Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-87 AI generated

Labor court dismissed union claim that seniority bonus based on service years rather than industry tenure.

Case Number TT:1982-87
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's request to interpret a collective agreement clause as granting a seniority bonus based on industry tenure rather than service with a specific employer. The union argued that negotiation minutes proved the bonus depended on years in the industry, while the employer contended the text referred only to service length. The court found no evidence that the employer explicitly communicated this distinction to the union during negotiations, noting that the bonus formula remained unchanged despite later structural changes to the pay scale.

Legislator headnote

AI generated

Section 9 of the collective agreement; where a collective agreement stipulates a seniority bonus based on years of service, the labor court interprets 'service' as employment with the specific employer unless the employer explicitly communicates a contrary interpretation regarding industry tenure to the negotiating party.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation seniority bonus definition labor dispute outcome negotiation evidence standard service years vs industry tenure

Cited Legislation

AI generated
Section 9 of the collective agreement between the Finnish Building Employers' Association and the Building Workers' Union dated April 14, 1980
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen palkkamääräystä oli muutettu siten, että aikaisemman yhden palkkaryhmän sijasta määräykseen oli otettu useampi palkkaryhmä. Aikaisemmassa määräyksessä ollut alalla olovuosista tulevia lisiä koskeva kohta oli korvattu määräyksellä, jossa ei puhuttu alalla olosta vaan palvelusta ja lisää nimitettiin kokemusvuosilisäksi. Työehtosopimusneuvottelujen vaiheista esitetyn selvityksen perusteella katsottu, että myös kokemusvuosilisän saaminen määräytyi alalla oltujen vuosien perusteella.

Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y.

Suomen Kiinteistöliitto r.y. (Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.)

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton kesken 14.4.1980 tehdyssä kiinteistöalan päätoimisten työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

9 §

PALKAT

Täysin työkykyiselle 17 vuotta täyttäneelle työntekijälle maksetaan hänen säännöllisenä työaikanaan tekemästään työstä palkkaa kuukaudessa seuraavasti:

Työ, joka käsittää pääasiallisesti työnantajan osoittaman alueen puhtaanapidon, hoidon ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonnan sekä korjaustöiden suorittamisen kiinteistössä:

palkkaluokitus

= = = =

1. ryhmä = = = =

2. " = = = =

3. " = = = =

4. " = = = =

Työ, joka käsittää edellisten lisäksi pääasiallisesti kiinteistön ja sen ylläpitoon tarvittavien laitteiden ja koneiden huoltoon, korjauksiin asennuksiin liittyvien tehtävien suorittamisen:

palkkaluokitus

= = = =

1. ryhmä = = = =

2. " = = = =

3. " = = = =

4. " = = = =

Työ, joka käsittää edellisten lisäksi pääasiallisesti lämmityslaitoksen hoitoon, lämmittämiseen sekä kattilahuoneen ja alajakokeskusten hoitoon ja valvontaan liittyvien tehtävien suorittamisen:

palkkaluokitus

= = = =

1. ryhmä = = = =

2. " = = = =

3. " = = = =

4. " = = = =

Työ, joka käsittää edellisten lisäksi pääasiallisesti keskusvalvomoiden hoidon, vaativat kone- ja laitekorjaukset, niiden asennukset sekä muut korkeantason ammattitehtävät kuten lämpö- ja ilmastointisäädöt jne.:

palkkaluokitus

= = = =

1. ryhmä = = = =

2. " = = = =

3. " = = = =

4. " = = = =

Pöytäkirjamerkintä: 2. palkkaryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka ovat suorittaneet alan ammattipätevyystutkinnon ja osoittaneet työssään ahkeruutta tai ovat hankkineet vastaavan monipuolisen ammattitaidon.

3. palkkaryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka ovat suorittaneet alan ylemmän ammattipätevyystutkinnon ja ovat osoittaneet työssään ahkeruutta tai ovat hankkineet alan vaativan ammattipätevyyden.

4. palkkaryhmälle lasketaan ne työntekijät, jotka ovat suorittaneet alalle soveltuvan erikoistutkinnon asennusoikeuksineen ja ovat osoittaneet työssään erittäin vaativaa ammattitaitoa.

Kokemusvuosilisänä suoritetaan 3 vuoden palvelusta 4 %:lla, viiden vuoden palvelusta 8 %:lla ja 8 vuoden palvelusta 12 %:lla korotettu palkka laskettuna asianomaisen työntekijän taulukkopalkasta.

Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalleen milloin hänen tässä pykälässä edellytetty määräaika on täyttynyt.

