Labor court fines union branches for striking to protest management's rationalization plans and dismissals.

Yrityksen eri tuotantolaitoksissa oli järjestetty vuorokauden kestänyt lakko muun ohessa jotta yrityksen johto luopuisi rationalisointi- ja saneeraussuunnitelmistaan eikä ryhtyisi lomautuksiin eikä työviikkojen lyhentämiseen. Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä ainakin työehtosopimusten määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y., Puutyöväen Liitto r.y., Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

Kuultavat: Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5 r.y. Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4 r.y. Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6 r.y. Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 r.y. Vammalan Puutyöväen ammattiosasto r.y. Kolhon Puutyöläiset r.y. Keuruun lastulevytyöntekijäin ammattiosasto r.y. Höljäkän Puutyöväen ammattiosasto r.y. Kolhon metallityöväen ammattiosasto r.y. Keuruun metallityöväen ammattiosasto r.y. Mäntän Sähkötyöntekijät r.y. Mäntän metallityöväen ammattiosasto r.y. Laihian metallityöväen ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton kesken 20.3.1981 tehdyssä paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §.

YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 §.

TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

4. STK:n ja SAK:n 22.6.1978 allekirjoittamaa yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

6. Työnantajan joutuessa työn puutteen johdosta vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n mukaisia määräyksiä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kesken 20.3.1981 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton paperi- ja puumassateollisuusosaston jäsenyritysten palveluksessa oleviin sähköalantyöntekijöihin.

3 §

Yleissopimuksen noudattaminen

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 §

Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteesen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamisksi on kielletty.

5 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

2. STK:n ja SAK:n 22.6.1978 allekirjoittamaa yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4. Työnantajan joutuessa työn puutteen johdosta vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n mukaisia määräyksiä.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa, jonka Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Puutyöväen Liitto ovat tehneet 19.3.1981 ja jonka Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on huolto-osastoilla työskentelevien työntekijäin osalta allekirjoittanut 19.3.1981 ja Metallityöväen Liitto 30.4.1981, on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia: 1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

10. Liitteenä XXI olevaa 6.6.1978 allekirjoitettua yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista, sekä 15.1.1981 allekirjoitettuja ko. sopimuksen soveltamisohjeita.

Työrauhavelvoite

3 §.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

5 §.

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

4. Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan 6 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta.Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toimeenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 30.4.1981 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

_______

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta, s. 91

Sanottujen työehtosopimusten osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. = = = =

Yhtiön saha- ja paperiteollisuuden ammattiosastojen edustajat olivat pitäneet Keuruulla kokouksen 11.11.1981. Siinä oli päätetty, että 13.11.1981 kello 6.00 aloitettaisiin vuorokauden mittainen lakko. Lakkoon olivat ryhtyneet sanotuksi ajaksi seuraavat tehtaitten työntekijät: Mäntän tehtailla puunjalostuksessa 1 000 työntekijää, jotka kuuluivat Paperiliittoon ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon, Tampereen tehtailla 1 800 Paperiliittoon kuuluvaa työntekijää, Kankaan paperitehtaalla 700 Paperiliittoon kuuluvaa työntekijää, Vammalan tehtaalla 180 Puutyöväen Liittoon kuuluvaa työntekijää, Kolhon tehtailla 435 Puutyöväen Liittoon ja Metallityöväen Liittoon kuuluvaa työntekijää, Tiwin tehtaalla Keuruulla 200 Puutyöväen Liittoon ja Metallityöväen Liittoon kuuluvaa työntekijää, Höljäkän kyllästämöllä 45 Puutyöväen Liittoon kuuluvaa työntekijää, Mäntän pumpputehtaalla 130 Metallityöväen Liittoon kuuluvaa työntekijää ja T-Drill Laihian tehtaalla 20 Metallityöväen Liittoon kuuluvaa työntekijää.

Yhtiön Keuruun tehtailla oli jo pitkään pyritty lyhentämään ja myös lyhennetty työntekijöiden työviikkoja. Vuoden 1981 alusta oli vaneritehtaassa toteutettu nelipäiväistä työviikkoa. Toimintapäivänä oli vaneritehtaan työntekijöistä ollut noin 30 poissa nelipäiväisen työviikon eli siis pakkolomapäivän vuoksi. Lastulevytehtaan osalta oli toteutettu kolmen viikon pakkoloma vuosien 1981-1982 vaihteessa työviikon jatkueessa kaksipäiväisenä vuoden 1982 alusta. Vaneritehtaalla oli ilmoitettu pakkoloma vuoden 1982 ensimmäiseksi viikoksi ja sen jälkeen oli ilmoitettu alkavan kolmipäiväisen työviikon. Koska työnantajan pyrkimyksenä jo pitempään oli ollut lyhentää työviikkoja ja toteuttaa pakkolomia, ei toimintapäivän vaikutus työnantajalle ollut tässä tapauksessa ainakaan kielteinen.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kiistänyt kanteen Mäntän Sähkötyöntekijät r.y:n osalta. Puutyöväen Liitto on pyytänyt, että Keuruun lastulevytyöntekijäin ammattiosastoa ei tuomittaisi hyvityssakkoon tai että edellä kerrotut seikat ainakin otettaisiin huomioon lieventävinä hyvityssakon määrää harkittaessa.

Kantajaliitot ovat vastineen johdosta todenneet, että yhtiön Mäntän tehtaiden kaikki työvuorossa olleet sähkötyöntekijät, ammattiosaston toimikunnan jäsenet mukaan luettuina olivat osallistuneet lakkoon 13.11.1981. Muiden työntekijöiden ryhtyminen lakkoon ei olisi estänyt sähkömiesten työskentelyä, joten se ei ollut pätevä perustelu lakkoon osallistumiselle. Keuruun tehtaat olivat käyneet lyhennetyssä työviikossa, mikä ei kuitenkaan oikeuttanut ammattiosastoa tekemään päätöstä lakkoon ryhtymisestä.

Kantajaliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Vastaajaliitot ovat vastustaneet oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Edellä luetellut ammattiosastot ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että G.A. Serlachius Oy:n Mäntän, Tampereen, Kankaan, Kolhon ja Keuruun ammattiosastojen edustajat ovat 4.9.1981 käydessään yhtiön edustajien puheilla Mäntässä edellyttäneet, että yhtiön johto luopuu rationalisointi- ja saneeraussuunnitelmistaan eikä ryhdy lomautuksiin eikä työviikkojen lyhentämiseen. Yhtiön 3.11.1981 järjestämässä tilaisuudessa Mäntässä on kanteessa selostetuin tavoin työnantajapuolelta todettu, että saneeraus- ja rationalisointitoimenpiteet olivat yhtiölle välttämättömiä eikä lomautuksia voitaisi välttää, jos markkinatilanne siihen johtaisi. Yhtiön saha- ja paperiteollisuuden ammattiosastojen edustajien kokouksessa 11.11.1981 on päätetty, että yhtymän paperitehtaat ja mekaanisen puun tehtaat sekä ainakin osa metalliteollisuudesta pysähdytetään työntekijöitten toimesta 13.11.1981 kello 6:n ja 14.11.1981 kello 6:n väliseksi ajaksi. Näin on sitten tapahtunut kanteessa ilmoitetussa laajuudessa.

Lakkoon ovat ottaneet osaa kanteessa lueteltujen ammattiosastojen työpaikalla olevat jäsenet, heidän joukossaan ammattiosastojen luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet. Mäntän Sähkötyöntekijät r.y:n luottamusmies ja varaluottamusmies ovat vastineesta selviävin tavoin kuitenkin olleet poissa työstä muusta syystä kuin lakon takia. Tämänkin ammattiosaston toimikunnan jäsenet sen sijaan ovat muitten työntekijöitten mukana jääneet toimintapäiväksi pois työstä. Näyttämättä on jäänyt se vastaajapuolelta tehty väite, ettei tämän ammattiosaston jäsenillä olisi työpaikalla ollut työtä muitten työntekijöitten lakon vuoksi.

Keuruun lastulevytyöntekijäin ammattiosaston osalta on vastaajapuolelta huomautettu, että edellä mainittuna toimintapäivänä Tiwin tehtaiden vaneritehtaan työntekijöistä oli noin 30 poissa nelipäiväisen työviikon vuoksi. Ammattiosasto on kuitenkin ollut mukana päättämässä työtaisteluun ryhtymisestä, ja ne sen toimihenkilöt ja muut jäsenet, joille puheena oleva päivä oli työpäivä, ovat edellä mainituin tavoin osallistuneet lakkoon.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita ammattiosastot maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa seuraavasti:

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Tiitola, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Kysymyksessä olevalla yrityskohtaisesti toimeenpannulla työnseisauksella on asiassa esitetyn selvityksen mukaan ensisijaisesti ja pääasiallisesti pyritty osoittamaan mieltä työnantajan liikkeenjohtotoimivallan piiriin kuuluvan päätösvallan käyttämiseen, johon perustuvilla työnantajan eri toimenpiteillä on ammattiosastojen mielestä heikennetty G.A. Serlachius Oy:n työntekijöiden työsuhdeturvaa yleisesti sekä vaikeutettu työsuhde- ja neuvotteluilmapiiriä.

Mäntän tehtaiden ammattiosastojen toimeenpanemien työnseisauksien ei ole mielestäni katsottava kohdistuneen työehtosopimuksiin myöskään siltä osin kuin tarkoituksena on ollut vaikuttaa työmaaruokalan pitämistä koskeviin työnantajan liikkeenjohtotoimivaltaan kuuluviin järjestelyihin.

Kuitenkin asianosaisliittojen välisissä työehtosopimuksissa on sovittu mm. irtisanomis-, lomautus- ja rationalisointimenettelystä. Näin ollen siltä osin, kun työnseisauksella on protestoitu työnantajan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä jo toimeenpanemia tai ilmoittamia lomautuksia, irtisanomisia tai rationalisointitoimenpiteitä vastaan, on niiden katsottava kohdistuneen asianomaisiin työehtosopimusmääräyksiin.

Tämän vuoksi tuomitsen työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla ammattiosastot maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa seuraavasti:

Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle Paperiliiton Mäntän osasto n:o 5:n tuhat viisisataa (1 500) markkaa, Paperiliiton Tampereen osasto n:o 4:n tuhat viisisataa (1 500) markkaa, Paperiliiton Lielahden osasto n:o 6:n tuhat viisisataa (1 500) markkaa, Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n tuhat kolmesataa (1 300) markkaa, Vammalan Puutyöväen Ammattiosaston kahdeksansataa (800) markkaa, Kolhon Puutyöläiset r.y:n tuhat (1 000) markkaa, Keuruun lastulevytyöntekijäin ammattiosaston viisisataa (500) markkaa, Höljäkän Puutyöväen Ammattiosaston viisisataa (500) markkaa, Kolhon Metallityöväen Ammattiosaston viisisataa (500) markkaa, Keuruun Metallityöväen Ammattiosaston kolmesataa (300) markkaa ja Mäntän Sähkötyöntekijät r.y:n kolmesataa (300) markkaa; sekä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle Mäntän metallityöväen ammattiosaston kuusisataa (600) markkaa ja Laihian metallityöväen ammattiosaston kaksisataakahdeksankymmentä (280) markaa.

Oikeudenkäyntikulujen osalta yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen.