Legislator Case Law & Legislation
TT:1983-101 AI generated

Labor court dismisses union fines for strike participation but allows fines for union leaders who failed to prevent it.

Case Number TT:1983-101
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed fines against three unions and two employer associations regarding a strike that violated collective agreement provisions. While the court found the unions liable for their leaders' participation, it ruled that the employer associations were not liable due to lack of prior knowledge and the strike's short duration. The decision establishes that unions must actively prevent strikes on their premises, whereas employer associations are only liable if they knowingly allow or fail to act on known strikes.

Legislator headnote

AI generated

Section 11 of the Collective Agreements Act; Unions are liable for strikes occurring on their premises if their representatives participated or failed to prevent them, while employer associations are only liable if they knew of the strike and failed to act.

Keywords

AI generated
collective agreement law strike prevention duty union liability employer association duty workplace strike ban labor court decision supervisory obligation

Cited Legislation

AI generated
Section 11 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Viranhaltijain lakko, jolla oli tuettu virkaehtosopimukseen kohdistuvia vaatimuksia, oli muodostanut virkaehtosopimuslaissa kielletyn työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosasto, joka oli tehnyt päätöksen lakon toimeenpanemisesta, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Samoin kolme muuta ammattiosastoa, joiden puheenjohtajat olivat olleet lakkopäätöstä tekemässä ja ammattiosasto, jonka puheenjohtaja oli osallistunut lakkoon.

Virkamiesjärjestö, jonka työpaikalle asettama luottamusmies oli osallistunut lakkoon, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Hyvityssakkovaatimus työrauhavelvollisuuden rikkomisesta viranhaltijayhdistyksen osalta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä kahden viranhaltijayhdistyksen osalta hylätty.

Asianosaiset: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy r.y. Suomen Apuhoitajaliitto r.y. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Apuhoitajat r.y. Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan paikallisosasto r.y. Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Meilahden ammattiosasto r.y. Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan ammattiosasto r.y. Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Töölön sairaalan ammattiosasto r.y. Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Kirurgisen sairaalan ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toisaalta kunnallisia viranhaltijoita edustavien viranhaltijayhdistysten, muiden muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n kesken allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEINEN OSA

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijain palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin nähden noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä, jollei tästä tai muusta keskitetystä virkaehtosopimuksesta tahi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan valtuutuksen nojalla tehdystä kunnan tai kuntainliiton omasta virkaehtosopimuksesta taikka sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäista

pauksessa tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.

PALKKATAULUKOT JA NIIDEN MUKAISTEN KUUKAUSIPALKKOJEN YLEISKOROTUS

3. PALKKATAULUKOIDEN ULKOPUOLISTEN KUUKAUSIPALKKOJEN YLEISKOROTUS. VÄHIMMÄISPALKKA.

4. ERÄIDEN PALKANLISIEN JA LISÄPALKKIOIDEN YLEISKOROTUS

5. PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU JA IKÄLISÄJÄRJESTELMÄT

6. MUIDEN PALKKOJEN JA PALKKIOIDEN PERUSTASO

7. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

11. TYÖRAUHA

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Meilahden sairaalan ammattiosasto, Naistenklinikan ammattiosasto, Töölön sairaalan ammattiosasto ja Kirurgisen sairaalan ammattiosasto eivät olleet tehneet päätöksiä työnseisauksen toimeenpanemisesta. Ammattiosastojen jäsenistä oli osallistunut työnseisaukseen ainoastaan murto-osa. Työnseisauksen lyhyen kestoajan vuoksi ammattiosastot eivät olleet ehtineet ryhtyä toimenpiteisiin työnseisauksen lopettamiseksi. Työnseisauksen jälkeen ammattiosastot olivat huolehtineet siitä, ettei uusia työnseisauksia ollut esiintynyt. Lukuunottamatta Töölön sairaalan toista luottamusmiestä, joka ei ollut osallistunut TVK-V:n järjestämille luottamusmieskursseille, muut luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen vaan siitä tiedon saatuaan tehneet selväksi, että työnseisaus oli virkaehtosopimuslain vastainen ja kehottaneet työnseisaukseen osallistuvia palaamaan työhön.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Apuhoitajat r.y. on kanteeseen vastatessaan lausunut, että osaston 850 jäsenestä oli työnseisaukseen osallistunut vain viisi. Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työnseisauksen pysäyttämiseksi ja uusien vastaavanlaisten tilanteiden estämiseksi. Tämän vuoksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Apuhoitajat r.y. on vaatinut kanteen hylkäämistä tai ainakin ottaen huomioon työnseisauksen lyhyt kesto ja osallistujamäärän vähäisyys sen jättämistä virkaehtosopimuslain 21 §:n nojalla hyvityssakkoon tuomitsematta.

