Labor court dismisses claim against state for military exercise pay as no collective bargaining occurred for cadets.

Puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehty, tekstiltään edeltäjiään noudattanut virkaehtosopimus oli korvattu uudella saman nimisellä, mutta uudelleen jäsennetyllä ja monin kohdin tekstiltään uudistetulla virkaehtosopimuksella. Sopimusneuvottelujen ja sopimuksen varsin epäselvän sanamuodon perusteella katsottu, että nimenomaisen poikkeusmääräyksen pois jättämisestä huolimatta sotakorkeakoulun oppilaiden osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen ei sotaharjoituspäiviä eikä heidän suorittamaansa päivystyspalvelua ollut edelleenkään merkittävä työaikakirjanpitoon laskentapäiviksi sekä ettei näistä päivistä siten muodostunut sellaista keskeytynyttä työjaksoa, josta heille olisi maksettava virkaehtosopimuksen mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset sekä harjoituspäivärahat. Kanne jätetty tutkimatta siltä osin, josta ei ollut neuvoteltu.

Asianosaiset: Akava r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohella Akavan kesken puolustusvoimien virkamiesten työajasta 15.3.1980 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 §. Erinäiset työaikakorvaukset

3. Yörahaa ei makseta tämän sopimuksen piiriin kuuluville virkamiehille. Todetaan, että yörahaa saadaan kuitenkin maksaa kursseilla ja opetustilaisuuksissa päivystystehtäviin osallistuvalle virkamiehelle (oppilas).

6 §. Harjoituspäiväraha

5. Harjoituspäivärahaa ei makseta kurssille tai opetustilaisuuteen komennetulle.

7 §. Työaikojen laskenta

2. Vuorokauden kestävästä päivystys- tai vartiopalveluksesta luetaan työajaksi, riippumatta siitä, onko virkamies vapautettu säännöllisistä virkatehtävistään tai ei, päivystysryhmittäin seuraavat ajat: työ- yötyö- iltatyö- sunnuntaityöaika lisä lisä korvaus lauan- sunnuntaipäi- taipäivystys vystys

I ryhmässä 16 t. 6 t. 3 t. 5 t. 10 t.

II ryhmässä 13 t. 4 t. 2 t. 4 t. 9 t.

Samojen osallisten kesken 17.9.1980 puolustusvoimien virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I TYÖAIKA _______

8 §. Sotilaallinen harjoitus _______________________

2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

3. Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika harjoituksesta 7 §:n mukaisesti.

4. Kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen noudatetaan työajan laskennassa, mitä siitä on 16 §:ssä sovittu.

5. Sotilaallisen harjoituksen sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jota tarkoitetaan 2 momentissa, maksetaan lisätyökorvausta asianomaisen virkamiehen 26 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan perusteella. Lisätyökorvaus maksetaan 2 tunnilta. Kalenterivuorokaudelta, jonka aikana virkamiehen osallistuminen harjoitukseen alkaa, päättyy, keskeytyy tai keskeydyttyään jatkuu, lisätyökorvaus maksetaan 2 momentissa tarkoitetut 8 tuntia ylittävältä ajalta, enintään kuitenkin 2 tunnilta vuorokaudessa. Lauantailta lisätyökorvaus maksetaan 25 %:lla sekä sunnuntaina pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä 50 %:lla korotettuna.

6. Edellä 2 momentissa tarkoitetuilta kalenterivuorokausilta maksetaan harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen muun päivärahan määräinen harjoituspäiväraha.

Siltä ajalta, jolta maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta matkustussäännön perusteella päivärahaa eikä ateriakorvausta.

9 §. Päivystyspalvelu ________________

1. Vuorokauden kestävästä päivystys- tai vartiopalveluksesta lasketaan työajaksi riippumatta siitä, onko virkamies vapautettu säännöllisistä virkatehtävistään vai ei, päivystysryhmittäin seuraavat ajat sekä maksetaan virkamiehen 26 §:ssä tarkoitetun tuntipalkan mukainen lisätyökorvaus ja muut allamainitut lisät ja korvaukset seuraavilta ajoilta:

työaika lisätyö- iltatyö- yötyökorvaus lisä lisä

I ryhmässä 16 t 2 t 3 t 6 t II ryhmässä 13 t 1 t 2 t 4 t

lauantaityökorvaus sunnuntaityökorvaus

päättyvä alkava lauantai- sunnuntaivuoro vuoro päivystys päivystys peräk- muut takäisis- paukset tä pyhäpäivistä ensimmäinen

I ryhmässä 1 t 8 t 5 t 12 t 10 t II ryhmässä 1 t 7 t 4 t 11 t 9 t

aattopäivänlisä

päättyvä alkava vuoro vuoro

I ryhmässä 4 t 7 t II ryhmässä 3 t 6 t

III KORVAUKSET JA LISÄT ___________________

16 §. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeyty

____________________________________________

neessä työjaksossa __________________

1. Mikäli virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökorvaus ja 15 §:n 1-3 momentissa tarkoitettu lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoja 1-6 (liite).

