Labor court fines union branches for strike actions violating collective agreement rules on work inspections and management rights.

Työntekijöiden katsottua työnantajan ryhtyneen työntutkimuksiin tiedottamatta niistä rationalisointisopimuksen mukaisesti ja ryhtyneen kellotutkimuksiin sopimatta niistä paikallisen sopimuksen mukaisesti sekä työnantajan kieltäydyttyä sopimusten tulkintaa koskevista neuvotteluista työntekijät olivat vastalauseena työnantajan menettelylle toimeenpanneet työtaisteluja. Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimuksia koskeviin määräyksiin sekä rationalisointisopimuksen määräyksiin kohdistuneisiin työtaisteluihin oli osallistunut ammattiosastojen edustajia, eivätkä osastojen edustajat olleet ryhtyneet riittävän ripeisiin toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi ja lopettamiseksi, joskin työnantajan toimenpiteet olivat vähentäneet näitä velvollisuuksia. Osastot tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja telakkatyöväen ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 11.3.1980 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2§ Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia set liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitsopi- tuja sopimuksia: mukset, STKSAK Yleissopimus 15.5.1946

Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Varoituksen tiedoksianto

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta, s. 87

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Perusteita

Mom.1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 90 ja 99.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työehtosopimuksessa mainitussa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.= = = =

7. k o h t a :

Kumpikin keskusliitto toteaa, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työn tulosta, myöskin työntekijäin ansioiden parantamista, mutta toteaa samalla etteivät niitten johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaaleihin palkkatuloihinsa.

Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä. Mahdollisesti syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksissa lähemmin määrrätyllä tavalla.

Työehtosopimuksessa mainitussa rationalisointisopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

7 § Rationalisointiin liittyvät tutkimukset

Rationalisointiin liittyvät tutkimukset on suoritettava avoimesti. Suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava luottamusmiehille sekä niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat. Luottamusmiehille on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen pohjana olleeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Työnmittausaineisto samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhemminkin oltava luottamusmiesten saatavilla.

Muutoin tiedottamisessa noudatetaan niitä periaatteita, joista on sovittu allekirjoittajajärjestöjen välisessä tiedottamissopimuksessa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Annettavasta selvityksestä on käytävä ilmi, miksi tutkimukseen on ryhdytty ja mihin se ensisijaisesti kohdistuu, kuinka kauan käynnistettävän tutkimuksen arvioidaan kestävän, liittyykö se mahdollisesti osana johonkin laajempaan selvitykseen sekä minkä ajan kuluttua tutkimuksen tulokset saattavat johtaa käytännön toimenpiteisiin ja kenen vastuualueeseen se kuuluu. Käytettävistä tutkimusmenetelmistä, kuten esimerkiksi työntutkimustekniikasta ja sen apukeinoista on tehtävä selkoa. Tutkimuksen kestäessä on tarpeen vaatiessa annettava lisäinformaatiota työn edistymisestä sekä tutkimussuunnitelman mahdollisista muutoksista.

Luottamusmiehille ja työntekijöille annettavan informaation tarkoituksena ei ole kuitenkaan täyttää muodollisuuksia, vaan antaa myös heille totuudenmukainen kuva suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Näin ollen pääluottamusmiehelle ja sellaisten osastojen luottamusmiehille, joiden osastoihin toimenpiteet kohdistuvat, on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen kohteena olleeseen aineistoon ja tutkimuksen tuloksiin.

Sopimuksen 7 §:ssä on korostettu avoimen toiminnan merkitystä. Rationalisointitoiminnan kannalta on hyödyllistä, että kaikki yhteistoimintaan osallistuvat tahot osoittavat tarpeellista avoimmuutta. Tällä tavoin onnistumisen edellytykset ovat suurimmat.

