Labor court dismisses union appeal for terminating employees for drinking alcohol after work hours.

Ravintola-alalla pitkään olleina oli ravintolassa työskennelleiden kahden työntekijän täytynyt ymmärtää, että alkoholin nauttiminen ravintolan tiloissa työajan päättymisen jälkeen muodosti sellaisen vakavan työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, että heidän työsopimuksensa voitiin tällä perusteella irtisanoa.

Koska työntekijöiden työsuhteiden päättämiselle oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut erityisen painavat syyt - mistä työtuomioistuimessa vain saattoi olla kysymys, työsopimuksen purkamisen perusteet kun eivät muutoin kuuluneet irtisanomissuojasopimuksen piiriin - ei työnantaja työsuhteet purkaessaan ollut menetellyt mainitun sopimuksen vastaisesti eikä myöskään työnantajaliitto ollut asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: Osuusliike Kymenmaa

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 15.3.1980 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (LTK-SAK) 6.6.1978

4 § Työsuhteen lakkaaminen

1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden iritsanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavasta päivästä.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Edellä sovittu ei koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

_____________________

Tätä kohtaa ei sovelleta tapauksissa, joissa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muuten lopettaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

1.2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

3 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomutta työssä.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomiseta ja lomauttamiseta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Edellä olevilla perusteilla Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Osuusliike Kymenmaa oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti purkaessaan Kankkusen ja Tuomisen työsopimukset, sekä velvoittamaan Osuusliike Kymenmaan suorittamaan Kankkuselle ja Tuomiselle irtisanomissuojasopimuksen 3, 4 ja 5 §:n perusteella kummallekin irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta 5 114 markkaa 6 %:n korkoineen 3.5.1981 lukien ja vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 15 342 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien eli kummallekin 20 456 markkaa edellä mainittuine korkoineen. Lisäksi Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n perusteella valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Edellä olevilla perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vastineen johdosta lausunut, että mitään selviä ohjeita ei ollut annettu siitä, että työntekijät saivat odottaa linja-autoa yksinomaan hotellin aulassa. Käytännössä linja-auton odottaminen tapahtui joko ravintolasalin tai ravintolan kabinettien puolella, koska hotellin aula oli ahdas. Hotellin aulan ja ravintolan välillä oli suora kulkuyhteys, ja ne kuuluivat samaan huoneistokokonaisuuteen. Hotellin aulan ja ravintolan välinen ovi oli aina auki.

Kankkusen ja Tuomisen rike oli sattunut työntekijöille mahdollisimman epäsuotuisaan aikaan, sillä työsuhteiden purkamisen suorittanut hotellin johtaja oli tullut yrityksen palvelukseen noin kuukautta aikaisemmin eikä sen vuoksi ollut tuntenut yrityksen aikaisempaa käytäntöä. Yrityksen vuosikausia jatkuneen inhimillisemmän linjan olisi pitänyt olla hänen tiedossaan ja sitä olisi pitänyt myös tässä tapauksessa noudattaa.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Osuusliike Kymenmaa on ollut jutussa kuultavana.

________

Kankkunen on ollut Osuusliike Kymenmaan palveluksessa ravintola Puistokartanossa yhteensä 14 vuotta kahdessa eri jaksossa, joista jälkimmäinen on kestänyt noin seitsemän vuotta. Tuominen on työskennellyt samassa ravintolassa 6.6.1974 lukien. Heille ei ennen heidän työsuhteidensa päättämistä ole annettu varoituksia vastaavanlaisten rikkomusten vuoksi. Kankkusen ja Tuomisen menettely on selvästi ollut vastoin Oy Alko Ab:n anniskeluohjeita, joskin asianosaisilla on varsin vastakkaiset käsitykset siitä, miten vakavasti alkoholiyhtiö suhtautuisi tämän laatuiseen anniskeluohjeiden rikkomiseen.

Alalla pitkään olleina ovat Kankkunen ja Tuominen tunteneet Oy Alko Ab:n anniskeluohjeet ja tienneet, että heidän menettelynsä on ollut muun muassa näiden ohjeiden vastaista. Kankkusen ja Tuomisen on työtuomioistuimen mielestä täytynyt ymmärtää, että alkoholin nauttiminen edellä kerrotuissa olosuhteissa muodostaa sellaisen vakavan työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, että heidän työsopimuksensa voidaan tällä perusteella irtisanoa. Ottaen muun ohessa huomioon työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 2 kohdan työtuomioistuin katsoo, että Kankkusen ja Tuomisen työsuhteiden päättämiselle on ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä tarkoitetut erityisen painavat syyt ja ettei työnantaja työsuhteet päättäessään ole näin ollen menetellyt mainitun 4 §:n vastaisesti - mistä työtuomioistuimessa irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 2 momentin mukaan vain on kysymys - eikä myöskään Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ole asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Majoitusja Ravitsemisalan Työnantajaliitto kuitenkin itse kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Tiitola, Leivo, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.