2. Mitä tässä pykälässä on sanottu, sovelletaan kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun työajan laskennassa, myös 8 §:ssä tarkoitettuun sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisen ajalta.

3. Jollei virkasuhde kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta.

Sotilaallisen harjoituksen osalta oli Akavan käsityksen mukaan sotakorkeakoulun oppilaita tähänastisen käytännön mukaan pidetty kurssilaisina ja sotakorkeakoulun aika oli merkitty keskeytysajaksi. Tämän lisäksi oli noudatettu aikaisemman sopimuksen 6 §:n 5 momentin erityistä maksurajoitusta. Virkaehtosopimuksessa, joka oli tehty 17.9.1980, oli kuitenkin 8 ja 16 §:ssä uudet nimenomaiset määräykset siitä, kuinka tuli menetellä kurssilaisten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen. Näiden nimenomaisten erikoismääräysten mukaan kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen tämä aika tuli merkitä työaikakirjanpidossa laskentapäiväksi ja hänelle tuli maksaa merkittyjen työtuntien perusteella siitä johtuvat korvaukset, vaikka kurssiaika muuten työaikakirjanpidossa olikin keskeytysaikaa. Asiaa selvensi edelleen myös se, että sopimuksesta oli jätetty pois aikaisemmassa sopimuksessa ollut harjoituspäivärahan maksamisen kieltänyt kohta.

Sanotuilla perusteilla Akava on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan edelle jäljennettyjen virkaehtosopimusmääräysten oikeaksi sisällöksi tässä tapauksessa sen, että kurssilaisten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen sotaharjoituspäivät on merkittävä työaikakirjanpitoon laskentapäiviksi sekä että kurssilaisten suorittaessa päivystyspalvelua, joka ei kuulu kurssin opetusohjelmaan, tämä aika on merkittävä työaikakirjanpidossa laskentapäiväksi ja että näin muodostuneista keskeytyneistä työjaksoista on maksettava sopimuksen mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset sekä harjoituspäivärahat kurssilaisille.

Kanteeseen vastatessaan valtiovarainministeriö on lausunut, ettei muutettaessa sopimuksen tekstiä edellä mainitulla tavalla kysymyksessä ollut ollut muutoin sanasta sanaan ennallaan pysyneen sopimuksen muuttaminen vain näiltä osin. Tilanne oli sen sijaan se, että toisaalta oli sopimuksen suomia etuja huomattavasti parannettu siltä osin kuin kysymys oli sotilaallisesta harjoituksesta ja päivystyspalvelusta sekä eräistä muista erityisistä palvelusmuodoista tulevista eduista. Näin oli ratkottu vuosikausia kestänyttä, näiden palvelumuotojen työajaksi lukemista koskenutta kiistaa. Toisaalta sekä puolustusvoimien että rajavartiolaitoksen työaikasopimukset oli jäsennelty uudelleen ja kodifioitu, toisin sanoen kirjoitettu kokonaan uudelleen selvyyteen ja systemaattiseen esittämistapaan pyrkien. Tämän kodifioimisen yhteydessä käyttöön otetuista uusista sanonnoista tai pois jätetyistä maininnoista ei voinut vetää pitkälle meneviä ja sanatarkkoja johtopäätöksiä.

