Labour Court dismisses opinion request on collective agreement applicability to private employer under Labour Code s. 17.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court refused to issue an opinion on whether a municipal collective agreement applied to a private charity's night watchman. The employee argued the agreement should cover his duties and unpaid wages, while unions noted the private entity was not a signatory. The court declined because determining applicability required interpreting the Labour Code rather than assessing specific employment conditions, which falls outside its jurisdiction.
Legislator headnote
AI generatedLabour Code s. 17; s. 39 of the Labour Court Act: The Labour Court cannot issue opinions on the interpretation of the Labour Code regarding the general applicability of collective agreements, reserving such questions for the Supreme Court.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Erimielisyys koski kunnallisen työehtosopimuksen soveltamista yksityisen ensikotitoimintaa harjoittavan yhdistyksen yövarallaolijana toimineen työntekijän työsuhteeseen työsopimuslain 17 §:n nojalla. Työehtosopimus oli kiistattomasti valtakunnallinen. Siltä osin kuin lausuntopyyntö tarkoitti sitä, oliko työehtosopimus katsottava yleiseksi ja saattoiko kunnallista työehtosopimusta pitää yksityisen työnantajan palveluksessa olevaan työntekijään sovellettavana asianomaisen alan työehtosopimuksena, kysymys oli työsopimuslain 17 §:n tulkinnasta. Siitä työtuomioistuin ei taas voinut antaa lausuntoa. Lausunossa on erimielisyyden kohteena olevan kysymyksen osalta kuitenkin viitattu korkeimman oikeuden tuomioon n:o 4872/81 (KKO 1982 II 96).
Asianosaiset: Lausunto Turun raastuvanoikeudelle (Myyjä Ritva Orvokki Pitkänen/Turun Ensi-Koti Yhdistys r.y.)
Kuultavat: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Akava r.y. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liitto KTV r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n välillä 1.3.1977 - 28.2.1979 ja 1.3.1979 - 29.2.1980 voimassa olleissa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevissa työehtosopimuksissa on muun muassa seuraava määräys:
1 §
SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset työntekijät (toimihenkilöt).
Ritva Orvokki Pitkänen on Turun Ensi-Koti Yhdistystä vastaan raastuvanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli työskennellyt yhdistyksen palveluksessa yövarallaolijana 6.9.1978-30.11.1979 välisen ajan. Hänelle oli maksettu palkkaa 6.9.1978-31.3.1979 välisenä aikana 40 markkaa, 1.4.-19.9.1979 välisenä aikana 50 markkaa ja 19.9.-30.11.1979 välisenä aikana 60 markkaa yöltä. Yövarallaolijan toimi oli lakkautettu 1.12.1979 alkaen ja sen tilalle oli perustettu Y 12 palkkaluokan mukainen yövalvojan toimi. Pitkänen oli ilmoittanut työnantajalle olevansa kiinnostunut yövalvojan työstä, mutta siitä huolimatta häntä ei olut valittu toimeen.
Pitkänen on katsonut, että työnantajan olisi tullut noudattaa hänen työsuhteessaan lähinnä alaan rinnastettavana työehtosopimuksena kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Sen mukaan hänelle olisi tullut maksaa Y 10 palkkaluokan mukainen kuukausipalkka lisättynä kello 22-06 välisenä aikana tehdystä työstä maksettavalla 30 %:n suuruisella ylityökorvauksella eli 2.556 markkaa kuukaudessa. Näin ollen työnantaja oli jättänyt maksamatta Pitkäselle palkkaa työsuhteen ajalta yhteensä 19.217 markkaa. Lisäksi työnantaja oli jättänyt maksamatta vuosilomakorvausta työsuhteen ajalta yhteensä 1.495,79 markkaa ja lomarahaa 1.002,76 markkaa. Kun työantaja oli perusteetta irtisanonut työsuhteen, Pitkänen on katsonut, että työnantaja oli velvollinen maksamaan hänelle siitä aiheutuneen vahingon korvaukseksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 15.336 markkaa.
Esittämillään perusteilla Pitkänen on vaatinut Turun EnsiKoti Yhdistyksen velvoittamista maksamaan hänelle edellä mainitut saamatta jääneen palkan, vuosilomakorvauksen ja lomarahan sekä vahingonkorvauksen korkoineen.
Turun Ensi-Koti Yhdistys on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja huomauttanut, ettei sen palveluksessa olleen yövarallaolijan työ ollut ollut rinnastettavissa mihinkään kunnallisen alan työ- tai virkaehtosopimuksissa tarkoitettujen valvojien työhön. Yövarallaolija oli henkilö, jonka nukkumapaikka oli määrätty ja jonka tuli toimia vain erityistapauksissa.
Pitkänen on antanut raastuvanoikeuteen pöytäkirjan Turun ja Porin työsuojelupiirin työläistarkastajan työpaikalla 31.10.1979 toimittamasta työsuojelutarkastuksesta. Työläistarkastaja on muun ohessa katsonut, että työnantaja oli työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan velvollinen noudattamaan Pitkäsen työsuhteessa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan, valtakunnallisesti yleissitovana pidettävän työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.