14 § Erimielisyydet

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet käsitellään asianomaisen työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksessä Oy Navire Ab:ssä on 17.2.1977 tehty sopimus rationalisointityön aloittamisesta, jonka ovat allekirjoittaneet kaksi yhtiön edustajaa sekä yhtiön Paraisten ja Piikkiön tehtaiden työntekijöiden puolesta kaksi pääluottamusmiestä ja jossa sanotaan:

1. Navire Oy:n Paraisten ja Piikkiön tehtailla ryhdytään suorittamaan rationalisointisopimuksen mukaisesti rationalisointia. 2. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytetään havainnointia. 3. Mikäli havainnoinnin avulla suoritettujen aikatutkimusten tuloksista ollaan eri mieltä, työnjohdon ja työntekijän sekä kyseisen osaston rationalisointityöryhmän niin sopiessa voidaan aikatutkimukset suorittaa myös kellotutkimuksella.

Työntutkijan ja erään Paraisten tehtaan työnjohtajan saavuttua 12.2.1981 tutustumiskäynnille yhtiön Piikkiön tehtaalle viimeksi mainitun tehtaan 145 työntekijää olivat olleet 13.2.1981 lakossa kello 9.00-15.30. Lakkoon oli osallistunut 4 Turun metallityöväen Ammattiosaston ja 3 Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettamaa luottamusmiestä ja viimeksi mainitun ammattiosaston puheenjohtaja. Tehtaan varapääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan edustajalle lakon olevan myötätuntotoimenpide Paraisten tehtaan työtaistelulle.

Ammattiosastojen edustajat, joiden toiminnasta osastot vastasivat, eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen ehkäisemiseksi, tuomitsemiseksi ja lopettamiseksi, vaan olivat vaatimuksia esittämällä ja työtaisteluihin osallistumalla tukeneet niitä. Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston, Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Piikkiön tehtailla työntutkijan yllättävä, selittämättä jätetty saapuminen tehtaalle 12.2.1981 oli herättänyt epätietoisuutta työntutkimuksiin ja rationalisointiin liittyvistä työnantajan toimenpiteistä. Tämä oli johtanut kanteessa kerrottuun mielenosoitukseen ryhtymiseen, jolta oli puuttunut painostustarkoitus, koskei työntekijöillä ollut ollut mitään vaatimuksia.

Ammattiosastojen edustajat olivat työpaikoilla tehneet voitavansa työtaistelujen ehkäisemiseksi ja pikaiseksi lopettamiseksi. Luottamusmiehet olivat vaatineet työrauhan säilyttämistä ja palauttamista, ja välittömästi istumalakon 11.2.1981 alettua oli tehtaalta oltu yhteydessä Turun metallityöväen Ammattiosastoon. Osasto oli edellyttänyt työrauhan palauttamista, ja sen toimenpiteestä oli saatu työpaikalle liittojen edustajat, jotka olivat saaneet aikaan sovinnon 16.2.1981.

Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto, Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto sekä Turun Metalli- ja telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Paraisten tehtaalla toimeenpannut työtaistelut ovat työnantajan menettelystä huolimatta kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimuksia koskeviin määräyksiin sekä rationalisointisopimuksen määräyksiin. Niihin on osallistunut seitsemän Turun metallityöväen Ammattiosaston ja kaksi Turun Metalli- ja telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä. Pääluottamusmies on työtaistelun alkaessa ollut yhteydessä Turun metallityöväen Ammattiosastoon, joka on kehottanut työntekijöitä työrauhan palauttamiseen. Ammattiosaston toimenpiteestä on paikalle saatu liittojen edustajat, jotka ovat saaneet aikaan sovinnon 16.2.1981.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita ammattiosastot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, Turun metallityöväen Ammattiosaston kolmetuhatta (3 000) markkaa, Turun Metalli- ja telakkatyöväen ammattiosaston tuhat viisisataa (1 500) markkaa ja PiikkiönMetallityöväen Ammattiosaston tuhat viisisataa (1 500) markkaa sekä korvaamaan yhteisvastuullisesti Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla (3 300) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, P. Hämäläinen, Sariola, M. Virtanen, P. Virtanen, Kenraali ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.