Virkaehtosopimusneuvotteluissa tehtiin lukuisia vaatimuksia, joita ei otettu huomioon lopullista sopimusta kirjoitettaessa. Akavan mahdollista vaatimusta korvausten maksamisesta sotilaallisen harjoituksen ajalta kurssilaisille ei valtiovarainministeriö ollut missään neuvotteluvaiheessa hyväksynyt eikä näin ollen suostunut siihen, että sopimusta tältä osin muutettaisiin.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimusta 17.9.1980 kodifioitaessa siitä oli jätetty tarpeettomat määräykset pois. Yörahan maksamisesta ei missään vaiheessa ollut sovittu virkaehtosopimuksissa, vaan se oli perustunut työnantajan yksipuolisiin määräyksiin. Näin ollen sopimusta kodifioitaessa ja saneerattaessa oli päätetty jättää tällaista virkaehtosopimukseen perustumatonta etua koskeva määräys pois. Pois jättämisellä ei missään vaiheessa ollut haluttu muuttaa vallitsevaa käytäntöä, mitä todisti jo se, että työaikasopimuksen edellä mainittujen soveltamisohjeiden 25 §:n 4 momentissa oli edelleen yörahan maksamista koskeva määräys, jonka mukaan yörahaa (yötyökorvaus) ei makseta puolustusvoimien työaikasopimuksen piiriin kuuluville virkamiehille, mutta yörahaa saadaan maksaa kuitenkin kursseilla ja opetustilaisuuksissa päivystystehtäviin osallistuvalle oppilaalle 8,50 markkaa päivystystyövuorokaudelta.

Sanotuilla perusteilla ja kun asiasta käydyt keskusneuvottelut olivat koskeneet vain sotakorkeakoulussa opiskelevien upseerien oikeutta kanteessa tarkoitettuihin etuihin, valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen jättämistä työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla tutkimatta siltä osin kuin se koski muita kuin sotakorkeakoulun oppilaita ja muilta osin kanteen hylkäämistä.

Akava ja valtiovarainministeriö ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska kanteessa tehdyistä muita kuin sotakorkeakoulun oppilaita koskevista vaatimuksista ei ole neuvoteltu valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen edellyttämällä tavalla, työtuomioistuin harkitsee työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla oikeaksi jättää kanteen muilta kuin sotakorkeakoulun oppilaita koskevilta osilta tutkimatta.

Virkaehtosopimukseen johtaneiden neuvotteluiden alkupuolella virkamiesjärjestöt ovat esittäneet aikaisempaan sopimukseen lukuisia muutoksia. Akavan kirjallisesti esittämien työaikatavoitteiden joukossa oli ehdotus, että päivystystehtävään osallistuvalle oppikurssilaiselle maksettaisiin korvaus kuten johtavalle virkamiehelle, jolloin aikaisemman sopimuksen 5 §:n 3 kohta poistettaisiin, ja toinen ehdotus, että johtavien virkamiesten päivystyskorvausta puolestaan asteittain korotettaisiin vastaamaan todellista työaikaa. Työtuomioistuimelle on esitetty lisäksi selvitystä siitä, että Akavan taholta on sopimusneuvotteluissa suullisesti esitetty sotaharjoituksia koskevien sopimusmääräysten ulottamista oppikurssilaisiin.

Neuvottelujen tässä vaiheessa ei valtion puolelta ole otettu nimenomaista kantaa järjestöjen näihin esityksiin. Valtion puolelta on sitten laadittu ehdotus virkaehtosopimuksen uudeksi tekstiksi. Tätä ehdotusta neuvotteluissa käsiteltäessä ei enää ole puututtu oppikurssilaisten päivystyskorvauksiin eikä heidän kuulumiseensa sotilaallisia harjoituksia koskevien sopimusmääräysten piiriin.

Valtiovarainministeriön tulkinnan johtaminen sopimusmääräysten sanamuodosta on siten varsin mutkallista ja keinotekoisen tuntuista. Millekään muulle tulkinnalle ei sanamuodosta työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan ole senkään vertaa tukea. Erityisesti ei kurssilaisten lukeminen sopimuksen 8 §:ään sisältyvien työajan laskentaa, lisätyökorvausta ja harjoituspäivärahaa koskevien määräysten piiriin ole työtuomioistuimen mielestä saanut sopimusmääräysten sanamuodossa minkäänlaista ilmaisua.

Työtuomioistuin katsoo näin ollen, ettei sotakorkeakoulun oppilaiden osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen sotaharjoituspäiviä merkitä työaikakirjanpitoon laskentapäiviksi eikä heidän suorittaessaan kanteessa tarkoitettua päivystyspalvelua tätäkään aikaa merkitä laskentapäiviksi sekä ettei näistä päivistä siten muodostu sellaista keskeytynyttä työjaksoa, josta heille olisi maksettava virkaehtosopimuksen mukaiset lisä- ja ylityökorvaukset sekä harjoituspäivärahat. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen sen tutkitulta osalta. Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Juurinen, Kuivanen, Leivo ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.