Labor court dismisses union strike claims but orders union fine for violating peace obligation.

Kaupungin moottoriajoneuvonkuljettajat olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa maksamaan hiekoituslisää viidelle autonkuljettajalle. Lakkoon ryhtymisestä oli päätetty ammattiosaston puheenjohtajan johdolla pidetyssä työhuonekunnan kokouksessa. Ammattiosaston edustajat eivät olleet ilmoittaneet lakosta työntekijäjärjestön paikalliselle yhteisjärjestölle eivätkä liitolle. Näyttämättä katsottu jääneen, ettei yhteisjärjestö olisi ryhtynyt sille kuuluviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai että liitto olisi saanut tietoa lakosta ennen sen päättymistä.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Liittoa ja yhteisjärjestöä vastaan esitetyt vaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y.

Kuultavat: KTV:n Turun Yhteisjärjestö r.y. Turun kunnantyöväen ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten kesken 25.3.1981 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

17 §

PALKKAUS

A. A i k a p a l k k a

6. Aikapalkalla tarkoitetaan työntekijän palkkaryhmän mukaista perustuntipalkkaa tai sitä vastaavaa lisättynä mahdollisilla henkilökohtaisilla- ja työolosuhdelisillä.

C. K o k o n a i s t u n t i p a l k k a

13. Paitsi tämän pykälän A. kohdassa tarkoitettua tuntipalkkaa ja B. kohdassa tarkoitettua suorituspalkkaa, voidaan palkkausmuotona käyttää myös kokonaistuntipalkkaa.

17. Paikallisesti sovitut kokonaistuntipalkat ovat voimassa toistaiseksi, kuitenkin siten, että kokonaistuntipalkkasopimus voidaan irtisanoa päättymään sopimuskauden loppuessa noudattaen yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia irtisanomismenettelystä, joka poikkeaa edellä mainitusta.

18. Työn, työmäärän tai työn vaativuusasteen muuttuessa voidaan kokonaistuntipalkkoja tarkistaa kesken sopimuskauden. Tarkistaminen on mahdollista myöskin jommankumman osapuolen aloitteesta muustakin syystä, kuten esimerkiksi yhteisesti todetun ansiokehityksen perusteella. Kokonaistuntipalkkojen tarkistamisesta neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

35 §

VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

KTV:n Turun Yhteisjärjestöllä oli oikeus suoraan edustaa erimielisyyksien selvittelyssä puheena olevia moottoriajoneuvonkuljettajia. Mainittu yhteisjärjestö ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto eivät olleet ennen 27.4.1981 pidettyä paikallisneuvottelua ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin saadakseen työnseisauksen estetyksi tai lopetetuksi. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto ei myöskään ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi, joten se oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Työnantajan taholta oli 27.4.1981 katurakennusosastolla käydyssä neuvottelussa kehotettu työntekijäpuolta lopettamaan lakko. Samoin puhtaanapitolaitoksen työnantajan edustajat olivat työnseisauksen alettua välittömästi kehottaneet työntekijöitä lopettamaan työnseisauksen.

Edellä esitetyillä perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut työtuomioistuinta toteamaan edellä tarkoitetun lakon työehtosopimuslain vastaiseksi työtaistelutoimenpiteeksi ja pyytänyt Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n, KTV:n Turun Yhteisjärjestön ja Turun kunnantyöväen ammattiosaston tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kanteeseen vastatessaan on KTV ilmoittanut saaneensa ensimmäisen kerran tiedon haastehakemuksessa tarkoitetusta lakosta, kun työtuomioistuin oli 19.10.1981 toimittanut liitolle haasteen vastineen antamista varten. Liitto ei ollut voinut ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi, koska se oli saanut tiedon työnseisauksesta lähes kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen. KTV ei näin ollen ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Turun kaupungin puhtaanapitolaitoksen moottoriajoneuvonkuljettajat työskentelivät keväisin koneryhmässä, kun kaduilta poistettiin talvisia hiekoitushiekkoja. Koneryhmässä oli pesu- ja kasteluauto, harjatraktori, pyöräkuormaaja ja lakaisukone. Kaikkien koneiden kuljettajat joutuivat työskentelemään samanlaisissa pölyisissä olosuhteissa. Turun kaupungin tekemän päätöksen mukaisesti lakaisutraktorin kuljettajille oli maksettu pölystä johtuvana olosuhdelisänä likaisen työn lisää 1970-luvun puolivälistä lukien, ja sen suuruus oli 3,60 markkaa. Harjatraktorinkuljettajalle kyseinen likaisen työn lisä maksettiin 2,80 markan suuruisena. Myös hänelle sitä oli maksettu 1970-luvun puolivälistä lukien.

Keväällä 1981 oli käyty neuvotteluja pesu- ja kasteluauton sekä pyöräkuormaajan kuljettajille maksettavasta pölystä johtuvasta olosuhdelisästä. Työntekijät olivat vaatineet olosuhdelisän maksamista kaikille koneryhmän kuljettajille, koska kaikki työskentelivät samanlaisissa pölyisissä olosuhteissa. Keväällä käydyissä neuvotteluissa oli työnantaja hyväksynyt maksettavaksi 2,80 markan suuruista lisää pyöräkuormaajan kuljettajille, mutta ei pesu- ja kasteluauton kuljettajille. Maaliskuussa 1981 oli uudelleen neuvoteltu lisän saamisesta myös pesu- ja kasteluauton kuljettajille. Neuvottelut eivät kuitenkaan olleet johtaneet työntekijöiden kannalta myönteiseen tulokseen.

