Labor court dismisses wrongful dismissal claim where employee's failure to complete inventory was deemed a valid cause.

Työntekijä oli laiminlyönyt suorittaa hänen tehtäväkseen määrätyn varaosien investoinnin asetetussa määräajassa, minkä suorittamiseen hänellä olisi kuitenkin ollut tilaisuus muiden työtehtävien estämättä. Kun työntekijälle oli annettu ennen määräajan kulumista huomautus inventoinnin suorittamisesta, työtuomioistuin katsonut, että yhtiöllä on ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitettu työntekijästä itsestään riippuva riittävä syy työsuhteen päättämiseen. (Ään.)

Asianosaiset: Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto ATH r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: Starckjohann-Telko Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1980 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen LTK-TVK väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- Yleissopimus 15.06.1971 - Irtisanomis- ja lomautussuojaa koskeva sopimus 08.06.1978

6 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä 08.06.1978 tehtyä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaa sopimusta.

1 §

SOVELTAMISALA

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

4 §

IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §

KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Starckjohann-Telko Oy on ollut jutussa kuultavana.

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto, Autoalan Työnantajaliitto ja sanottu yhtiö ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Starckjohann-Telko Oy on 3.10.1980 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohtaan vedoten purkanut yhtiön palveluksessa varaosamyyjänä yhtiön Lahden toimipisteessä olleen Veikko Kuusiston työsuhteen. Purkamisen syyksi yhtiö on ilmoittanut Kuusiston kieltäytymisen suorittamasta hänen tehtäväkseen määrättyä varaosien inventointia. Lisäksi yhtiö on viitannut myös Kuusistolle aikaisemmin annettuihin varoituksiin ja huomautuksiin.

Yhtiön lopetetusta Kouvolan myymälästä oli vuosien 1979-80 vaihteessa toimitettu Lahden toimipisteeseen varaosia, joiden hyllyttäminen ja inventointi oli määrätty varaosamyyjien tehtäväksi. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto, joka on myöntänyt, ettei Kuusisto ollut osaltaan suorittanut työnantajan määräämää inventointia määräajassa, on vedonnut siihen, että Kuusistolla ei tuolloin käynnissä olleen talvirengaskampanjan vuoksi ollut siihen mahdollisuutta.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu yhtiön varaosapäällikkö on kertonut, että inventointi oli määrätty aloitettavaksi kaksi ja puoli viikkoa ennen yhtiön tilinpäätöspäivää 30.9.1980, jolloin sen tuli olla loppuunsuoritettu. Inventointi oli kestänyt kunkin varaosamyyjän kohdalla 3-4 päivää ja sen ajaksi oli varaosamyyjät kukin vuorollaan vapautettu muista työtehtävistä. Todistajan huomautettua Kuusistolle inventoinnin suorittamisesta tilinpäätöspäivään mennessä Kuusisto oli ilmoittanut tekevänsä työn sitten kun hän ehtisi.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että Kuusistolla olisi hänen muiden työtehtäviensä estämättä ollut tilaisuus suorittaa inventointi ja että sen suorittamatta jääminen määräajassa on johtunut Kuusiston laiminlyönnistä. Kun Kuusistoa on huomautettu työtehtävien suorittamisesta, työtuomioistuin katsoo, että yhtiöllä on ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitettu työntekijästä itsestään riippuva riittävä syy Kuusiston työsuhteen päättämiseen. Starckjohann-Telko Oy ei niin ollen ole menetellyt mainitun 4 §:n vastaisesti. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Autoalan Työnantajaliitto ja yhtiö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Mörä, puheenjohtaja, Peltola, M. Virtanen, Jussila, P. Virtanen ja Hietikko.

Eri mieltä olevan jäsenen P. Virtasen lausunto, johon jäsen Hietikko yhtyi:

Katson selvitetyksi, että Starckjohann-Telko Oy on 3.10.1980 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohtaan vedoten purkanut yhtiön palveluksessa varaosamyyjänä yhtiön Lahden toimipisteessä olleen Veikko Kuusiston työsuhteen. Purkamisen syyksi yhtiö on ilmoittanut Kuusiston kieltäytymisen suorittamasta hänen tehtäväkseen määrättyä auton varaosien inventointia. Lisäksi yhtiö on viitannut myös Kuusistolle aikaisemmin annettuihin varoituksiin ja huomautuksiin. Kuusisto on työsuhteen päättymisen jälkeen ollut työttömänä vuoden 1980 loppuun, minkä jälkeen hän on ollut työssä 2.1.-15.3.1981 ja tämän jälkeen jälleen työttömänä kahden kuukauden ajan.

Yhtiön lopetetusta Kouvolan myymälästä on vuosien 1979-80 vaihteessa toimitettu Lahden toimipisteeseen varaosia, joiden hyllyttäminen ja inventointi on määrätty varaosamyyjien tehtäväksi. Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto, joka on myöntänyt, ettei Kuusisto ole osaltaan suorittanut työnantajan määräämää inventointia määräajassa, on vedonnut siihen, että Kuusistolla ei tuolloin käynnissä olleen talvirengaskampanjan vuoksi ole ollut siihen mahdollisuutta.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu yhtiön varaosapäällikkö on kertonut, että inventointi on määrätty aloitettavaksi kaksi ja puoli viikkoa ennen yhtiön tilinpäätöspäivää 30.9.1980, jolloin sen tuli olla loppuunsuoritettu. Inventointi on kestänyt kunkin varaosamyyjän kohdalla kolme-neljä päivää ja sen ajaksi on varaosamyyjät kukin vuorollaan vapautettu muista työtehtävistä. Todistajan huomautettua Kuusistolle inventoinnin suorittamisesta tilinpäätöspäivään mennessä Kuusisto on ilmoittanut tekevänsä työn sitten kun hän ehtisi.

Työtuomioistuimessa todistajana kuultu yhtiön varaosamyyjä on kertonut, että Kouvolan myymälästä saapuneessa varaosalähetyksessä oli ollut varsin paljon epäkuranttia tavaraa ja että Kuusiston osalle tätä epäkuranttia tavaraa oli tullut muita enemmän. Todistajan käsityksen mukaan Kuusisto oli hyllyttänyt ja suorittanut ainakin osittain kuranttien varaosien inventoinnin sekä tehnyt epäkuranteista varaosista luettelon. Samaan aikaan Kuusisto oli hoitanut talvirengaskampanjaa. Vielä keväällä 1981 osa Kuusistolta inventoimatta jääneestä epäkurantista tavarasta oli ollut inventoimatta yhtiön Lahden toimipisteessä.

Edellä mainituilla perusteilla harkitsen oikeaksi velvoittaa Starckjohann-Telko Oy:n maksamaan Veikko Kuusistolle perusteettomasta työsuhteen purkamisesta neljätuhatta markkaa viiden prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä syyskuun 3 päivästä 1982 lukien sekä velvoittaa Autoalan Työnantajaliiton ja Starckjohann-Telko Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut tuhannellakahdellasadalla markalla.