marraskuussa 1981 Lahden kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan kaupungin vesihuoltolaitoksessa työskentelevän asennustarkastajan kahdeksaksi tunniksi määrätty päivittäinen työaika on jakaantunut siten, että siitä on keskimäärin noin kaksi tuntia kulunut rakennuskohteissa tapahtuvissa tarkastuksissa ja tarkastustodistusten laadinnassa sekä noin yksi tunti matkoihin tarkastuskohteisiin. Muu osa työajasta on käytetty erilaisissa toimistotöissä, kuten tilausten vastaanottamisessa, asiakaspalvelussa, tarkastusten laskutuksessa, tarkastuskorttien täyttämisessä sekä piirustusten tarkastuksessa. Lahden kaupungin vesihuoltolaitoksen palveluksessa on asennustarkastaja Reino Kammosen lisäksi eräs toinen asennustarkastaja. Kummallakin heistä on kaupunginosittain jaetut vastuualueensa.

Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on katsonut, etteivät edellä mainitut muistio ja virkaehtosopimuksen soveltamisohjeet ole sitä sitovia. Kun liitto on yhtynyt kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen, muistion ja soveltamisohjeiden sisältämiä periaatteita ja ohjeita on työtuomioistuimen mielestä noudatettava keskusliiton jäsenyyteen kuuluvien virkasuhteissa samalla tavoin kuin pääsopijajärjestöjen piiriin kuuluvienkin osalta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Kammosen säännöllinen työaika on virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukainen virasto- ja toimistotyöaika ja että Lahden kaupunki on velvollinen maksamaan hänelle virkaehtosopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan lisätyökorvaukset 5.8.1980 ja 17.12.1981 väliseltä ajalta, jolloin hän on tehnyt 40 tunnin viikkotyöaikaa. Jutun laatuun katsoen saa Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Äimälä, Keskinen, Leivo ja Rantala.

Tuomio oli yksimielinen.