24.4.1981 ruokatuntikokouksessa työntekijät olivat äänestyksen jälkeen päättäneet ryhtyä lakkoon, koska pesu- ja kasteluauton kuljettajien pölystä johtuvasta olosuhdelisästä ei ollut päästy yksimielisyyteen. Kokoukseen olivat osallistuneet kaikki puhtaanapitolaitoksen kokonaistuntipalkkaiset moottoriajoneuvonkuljettajat. Kuuden viikon aikana keväisin maksettavaa olosuhdelisää oli tavoiteltu 5 työntekijälle. 59 muuta lakkoon osallistunutta puhtaanapitolaitoksen moottoriajoneuvonkuljettajaa eivät olleet tarkoittaneet saada työnseisauksella muutoksia omiin työsuhteisiinsa. He olivat osallistuneet lakkoon tukeakseen viiden pesu- ja kasteluauton kuljettajan vaatimusta. Työnseisauksella oli saavutettu tulos, jota sillä oli tavoiteltu. Pesu- ja kasteluauton kuljettajat olivat saaneet 2 markan suuruisen olosuhdelisän 29.4.1981 lukien.

Turun kunnantyöväen ammattiosasto, jonka jäseniä suurin osa lakkoon osallistuneista moottoriajoneuvonkuljettajista oli, ei ollut virallisesti käsitellyt työnseisausta eikä tehnyt päätöksiä sen johdosta, koska Turun kaupunki oli myöntänyt neuvotteluoikeuden suoraan moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnalle ja hyväksynyt sille erillisen luottamusmiehen ja luottamusmiesoikeuden. Työhuonekunta ei ollut yhdistyksen alaosasto. Moottoriajoneuvonkuljettajien luottamusmies ja moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan luottamusmies eivät olleet osallistuneet työnseisaukseen. He olivat muistuttaneet työntekijöitä voimassa olevasta työrauhavelvoitteesta ja kehottaneet heitä palaamaan työhön. He olivat myös koko työnseisauksen ajan olleet työpaikalla työnantajan käytettävissä, mutta eivät olleet tehneet varsinaista työtään, koska työnantaja ei ollut antanut heille työmääräyksiä.

KTV:n Turun Yhteisjärjestö oli kevään 1981 kuluessa tiennyt olosuhdelisistä käytävistä neuvotteluista. Työnseisauksen alkaessa yhteisjärjestön pääluottamusmies ei ollut kuitenkaan saanut siitä välittömästi tietoa. Tiedon saatuaan pääluottamusmies oli ilmoittanut asiasta 28.4.1981 kokoontuneelle yhteisjärjestön työjaostolle, jonka päätöksen mukaisesti työntekijöitä oli suullisesti kehotettu lopettamaan työnseisaus ja palaamaan välittömästi työhön. Näin ollen KTV:n Turun Yhteisjärjestö oli tehnyt kaiken voitavansa työnseisauksen estämiseksi heti siitä tiedon saatuaan.

KTV on vaatinut kaikkia kolmea yhdistystä vastaan esitettyjen vaatimusten hylkäämistä.

Turun kunnantyöväen ammattiosaston puheenjohtaja oli osallistunut 27.4.1981 käytyyn neuvotteluun samoin kuin muutkin luottamusmiehet. Kuitenkaan he eivät olleet tällöinkään ryhtyneet toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi, vaan olivat ilmoittaneet, että työhuonekunta kokoontuisi vasta 29.4.1981 käsittelemään kokonaistuntipalkkasopimusesitystä. KTV:n Turun Yhteisjärjestön pääluottamusmies ei myöskään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Turun kaupunki oli myöntänyt yhteisjärjestöön kuuluvalle työhuonekunnalle suoran neuvotteluoikeuden. Kuitenkaan työhuonekunnan luottamusmiehet eivät olleet työnseisauksen aikana suorittaneet varsinaisia työtehtäviään eivätkä useista kehotuksista huolimatta olleet lopettaneet työnseisausta heti. Luottamusmiesten velvollisuutena olisi ollut myös tiedottaa lakon alkamisesta liitolleen, jonka olisi tullut huolehtia valvontavelvollisuudestaan.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KTV:n Turun Yhteisjärjestö ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Turun kaupungin puhtaanapitolaitoksen 64 moottoriajoneuvonkuljettajaa on ollut kanteessa kerrotulla tavalla lakossa 24.4.1981 ja 29.4.1981 välisenä aikana. Lakon tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan vaatimukseen hiekoituslisästä viidelle kastelu- ja pesuauton kuljettajalle. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten vaatimukset Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja KTV:n Turun Yhteisjärjestön tuomitsemisesta hyvityssakkoon, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun kunnantyöväen ammattiosaston maksamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljätuhatta (4 000) markkaa ja korvaamaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla (1 300) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Äimälä, Sariola, M. Virtanen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.