Kokemusvuosilisää ryhdytään suorittamaan määrävuosien jälkeisen seuraavan kuukauden alusta lukien.

10 §

SIIVOUS

AIKAPALKKA

1.4.1980 alkaen uudet tuntipalkat ovat:

SIIVOUSTYÖN PISTEMÄÄRITTELY

Urakkapalkka muodostuu seuraavilla perusteilla, kun portaat ja hissit pestään ja lakaistaan työnantajan osoittamalla tavalla:

SAUNAN SIIVOUS

Työntekijälle, joka yhtäjaksoisesti on ollut tällä alalla vähintään 3 vuotta ja on tänä aikana työssään osoittanut tälle alalle soveltuvaa monipuolista ammattitaitoa ja ahkeruutta, maksetaan 4 prosentilla korotettua palkkaa edellä mainituista kuukausipalkoista laskettuna sekä alalla 5 vuotta olleelle 8 prosentilla korotettu palkka ja 8 vuotta alalla olleelle 12 %:lla korotettu palkka taulukkopalkasta laskettuna.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työntekijäliiton kanteessa esittämän kokemusvuosilisää koskevan tulkinnan oikeaksi.

Työehtosopimusneuvotteluissa ei aikaisemmin ollut ollut tapana tehdä yhteisesti allekirjoitettua pöytäkirjaa, joka olisi jätetty molemmille osapuolille. Näin ollen työntekijäliiton esittämä teksti työnantajaliiton toimitusjohtajan neuvottelujen aikana tekemistä vuosilisää koskevista esityksistä oli työntekijäpuolen yksipuolisesti laatima muistiinpano. Teksti saattoi olla ainoastaan yhdestä neuvottelusta. Neuvotteluja oli tuolloin ollut useampia. Työntekijäpuolen yksipuolisesti tekemät muistiinpanot eivät osoittaneet kantajapuolen tulkintaa oikeaksi.

Suomen Kiinteistöliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Liittojen työehtosopimusneuvotteluissa oli tuohon aikaan tapana, että molempien osapuolien edustajat pitivät omaa muistiopöytäkirjaansa neuvotteluista ja siellä esillä olleista asioista. Yhteisesti allekirjoitettua pöytäkirjaa ei tehty. Ainoastaan silloin, kun jostakin työehtosopimusmääräyksestä päästiin sopimukseen, saattoivat molempien osapuolien neuvotteluedustajat varmistaa neuvottelutuloksen nimikirjaimillaan.

Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että neuvotteluissa olisi työntekijäliiton taholta tuotu esille, että kokemusvuosilisä uudessa vuosiksi 1976-1977 tehdyssä työehtosopimuksessa koskisi alallaolovuosia. Työnantajaliitto on pikemminkin saattanut ymmärtää, että alallaolovuodet oli otettu huomioon palkkaryhmiä määritettäessä, kun palkkaryhmään sijoitteluun sisältyivät aikaisemmin alallaolovuosikohtaan sisältyneet edellytykset ammattipätevyydestä ja hankitusta ammattitaidosta. Asiassa esitetty selvitys ei toisaalta myöskään riitä osoittamaan, että työnantajapuolen taholta asiaa olisi selvitetty vastapuolelle siten, että työntekijäpuolen neuvottelijat olisivat käsittäneet tai heidän olisi pitänyt käsittää määräyksen tarkoitukseksi lisän määräytymistä vain saman työnantajan palveluksen perusteella.

Kokemusvuosilisää koskevaan sopimusmääräykseen on vuosien 1977-1979 työehtosopimukseen tullut työnantajapuolen ehdotuksesta lisäys, jonka mukaan työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalleen, milloin hänen kyseisessä pykälässä edellytetty määräaikansa on täyttynyt. Todistajana kuullun työntekijäpuolen neuvotteluedustajan mukaan tätä määräystä on perusteltu työnantajapuolelta sillä, että työntekijä ei toisinaan paikkaa hakiessaan esittäisi kaikkia työtodistuksiaan ja että työnantaja ei niin ollen ilman muuta tietäisi työntekijän alallaolovuosia. Esitetyn vastanäytön huomioon ottaen työtuomioistuin ei katso tämänkään määräyksen osoittavan, perustuuko riidanalainen lisä vuosiin alalla vai saman työnantajan palveluksessa. Työehtosopimuksessa vuosille 1980-1983 on palkkaluokitukseen lisätty vielä yksi ryhmä ja muutettu palkkaryhmät päinvastaiseen järjestykseen, mutta kokemusvuosilisää koskevat määräyskohdat ovat säilyneet entisellään.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Tiitola, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.