Pitkänen on kuulustuttanut raastuvanoikeudessa todistajana yhdistyksen palveluksessa 2.12.1979-25.7.1980 välisenä aikana ollutta työntekijää, joka on kertonut hänelle yövalvojana kuuluneista tehtävistä ja raporttikirjan osoittamista Pitkäsen suorittamista tehtävistä.
Raastuvanoikeus on katsonut tarpeelliseksi hankkia asiassa työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko Pitkäsen ja Turun Ensi-Koti Yhdistyksen väliseen työsuhteeseen ollut sovellettava kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta tai jotain muuta työehtosopimusta.
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Akavalle, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitolle, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle ja kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi, ja ne ovat antaneet seuraavan lausunnon:
Puheena olevassa tapauksessa on kysymys yksityisen työnantajan eli Turun Ensi-Koti Yhdistys ry:n palveluksessa ns. yövarallaolijana 6.9.1978 30.11.1979 välisenä aikana toimineen työntekijän ja hänen edellä mainitun työnantajansa välisessä työsuhteessa noudatettavasta työehtosopimuksesta. Kiistatonta on, että edellä tarkoitetun työsuhteen kestäessä voimassa olleet kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevat työehtosopimukset (työehtosopimus 1.3.1977 28.2.1979 ja työehtosopimus 1.2.1979 - 29.2.1980) ovat olleet valtakunnallisia.
Edelleen kunnallinen sopimusvaltuuskunta katsoo, että käytännössä työmarkkinoilla on tähän asti noudatettu tulkintaa, jonka mukaan kunnallinen sopimuskenttä muodostaa oman itsenäisen alueensa ja yksityinen sektori toisaalta oman sovellutusalueensa.
Nyt puheena olevan tapauksen osalta kunnallinen sopimusvaltuuskunta toteaa erityisesti, ettei kunnalliselta sektorilta löydy mitään Turun Ensi-Koti Yhdistys ry:n toiminta-alaa täysin vastaavaa aluetta, ainakaan siltä osin kun sen toiminta käsitti Turvakodin ja Ensi-Kodin. Miten olisi siis tässä tapauksessa tulkittava asianomaista alaa, tarkoitettaisiinko asianomaisella alalla koko sosiaalitointa vai nuorisokoti- ja lastenkotitoimintaa, vanhustenhuoltoa vai jotain muuta kunnallishallinnon aluetta?
Yötyökorvaus Ritva Orvokki Pitkäsen lausuntopyynnössä tarkoitetun työsuhteen aikana voimassa olleiden kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevien työehtosopimusten 16 §:n 3. ja 4. kohtien mukaan suoritettiin kello 22.00 - 7.00 välisenä aikana tehdystä työstä joko 30 prosentin suuruisena tuntipalkasta laskettavana rahakorvauksena tai vastaavana hyvityksenä vapaa-ajan muodossa, jollei toisin oltu sovittu.
Lisäksi sopijaosapuolet huomauttavat vielä, että myös kuntien ja kuntainliittojen kuukausipakkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä, että hänelle tästä syystä ei kerry ainoatakaan vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettua täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukaisista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suoritetaan vuosilomalain 9 §:n mukaisesti, mikäli hän on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut työssä yhteensä vähintään 14 päivänä, lomapalkan asemesta edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu lomakorvaus.
________
Työtuomioistuin on päättänyt antaaa asiasta seuraavan lausunnon:
Asiassa ei ole epäilystä siitä, etteikö sanottua työehtosopimusta olisi pidettävä valtakunnallisena työsopimuslain 17 §:n mielessä. Siltä osin kuin on kysymys siitä, onko työehtosopimus katsottava yleiseksi, on kysymys edelläsanotun lainkohdan tulkinnasta eikä sellaisesta erityisestä työehtoja virkaehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävästä seikasta, josta työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan vain voi antaa lausuntoja. Niin ikään kysymys siitä, onko kysymyksessä asianomaisen alan työehtosopimus riippuu tässä tapauksessa ennen kaikkea työsopimuslain tulkinnasta ja siis siitä, voidaanko kunnallista työehtosopimusta pitää yksityisen työnantajan ja hänen työntekijänsä välisen työsuhteen kannalta asianomaisen alan työehtosopimuksena sen estämättä, ettei yksityinen työnantaja voi tulla tällaiseen työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidotuksi liittymällä jäseneksi osapuolena olevaan työnantajapuoleen.
Lausuntopyynnössä on vielä kysytty, olisiko Pitkäsen työsuhteesssa mahdollisesti sovellettava jotain muuta kuin siinä mainittua kunnallista työehtosopimusta. Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista eikä muustakaan asiassa kertyneestä aineistosta käy tarkemmin selville, millä alalla voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamista lausuntopyyntö voisi tarkoittaa. Yksityisiä hoitolaitoksia koskevaa yleistä työehtosopimusta ei työtuomioistuimessa olevien tietojen mukaan ole tehty.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Hurmalainen, Heiniö, P. Virtanen ja Hölttä.
Tuomio oli yksimielinen.