Asianosaiset ovat Helsingin yliopistollisen keskussairaalan paikallisosastoa lukuunottamatta vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan paikallisosaston hallitus on 8.12.1982 tehnyt päätöksen mainittuna päivänä kello 12.00-15.30 Helsingin yliopistollisen keskussairaalaalassa toimeenpantavasta työnseisauksesta. Lakon tarkoituksena on ollut vaikuttaa vuoden 1983 palkkaneuvotteluihin.

listumisesta lakkoon, eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi.

Lakkoon on osallistunut myös viisi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Apuhoitajat r.y:n 850 jäsenestä. Yhdistyksen toimihenkilöt eivät ole osallistuneet lakkoon eikä yhdistyksen ole näytetty olleen etukäteen tietoinen siitä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon työnseisauksen lyhyt kestoaika työtuomioistuin katsoo, ettei yhdistys ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

Työnseisauksesta on ilmoitettu radion uutislähetyksessä 8.2.1983 kello 11.30. Työnseisauksen alettua ovat lakkoon osallistuneet viranhaltijat lähettäneet sähkeen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle ja Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehylle. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että myös Suomen Apuhoitajaliitolle olisi lähetetty sähke. TVK-V on ilmoituksensa mukaan saanut tiedon työnseisauksesta mainittuna päivänä noin kello 12.00, minkä jälkeen yhdistys on välittömästi ottanut yhteyttä puhelimitse Tehyyn ja Suomen Apuhoitajaliittoon sekä yhdistystä edustavaan Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pääluottamusmieheen ja todennut näille työnseisauksen olevan työrauhavelvoitteen vastaisen ja edellyttänyt liittojen ja pääluottamusmiehen ryhtyvän toimenpiteisiin työnseisauksen lopettamiseksi. Mainittu pääluottamusmies on työnseisauksen alettua kiertänyt lakonalaisissa sairaaloissa ja kehottanut lakkoon osallistuneita palauttamaan työrauhan.

Tehyn puheenjohtaja on välittömästi saatuaan sähkeen lakossa olevilta viranhaltijoilta lähettänyt Tehyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan paikallisosaston puheenjohtajalle sähkeen, jossa hän on todennut työnseisauksen olevan virkaehtosopimuksen vastaisen ja kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Lisäksi Tehyn toimistosta on useita kertoja oltu puhelimitse yhteydessä työtaisteluun osallistuneisiin työntekijöihin ja kehotettu näitä työrauhan palauttamiseen.

Suomen Apuhoitajaliitto on saanut tiedon työnseisauksesta vasta työnseisauksen alettua. Liiton toimesta on otettu yhteyttä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Apuhoitajat r.y:n puheenjohtajaan, jolla on kuitenkin tuolloin ollut vapaapäivä. Kun puheenjohtajaa ei ole tavoitettu, liiton toimesta on lähetetty sähke hänen asunto-osoitteeseensa ja sähkeessä liitto on kehottanut puheenjohtajaa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, etteivät TVK-V, Tehy ja Suomen Apuhoitajaliitto ole olleet etukäteen tietoisia työnseisauksen järjestämisestä. Ottaen huomioon työnseisauksen lyhyt kestoaika TVK-V:n, Tehyn ja Suomen Apuhoitajaliiton mahdollisuudet vaikuttaa työtaistelun lopettamiseen ovat olleet varsin vähäiset. TVK-V vastaa kuitenkin sitä edustavan luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon. Muilta osin työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Tehy ja Suomen Apuhoitajaliitto olisivat laiminlyöneet kunnallisen virkaehtosopimuslain tai virkaehtosopimuksen mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Hiidensalo, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Heiniö, Metsäpelto, Kenraali ja Salonen.

Tuomio oli yksimielinen.