Labor court allows overtime claim where five years of office work formed a better employment condition than the written contract.

Keskussairaalaliiton palveluksessa olevien kahden atk-kirjoittajan kanssa tehdyissä kirjallisissa työsopimuksissa oli työajan osalta merkitty noudatettavaksi työaikalakia ja työehtosopimusta. Atk-kirjoittajien lähimmät esimiehet olivat heille kuitenkin suullisesti ilmoittaneet, että heidän työaikansa oli toimistotyöaika.

Kun atk-kirjoittajat olivat työsopimustensa teon jälkeen noudattaneet toimistotyöaikaa yli viisi vuotta heidän esimiestensä puuttumatta millään tavoin asiaan, katsottu huomioon ottaen varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain säännökset, että toimistotyöajan noudattaminen oli muodostunut atk-kirjoittajille sellaiseksi työsopimukseen perustuvaksi työehtosopimusta paremmaksi palvelussuhteen ehdoksi, joka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan oli säilytettävä ennallaan.

Asianosaiset: Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

Kuultavat: Turun yliopistollinen keskussairaalaliitto

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton välillä 25.3.1980 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 § TYÖAIKA

1. Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, työaikojen suhteen noudatetaan tähän sopimukseen sisältyviä määräyksiä.

S ä ä n n ö l l i n e n t y ö a i k a v i r a s t o - j a t o i m i s t o t y ö s s ä

2. Pääasiassa virasto- ja muussa toimistotyössä työskentelevien toimistotyöntekijäin työaika määräytyy samanlaatuista työtä suorittavien viranhaltijain työaikaa koskevien määräysten mukaisesti, jollei työntekijän kanssa ole sovittu pitemmästä työajasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

_____________________

Liukuvan työajan osalta noudatetaan maaliskuun 25 päivänä 1980 erikseen solmitun liukuvan työajan kokeilua koskevan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä sekä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeessä n:o 46/1977 annettuja ohjeita.

S ä ä n n ö l l i n e n t y ö a i k a t y ö a i k a l a i n 5 § : n m u k a i s e s s a t y ö s s ä

3. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

4. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan työaikalain 5 §:n mukaista vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärää noudattaen järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia edellyttäen, ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisajanjakson viikkona nouse 45 tuntia tai, jos siitä paikallisesti sovitaan, 48 tuntia suuremmaksi, milloin on kysymyksessä päivätyö, kaksivuorotyö tai keskeytyvä kolmivuorotyö ja että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa:

a) päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona,

S ä ä n n ö l l i n e n t y ö a i k a t y ö a i k a l a i n 6 § : n m u k a i s e s s a t y ö s s ä

7. Työssä, jossa sovelletaan työaikalain 6 §:n säännöksiä, on työntekijän säännöllinen työaika kolmen viikon pituisena jaksona (periodina) ennakolta hyvissä ajoin laadittavan ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettavan työtuntijärjestelmän mukaan 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona 80 tuntia.

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

13 § Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin, jotka olivat kunnan tai kuntainliiton palveluksessa 29.2.1980, tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhten ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisena kuin ne olivat mainittuna aikana työsopimuksen tai ao. viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla.

Työnantajan edustajat olivat paikallisneuvotteluissa lausuneet, ettei työnantajan puolelta kiistettykään sitä, että lävistäjät olivat tähän asti noudattaneet toimistotyöaikaa. Sen sijaan oli työnantajapuolelta todettu, että kirjallisessa työsopimuksessa ei ollut sovittu toimistotyöajan noudattamisesta eikä sellaisesta ollut muullakaan tavoin asianmukaisesti päätetty. Työnantajan edustaja oli myös todennut, ettei virhe voinut tuottaa saavutettua oikeutta eikä se voinut korvata päätöstä. Paikallisneuvotteluissa ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen.

Edellä olevilla perusteilla Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 13 §:n nojalla, että atk-kirjoittajat (lävistäjät) Koponen ja Hosiokoski ovat edelleen oikeutettuja noudattamaan Turun yliopistollisessa keskussairaalaliitossa noudatettavaa toimistotyöaikaa.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on kanteeseen vastatessaan lausunut, että atk-kirjoittajien (lävistäjien) säännöllinen työaika määräytyi kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisesti eli sen tuli olla 40 tuntia viikossa tai keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tämän mukaisesta työajasta oli Berit Koposen ja Sinikka Hosiokosken kanssa sovittu kirjallisella työsopimuksella. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa erilaisia työaikajärjestelmiä koskevat asiat kuuluivat keskussairaalaliiton liittohallituksen käsiteltäviin ja päätettäviin, eikä kenelläkään sairaalan viranhaltijalla ollut johtosääntöjen tai muutoin annettujen päätösten nojalla oikeutta päättää näistä asioista. Ainoastaan liittohallituksen vahvistamien työaikojen puitteissa tapahtuvat järjestelyt voi nimittävä viranhaltija tai erikseen määritelty esimies päättää.

Edellä olevilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Kun Koponen ja Hosiokoski olivat tällaiseen edellä kerrotuin tavoin syntyneeseen työsopimukseen nojautuen usean vuoden ajan työskennelleet toimistotyöajan mukaisesti, oli heille tästä katsottava syntyneen sellainen parempi palvelussuhteen ehto, jota kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuken allekirjoituspöytäkirjan 13 §:ssä tarkoitettiin. Tämä Koposen ja Hosiokosken työehtosopimusta paremmaksi muodostunut palvelussuhteen ehto ei ollut voinut perustua virheeseen, koska työnantajan edustajat olivat tienneet asiasta ja hyväksyneet tilanteen useiden vuosien ajan. Kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli liittohallituksen päätöksen mukaisesti toimistotyöaikaa tekevien työntekijöiden kohdalla siirrytty liukuvaan työaikaan, oli tämä koskenut myös Koposta ja Hosiokoskea. Tätä olivat heidän esimiehensä pitäneet selvänä. Atk-kirjoittajat eivät missään tapauksessa olleet omavaltaisesti ryhtyneet noudattamaan toimistotyöaikaa.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vielä lausunut, että Hosiokosken työsopimuksen allekirjoittanut vt. talousjohtajana toiminut toimistopäällikkö oli ollut vähän aikaa talossa, eikä hän tämän vuoksi ollut tuntenut käytäntöä työaika-asioiden päättämisessä. Tämä vt. talousjohtaja oli saattanut luvata suullisesti jotakin kirjallisesta sopimuksesta poikkeavaa. Koponen oli vuodesta 1974 alkaen toiminut sairaalan palkkatoimistossa vs. toimistoapulaisena ja vuonna 1975 siirtynyt lävistäjän työhön. Koposen oli näin ollen täytynyt tietää, ketkä työpaikalla tekivät toimistotyöaikaa. Hosiokosken työ oli ollut pelkkää lävistäjän työtä, ja Koponen oli aluksi tehnyt hieman myös sellaista työtä, jota voitiin työehtosopimuksen tarkoittamassa mielessä pitää toimistotyönä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun yliopistollinen keskussairaalaliitto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Hurmalainen, Äimälä, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.