Labour court dismisses union claims that employer terminated union rep unlawfully but allows termination due to valid cause.

Pääluottamusmiehen menettely ei muodostanut riittävää vielä käytettävissä olevaa perustetta hänen työsuhteensa purkamiseen, joten työnantaja oli menetellyt vastoin luottamusmiessopimusta irtisanoessaan hänet. Pääluottamusmiehen menettely kokonaisuudessaan muodosti kuitenkin sellaisen työntekijästä itsestään riippuvan syyn, joka irtisanomissuojasopimuksen mukaan olisi ollut riittävä peruste irtisanomiseen.

Liittojen välinen luottamusmiessopimus ei sisältänyt määräystä siitä, että vastoin sitä irtisanotulla luottamusmiehellä olisi oikeus irtisanomissuojasopimuksen mukaiseen korvaukseen. Kysymys siitä, mikä oikeus korvaukseen luottamusmiessopimuksen, vaan ei irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanotulla luottamusmiehellä saattaisi olla, siirretty erikseen ratkaistavaksi.

Työnantajaliitolla katsottu olleen jutun tuomioistuinkäsittelyyn asti riittävät perusteet katsoa, että työnantaja oli laillisesti purkanut luottamusmiehen työsopimuksen. Liitto ei siten ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y. Kuivamatio Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 1.4.1980 tehdyssä Kuivamaito Oy:n työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tämä sopimus koskee Kuivamaito Oy:n työssä olevien maitojauhetyöntekijäin työ- ja palkkaehtoja.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5 § Työsuhteen päättyminen Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: 1 kuukausi työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 6.6.1978 allekirjoitettua irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevaa yleissopimusta.

23 § Luottamusmies Kunkin työpaikan työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan tämän työehtosopimuksen tulkintaa ja muita työntekijäin ja työnantajain suhteita koskevissa asioissa.

Luottamusmiehen vaalista on tehtävä kirjallinen ilmoitus työnantajalle.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden, ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammattiosastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle.

Pöytäkirjamerkintä 2:

_____________________

Luottamusmiehiin sovelletaan lisäksi mitä liittojen välillä on sovittu 3.9.1971 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa.

Työehtosopimuksessa mainitussa liittojen välillä allekirjoitetussa elintarvikealojen luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa Liiketyönantajain Keskusliiton ja Työehtoliiton jäsenyritysten tuotantolaitoksissa, jotka ovat sidottuja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanssa tehtyihin työehtosopimuksiin.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

4. Luottamusmiehen irtisanomiseen nähden noudatetaan 1.1.1971 voimaan tulleen työsopimuslain 53 §:n 2 momentin säännöksiä. Mikäli lakia tältä osin muutetaan, allekirjoittajajärjestöt neuvottelevat näin syntyneen tilanteen mahdollisesti edellyttämistä muutoksista tähän sopimukseen.

5. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden, ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös luottamusmiehen valinneelle ammattiosastolle. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle.

Edellä tässä kohdassa olevat ennakkoilmoitusmääräykset eivät koske tapauksia, jolloin työnantaja on lain mukaan oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai jolloin työt on ylivoimaisen tapahtuman takia kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kesken 6.6.1978 solmitussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä 1.2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Isännöitsijä oli 5.9.1981 tapahtuneen poissaolon jälkeen 7.9.1981 ilmoittanut työsuojeluvaltuutetulle, että Niemi sai pitää työpaikkansa, mutta työnantaja määräsi työsuhteen ehdot. Samalla kertaa tai myöhemmin isännöitsijä oli täsmentänyt ilmoitustaan siten, että Niemi sai pitää työpaikkansa, mikäli hän vuoden loppuun mennessä luopuisi pääluottamusmiehen tehtävistä. Samalla isännöitsijä oli ilmoittanut, ettei hän tulisi olemaan tekemisissä pääluottamusmiehen kanssa, vaan hoitaisi asiat myös varapääluottamusmiehenä toimivan työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työhuonekunnan asetuttua 17.9.1981 pitämässään kokouksessa yksimielisesti tukemaan Niemen jatkamista pääluottamusmiestehtävissä ja edellytettyä työnantajan noudattavan työehtosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä isännöitsijä oli seuraavana päivänä irtisanonut pääluottamusmiehen työsopimuksen kirjallisesti. Niemeen ei ollut otettu yhteyttä 18.9.1981 jälkeen eikä hänelle ollut mainittu, että kyseessä olisi ollut työsopimuksen purkaminen.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Allan Niemen työehtosopimuksen purkaminen on tapahtunut luottamusmiessopimuksen vastaisesti ja että - niin kuin kannetta on sittemmin täsmennetty - Kuivamaito Oy on irtisanoessaan Allan Niemen työsopimuksen rikkonut myös LTK:n ja SAK:n kesken tehdyn irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Lisäksi Suomen Elintarvikethäläisten Liitto on vaatinut Kuivamaito Oy:n velvoittamista suorittamaan Allan Niemelle vahingonkorvauksena 65 000 markkaa ja Elintarvikealan Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Niemi oli jälleen 7.8.1981 ollut koneenkäyttäjänä yövuorossa, ja 8.8.1981 aamulla kello 6 hänet oli nähty Kuivamaidon asuntoalueella jakamassa aamulehtiä. Koneiston aamuvuoron käyttäjä oli tullut aamulla normaalisti vuorollaan työhön. 4.9.1981 Niemi oli jälleen ollut yövuorossa ja 5.9.1981 hänet oli nähty yrityksen asuntoalueella jakamassa aamulehtiä kello 3.50. Tällöin hän ei ollut pyytänyt lupaa poistumiseensa kesken työvuoron käyttöpäälliköltä eikä ollut ilmoittanut poistumisestaan myöskään koneiston käyttäjänä toimineelle työntekijälle, joka ei ollut nähnyt Niemeä kello 4:n jälkeen.

12.9.1981 yövuoroon mennessään Niemi oli puhelimitse kysynyt jauhomestarilta lupaa poistua työpaikalta ennen yövuoron päättymistä. Jauhomestari oli kieltänyt poistumisen ehdottomasti, koska maitoa tulisi jäämään tankkiin, ja tehdas seisoisi seuraavana päivänä. Niemi oli kuitenkin nähty Kuivamaidon asuntoalueella kello 5.50 jakamassa aamulehtiä. Kyseisen työvuoron jälkeen maitoa oli jäänyt tankkiin viikonlopun ylitse.

Koska Niemi oli edellä mainittuina päivinä nähty jakamassa lehtiä Kuivamaidon asuntoalueella, oli hänen täytynyt poistua työpaikaltaan vähintään tuntia ennen saapumistaan asuntoalueelle. Jakopisteitä oli ennen Kuivamaidon asuintaloja arviolta yli 200. Tehtaan pukuhuoneesta paikkaan, josta Niemi nouti jaettavat lehdet, oli matkaa noin 2,8 kilometriä. Isännöitsijän ja työsuojeluvaltuutetun kesken 7.9.1981 käydyssä keskustelussa oli ollut esillä Niemen menettely kokonaisuudessaan. Edellytykseksi Niemen työsuhteen jatkumiselle ei ollut esitetty luottamusmiestehtävistä luopumista. Niemi oli 18.9.1981 kutsuttu isännöitsijän työhuoneeseen 13.9.1981 tapahtuneen työstä poistumisen johdosta. Keskustelussa Niemi oli myöntänyt työsuhteen purkamiseen tarvittavien perusteiden olleen olemassa. Niemen työsuhde oli purettu kolmen kuukauden irtisanomisajoin ja perusteena purkamiselle oli ollut 13.9.1981 tapahtunut poistuminen kesken työvuoron.

Elintarvikealan Työnantajaliitto on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vielä työtuomioistuimessa maininnut, että Niemi oli kyllä ollut työsuhteessa Esan Kirjapaino Oy:hyn. Niemi ei kuitenkaan ollut käytännössä itse hoitanut lehtien jakamista, vaan tehtävän oli 1.8.1981 saakka hoitanut hänen avovaimonsa. Lehdet oli noudettu aamuisin paikasta, jonne tehtaalta oli matkaa noin 600 metriä. Lehtien jako alkoi Kuivamaidon asuntoalueelta, joten työpaikalta lähdöstä jakelun alkamiseen kului aikaa noin 10 minuuttia.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun jäljempänä ilmenevin rajoituksin ja katsoo siinä selvitetyksi, että Allan Niemi, joka on ollut Kuivamaito Oy:n palveluksessa maitojauhekoneiston käyttäjänä ja säkkimiehenä sekä toiminut samalla työntekijöiden pääluottamusmiehenä, on samanaikaisesti 1.1.1980 alkaen ollut työsuhteessa Esan Kirjapaino Oy:hyn toimien kahden varhaiskantopiirin lehdenjakajana.

12. ja 13.5.1981 välisenä yönä Niemi on työskennellyt yövuorossa, joka on päättynyt aamulla kello 6. 13.5.1981 hän on kuitenkin ollut kello 3 jakamassa lehtiä toisessa varhaiskantopiireistä. Tehtaan isännöitsijän otettua asian puheeksi ensiksi Niemen ja sitten varapääluottamusmiehen kanssa on sovittu asian jäämisestä sillensä, kun työntekijäpuoli on vetänyt pois vaatimuksensa siitä, että erään työpisteen miehityksen vähentäminen peruutettaisiin. Epäselväksi on jäänyt, onko Niemelle tässä yhteydessä annettu nimenomainen varoitus tai onko hänen kanssaan nimenomaisesti sovittu, etteivät tällaiset poissaolot toistu. Niemi on kuitenkin selvästi ymmärtänyt paitsi menettelynsä luvattomuuden myös työnantajan tyytymättömyyden sen johdosta.

Työnantajapuolelta on esitetty todistelua siitä, että Niemi, joka on ollut koneiston käyttäjänä 8.8.1981 kello 6 päättyneessä yövuorossa, on nähty lehtiä jakamassa tuona aamuna kello 6, joten hän olisi poistunut työstä viimeistään 10 15 minuuttia ennen työvuoronsa päättymistä. Työntekijäpuolelta esitetyn vastatodistelun mukaan Niemi on ollut työpaikallaan vielä kello 5.58, jolloin aamuvuoron työntekijä on tullut hänen tilalleen koneiston käyttäjäksi. Tapausta ei tuolloin ole otettu työnantajan taholta Niemen eikä muutoinkaan työntekijäpuolen kanssa puheeksi.

Ennen työhuonekunnan kokousta Niemi on jälleen ollut yövuorossa 12. ja 13.9.1981 välisenä yönä ja pyytänyt työnjohtajalta lupaa saada poistua työstä aamulla ennen vuoron päättymistä. Työnjohtaja on evännyt luvan, koska oli tärkeätä saada mahdollisimman paljon raaka-ainetta käsitellyksi sen vuoron aikana, seuraavana päivänä kun ei olisi aamuvuoroa ja seisomaan jäävän raaka-aineen laatu huononisi. Tehtaan isännöitsijä on todistajankertomuksensa mukaan kuitenkin nähnyt Niemen jakamassa lehtiä kello 5.50. Niemi on totuusvakuutuksen nojalla kuultuna kertonut, että tuotanto oli aivan normaalisti - kun aamuvuoroa ei olisi - lopetettu kello 5 ja sen jälkeen ryhdytty koneiston puhdistamiseen, mikä oli saatu asianmukaiseen vaiheeseen suoritetuksi kello 5.50 mennessä, jolloin vuoron kaikki neljä työntekijää, Niemi heidän joukossaan olivat poistuneet työstä. Toisaalta on todistajana kuultu työnjohtaja kertonut pesujen jääneen kesken.

Tämän tapauksen jälkeen ja työnantajan saatua tiedokseen työhuonekunnan päätöksen tehtaan isännöitsijä on 18.9.1981 kutsunut Niemen luokseen ja todennut tälle, ettei heidän herrasmiessopimuksensa sitten ollutkaan pitänyt. Tämän jälkeen yhtiön tuotannonjohtaja on isännöitsijän pyynnöstä saapunut huoneeseen, ja Niemelle on annettu kirjallinen irtisanomisilmoitus työsuhteen päättymisestä kolmen kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Syynä irtisanomiseen on ilmoituksen mukaan ollut toistuva luvaton poistuminen työpaikalta ja annettujen työtehtävien laiminlyöminen. Niemi on isännöitsijän ja tuotannonjohtajan todistajankertomusten mukaan vastannut ennen irtisanomista myöntävästi kysymykseen, myöntääkö hän, että työsuhteen purkuperusteet ovat olemassa. Niemi ei itse muista kysymyksen sisällystä ja kertoo, ettei hän vastannut siihen mitään.

Niemen työsuhteen päättämistä koskevasta liittotason neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa on Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kantana merkitty vain liiton taholta todetun, ettei Niemen työsopimuksen päättämiseen ollut mitään laillisia perusteita. Tämän seikan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että sen selvityksen valossa, mikä työnantajapuolella on ollut käytettävissään ennen asian työtuomioistuinkäsittelyä, työnantajapuoli on voinut perustellusti katsoa, että työnantajalla on ollut riittävät perusteet Niemen työsopimuksen purkamiseen 18.9.1981. Näin ollen Elintarvikealan Työnantajaliitto ei ole työtuomioistuimen mielestä laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten irtisanomissuojasopimuksen väitetyn rikkomisen perusteella tehdyt vaatimukset samoin kuin kanteessa tehdyn hyvityssakkovaatimuksen, vahvistaa, että Kuivamaito Oy on Allan Niemen työsuhteen päättäessään menetellyt elintarvikealojen luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Kysymyksen Kuivamaito Oy:n mahdollisesta korvausvelvollisuudesta luottamusmiessopimuksen vastaisen menettelyn perusteella työtuomioistuin ratkaisee erikseen. Jutun käsittelyä tältä osin jatketaan niin kuin työtuomioistuimen puheenjohtaja erikseen määrää. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös jutussa tehdyt vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Lappalainen, Sariola, M. Virtanen, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.