Labour court dismisses union claim against employer for terminating a trade union representative's contract without cause.

Luottamusmiehenä toiminut työntekijä oli vastoin työnantajan kieltoa ollut omakotitalonsa muuraustyön vuoksi viikon pois työstä. Työnantaja oli tuona aikana antanut työntekijälle varoituksia työtehtävien laiminlyömisestä ja kehottanut häntä saapumaan työpaikalle. Työpaikalle palattuaan ja työmääräyksen saatuaan, työntekijä oli mennyt tapaamaan yhtiön toimitusjohtajaa. Työntekijälle annettuja varoituksia koskeneen riidan päätteeksi toimitusjohtaja oli purkanut työntekijän työsuhteen. Työnantajalla katsottu olleen työntekijän luvattoman poissaolon ja työtehtävien laiminlyömisen perusteella työsuhteen päättämiselle irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut erityisen painavat syyt.

Kysymys myös työtuomioistuimen toimivallasta sekä kanteen yksilöimisestä ja perustelemisesta.

Asianosaiset: Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Konepaja Antti Ranta Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen

2.4.1969

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat märäykset:

4§

Luottamusmiehen työsuhde

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

6. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammattiosastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle. Edellä mainitut ennakkoilmoitusmääräykset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1§

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1.1 työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi,

1.2 työntekijää, joka työskentelee ulkomaan-, taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa, eikä

1.3 tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa. Työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

3 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudelisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä määrätyllä tavalla.

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä tysuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

Torstaina 22.7. toimitusjohtaja oli tullut Hurskaisen rakennustyömaalle tuomaan kirjallista varoitusta työvelvoitteen laiminlyömisestä. Hurskainen ei ollut kuitenkaan suostunut ottamaan sitä vastaan, koska hän oli saanut luvan poissaoloon eikä työnantajalla ollut siten ollut mitään aihetta varoituksen antamiseen. Seuraavana päivänä toimitusjohtaja oli tullut yhtiön palveluksessa olevan insinööri Hannu Hirvosen kanssa tuomaan uutta kirjallista varoitusta. Keskustelun päätteeksi Hirvonen oli kehottanut Hurskaista tulemaan maanantaina 26.7. työhön.

Hurskainen oli mennyt 26.7. työpaikalle kello 7 ja saanut heti määräyksen lähteä Plan-Sell Oy:n sahalle. Työtoveria odotellessaan Hurskainen oli pääluottamusmiehenä päättänyt käydä tiedustelemassa yhtiön työtilannetta toimitusjohtajalta, joka keskustelun päätteeksi oli purkanut Hurskaisen työsopimuksen päättymään välittömästi. Vaikka Hurskainen ei keskustelutilaisuudessa ollut käyttäytynyt mitenkään moitittavasti eikä antanut esiintymisellään aihetta työsuhteen päättämiseen, toimitusjohtaja oli myöhemmin todennut varaluottamusmies Tapio Salmiselle, että Hurskaisen työsuhde olisi jatkunut, mikäli Hurskainen olisi mennyt suoraan työhönsä eikä tullut keskustelemaan työtilanteesta hänen kanssaan.

Metallityöväen Liitto on katsonut, ettei Konepaja Antti Ranta Oy:llä ollut ollut työsopimuslain 43 tai 44 §:ssä tarkoitettua perustetta Hurskaisen työsopimuksen purkamiseen eikä myöskään irtisanomissuoja- tai luottamusmiessopimuksessa tarkoitettua perustetta Hurskaisen työsopimuksen irtisanomiseen. Edelleen Metallityöväen Liitto on katsonut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli, hyväksyessään liittotason neuvotteluissa hyväksynyt Konepaja Antti Ranta Oy:n menettelyn, laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä esitetyillä perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Konepaja Antti Ranta Oy:llä ei ollut irtisanomissuojasopimuksen eikä luottamusmiessopimuksen mukaista perustetta Hurskaisen työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen, ja velvoittamaan Konepaja Antti Ranta Oy:n suorittamaan Hurskaiselle irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta 8.400 markkaa ja vahingonkorvauksena kuudelta kuukaudelta 25.200 markkaa. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Konepaja Antti Ranta Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kantajan vahvistusvaatimusta siitä, että Hurskaisen työsuhteen purkaminen oli tapahtunut irtisanomissuoja- ja luottamusmiessopimuksen vastaisesti, ei voitu sanottujen sopimusten mukaan esitetyssä muodossaan tutkia. Kun kantajan vaatimus irtisanomisajan palkasta ja vahingonkorvauksesta oli yksilöimätön, perustelematon sekä muutoinkin perusteeton, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen jättämistä myös tällä perusteella tutkittavaksi ottamatta.

Maanantaina 19.7.1982 Hurskainen oli tullut työpaikalle kello 7.30 työajan alkaessa kello 7.00. Jälleen hän oli vaatinut ylimääräistä lomaa ensin Hirvoselta ja sitten myös toimitusjohtajalta, mutta lomaa hänelle ei ollut myönnetty. Tämän jälkeen Hurskainen oli todisteellisesti kieltäytynyt työnteosta ja poistunut työpaikalta.

Hurskaiseen oli työnantajan toimesta yritetty saman viikon aikana ottaa yhteyttä ja toimittaa hänelle varoitus työvelvoitteen laiminlyömisestä. Hurskainen oli kuitenkin järjestelmällisesti pakoillut työnantajan edustajia eikä hän ollut suostunut vastaanottamaan varoitusta. Torstaina 22.7. tarjotun varoituksen Hurskainen oli repinyt ja perjantaiaamuna 23.7. Hurskainen oli paennut rakennustyömaaltansa työnantajan edustajia. Hurskainen ei ollut myöskään vastaanottanut toimitusjohtajan ja Hirvosen myöhemmin samana päivänä tuomaa kirjallista varoitusta.

Maanantaina 26.7.1982 Hurskainen oli saapunut työpaikalle ja mennyt toimitusjohtajan puheille. Tällöin toimitusjohtaja oli purkanut Hurskaisen työsopimuksen. Työnantajalla oli ollut perusteet katsoa työsopimus purkautuneeksi työsopimuslain 44 §:n 2 momentin nojalla ja sen lisäksi purkaa työsopimus sanotun lain 43 §:n nojalla. Hurskainen oli tietoisesti laiminlyönyt työvelvoitteen täyttämisen eikä vastaajayhtiötä voitu enää tapahtuneen jälkeen kohtuudella vaatia jatkamaan Hurskaisen työsuhdetta.

Esitetyillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Konepaja Antti Ranta Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Tutkiessaan jutun työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että Seppo Hurskainen on perjantaina 16.7.1982 puhelimitse ja maanantaina 19.7. toimitusjohtaja Antti Rannalta henkilökohtaisesti työpaikalla pyytänyt lupaa saada pitää omakotitalonsa muuraustyön vuoksi palkatonta lomaa. Työtilanteesta johtuen työnantaja ei ole suostunut pyyntöön. Siitä huolimatta Hurskainen on poistunut työpaikalta ja palannut sinne vasta maanantaina 26.7.

Jutussa kuultujen todistajien ja toimitusjohtajan kertomuksen perusteella on selvitetty, että Hurskaisen työsuhde olisi saattanut jatkua, jollei toimitusjohtajan ja Hurskaisen välillä olisi maanantai-aamuna käyty edellä mainittua keskustelua.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Mörä, Loukola, Saastamoinen, Kenraali ja Pennanen.

Jäsen Pennanen, jonka lausuntoon jäsenet Mörä ja Kenraali yhtyivät, lausui: