Labor union fined for failing to take sufficient measures to restore peace during a strike.

Tehtaan tuotannollisten osastojen 80-100 urakkatyöntekijää oli ollut lakossa. Työntekijöillä oli ollut perusteita käsitykselleen, jota työnantajapuoleltakaan ei ollut osoitettu selvästi virheelliseksi, että urakkajärjestelmä johtaisi ajan mittaan ja vastoin saatuja lupauksia ansiotason alenemiseen. Tästä huolimatta lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin.

Ammattiosaston työpaikalla olevien edustajien ei ollut selvitetty ryhtyneen sen enempää ennen ammattiosaston toimikunnan lakonlopettamispäätöskokousta kuin välittömästi sen jälkeenkään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 § Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noit- teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle vatelu- rattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. perus- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 te §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsään- taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tö tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Ura- Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole

_______

kasta kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sopi- sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, minen joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteita.

Urakan Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle

_______

hyl- tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta käämi- maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa. nen Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

Urak- Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden py

_______

kahin- syessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennalnan laan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia pysy- olosuhteita ja menetelmiä. vyys

Urak- Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka

_______

katyön taattu. palkkatakuu

III TYÖNTUTKIMUKSET

_______

teita

Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suurentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Työ- Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käy

_______

arvo tetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

MTM- Mom. 5. Liittojen välinen sopimus MTM:n soveltami

_______

sopi- sesta työpaikoilla on tämän työehtosopimuksen liitmus teenä. Kts. s. 86.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

vot- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamistelu- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on vel- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla volli- työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on suus aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Pai- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä nos- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostus- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemikiel- seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, to voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava Alis- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat tami- ja joissa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia nen sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine lii- perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille toille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

2 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 100 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on lähinnä 11.4.1981

b) 90 penniä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1.1.1982 tai lähinnä sen jälkeen

c) 4 % sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1.10.1982 tai lähinnä sen jälkeen.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tuelvat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

G. Laskentaohje

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Ammattiosaston ja sen luottamusmiesten toimenpiteiden joustavuuden ansiosta poissaolot oli pystytty estämään aikaisemmin ennen nyt kyseessä olevia lyhyitä ja työnantajan kannalta vajaatyöllisyydenkin vuoksi merkityksettömiä tunnin poissaoloja. Ammattiosaston toimikunta oli 10.11.1981 päättänyt kehottaa työhuonekuntaa palauttamaan työrauhan välittömästi. Tämän päätöksen perusteella luottamusmiehet olivat 17.11.1981 pidetyssä työhuonekunnan kokouksessa saaneet aikaan päätöksen siitä, että kyseiset tunnin poissaolot lopetettaisiin ja asiaa jatkettaisiin neuvottelukunnan toimesta käytävillä neuvotteluilla. Ammattiosasto ja sen edustajat olivat siten tehneet kaiken sen, mikä oli ollut mahdollista ja mitä heiltä oli voitu vaatia työehtosopimuslain perusteella työrauhan suhteen.

Edellä mainituilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Suomen Puhallintehdas Oy:n Turun tehtaan tuotannollisten osastojen 80-100 urakkatyöntekijää on, tukeakseen vaatimustaan työnantajan käyttöön ottamaan urakkajärjestelmään kuuluvien rahakertoimien korottamisesta, ollut 4.11.1981 pitämässään kokouksessa tekemänsä päätöksen mukaisesti lakossa tunnin päivässä kanteessa mainittuina marraskuun 1981 päivinä. Rahakertoimia koskeva vaatimus on perustunut työntekijäin käistykseen, että joskin urakkajärjestelmä liittojenkin käsityksen mukaan täyttää työehtosopimuksen vaatimukset, se kuitenkin johtaisi ajan mittaan ja vastoin saatuja lupauksia ansiotason alenemiseen. Asiassa esitetyn selvityksen valossa työntekijöillä on ollut perusteita tällaiselle käsitykselle, jota työnantajapuoleltakaan ei ole osoitettu selvästi virheelliseksi. Tästä huolimatta lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin.

Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa ja joka on ollut mukana lakosta päättäneessä kokouksessa, ei ole tuolloin ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Jutun pääkäsittelyssä on esitetty selvitystä siitä, että eräs luottamusmies olisi osallistunut lakkoon, mutta kun tähän seikkaan ei ole nojauduttu aikaisemmin, työtuomioistuin katsoo osallistumisen jääneen näyttämättä. Ammattiosaston toimikunnan 10.11.1981 tekemän päätöksen perusteella työhuonekunta on 17.11.1981 päättänyt lopettaa lakkoilun. Ammattiosaston työpaikalla olevien edustajien ei ole kuitenkaan selvitetty ryhtyneen sen enempää ennen sanottua ammattiosaston toimikunnan kokousta kuin välittömästi sen jälkeenkään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kolmetuhatta (3 000) markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla (1 300) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Äimälä, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.