Labor court dismisses union claim for penalty for breach of layoff order due to lack of evidence.

Työnantajalla katsottu työntekijän lomautuksen aikana olleen tuotannollisista syistä irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut perusteet työntekijämäärän vähentämiseen. Vastaajapuolelta ei kuitenkaan ollut esitetty asianmukaisia perusteita sille, että asianomainen työntekijä on voitu lomauttaa toisen työntekijän sijasta, joka oli otettu työhön vain vähän ennen tämän lomauttamista ja jolla oli vähäisempi huoltovelvollisuus kuin tällä.

Kun otettiin huomioon lomautukseen liittyvistä seikoista esitetty selvitys, ei ollut perusteita katsoa, ettei työnantaja olisi työntekijän lomauttaessaan rikkonut tietensä irtisanomissuojasopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä.

Työnantajaliitto oli liittoneuvottelussa katsonut saamiensa tietojen perusteella, että tapauksessa oli ollut peruste työntekijän työsuhteen purkamiseen ja siis myös peruste hänen lomauttamiselleen. Tätä perustetta ei myöhemmässä vaiheessa ollut työnantajaliiton taholta tuotu esille. Erimielisyyden käsittely oli liittoneuvottelun jälkeen kuitenkin jatkunut vasta kantajaliiton työtuomioistuimelle antamalla haastehakemuksella. Tällä välin oli asianomainen työntekijä saanut uuden työpaikan ja hänen työsuhteensa ko. työnantajaan päättynyt. Nämä seikat huomioon ottaen katsottu näyttämättä jääneen, että työnantajaliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään liittoneuvottelussa huolehtimatta siitä, että työnantaja oikaisisi vastoin irtisanomissuojasopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä tapahtuneeksi katsotun lomauttamisen.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Toiselta puolen muun ohella Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton kesken 1.2.1979 tehdyssä betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §.

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §.

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §.

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

8 §.

Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Nillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As. kok. n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin tämän pykälän 1 kappaleen mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

10 §.

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomaisille

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaisille.

11 §.

Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Pekka Liikonen oli ollut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n palveluksessa torninosturinkuljettajana 1.2.1978 lukien. Liikosen työsuhde oli sittemmin päättynyt. Työnantaja oli 12.2.1979 ilmoittanut lomauttavansa Liikosen 27.2.1979 lukien. Työnantaja oli kirjallisessa lomautusilmoituksessa 12.2.1979 ilmoittanut lomautusperusteeksi nosturitöiden vähyyden. Päivää myöhemmin annetussa ilmoituksessa lomautusperusteeksi oli mainittu töiden vähyys. Asiasta oli neuvoteltu työmaalla työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä 20.3.1979. Neuvottelumuistion mukaan työnantaja oli esittänyt selityksenään seuraavaa: "K.o. henkilöä ei ole otettu vakituiseksi. Ulkonosturin käyttö on niin vähäistä, että yhtiö ei voi pitää päätoimista nosturinkuljettajaa, vaan työntekijöiden joukossa on sellaisia henkilöitä, jotka voivat tarvittaessa käyttää ulkonosturia. Lomauttamisen yleinen syy on töiden vähyys."

Liittojen välisissä muistioneuvotteluissa työnantajaliitto oli ilmoittanut, että ko.tapauksessa oli peruste työsuhteen purkamiseen (työstä kieltäytyminen) ja täten myös lomauttamisperuste. Purkuperusteen olemassaoloa koskevaa väitettä ei ollut tuotu esiin aikaisemmin. Liikonen ei ollut missään vaiheessa kieltäytynyt työtehtävistään, joten tämä lomautusperuste ei vastannut tosiasioita. Työnantaja oli näin ollen lomauttanut Liikosen irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n ja työsopimuslain vastaisesti ensinnäkin sen vuoksi, etteivät työt olleet työpaikalla työsopimuslain 37 §:n 2 momentin 4 kohdan tarkoittamin tavoin vähentyneet ja koska työnantajalla olisi ollut joka tapauksessa velvollisuus järjestää Liikoselle muuta työtä. Toiseksi lomautusperuste oli sekä työehtosopimuksen että työsopimuslain vastainen sen vuoksi, että perustetta työsopimuksen purkamiseen ei ollut. Kolmanneksi työnantaja oli jättänyt noudattamatta työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa työehtosopimuksen määräystä.

Liikonen oli joutunut olemaan työttömänä 11.9.1979 saakka. Välittömästi lomautusta seuranneitten kuuden kuukauden työttömyyden ajalta hän oli kärsinyt vahinkoa menetettynä palkkana 20 674,08 markkaa laskettuna 20,51 markan keskituntiansion mukaan ja menetettynä vuosilomakorvauksena 1 772,06 markkaa. Liikonen oli työnantajan menettelyn johdosta kärsinyt lisäksi aineettoman edun menetyksenä 3 000 markkaa.

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusbetoni- ja Elementti Oy ontoiminut irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Pekka Liikosen toistaiseksi 27.2.1979 lukien ja että yhtiö on toiminut irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n vastaisesti jättäessään noudattamatta siinä määrättyä työvoiman vähentämisjärjestystä. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n alussa mainitulla perusteella maksamaan Liikoselle vahingonkorvauksena lomautuksesta 25 446,14 markkaa korkoineen ja tuomitsisi yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon mainituista kahdesta rikkomuksestaan. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä, johon Rakennusbetoni- ja Elementti Oy omalta osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että yhtiön tuotanto oli vuodesta 1978 vuoteen 1979 vähentynyt betonikuutiometreissä laskettuna noin 20 %. Joulukuussa 1978 yhtiön palveluksessa oli ollut 62 työntekijää ja helmikuussa 1979, jolloin Liikonen ja eräs toinen työntekijä lomautettiin, 58 työntekijää. Työntekijöitä oli sitten ollut maaliskuussa 56, huhtikuussa ja toukokuussa 50, kesäkuussa 52, heinäkuussa kesälomasijaiset mukaan lukien 61, elokuussa 54, syyskuussa 50, lokakuussa 47 ja marraskuussa 42. Joulukuussa 1979 tilanne oli parantunut ja yhtiö saattoi antaa työtä 50:lle työntekijälle.

Liikosen keskituntiansio lomautettaessa oli 19,25 markkaa. Tästä laskettu 6 kuukauden palkka oli määrältään 19 404 markkaa. Kun tästä vähennettiin 540 markan määräinen työttömyysavustus, jäivahingonkorvauksen enimmäismääräksi 18 864 markkaa. Vastaajat ovat edelleen kiistäneet kantajan esittämät hyvityssakkovaatimukset.

Sanotuilla perusteilla vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Yhtiön koko työvoiman vahvuudessa mahdollisesti tapahtuneet muutokset eivät osoittaneet mitään siitä, että Liikosen tehtävät olisivat vähentyneet. Liikosen lomautuksen aikaan ei tuotantopuolella ollut tapahtunut mitään supistuksia, vaan töitä oli päin vastoin ollut tarjolla tavallista enemmän yhtiön tilauskannan ollessa suurimmillaan. Liikosen kertoman mukaan hänen tehtävänsä olivat ennen lomautusta lisääntyneet ja yhtiössä oli lisäksi ollut suunnitteilla tiettyjä laajennuksia. Tuotantopuolelta ei myöskään Liikosen lisäksi ollut lomautettu ketään. Tosin samanaikaisesti oli lomautettu yksi työntekijä. Tämä lomautus oli aiheutunut siitä, että korjaustyökohde, jossa hän oli työskennellyt, oli valmistunut. Liikosen työ oli käsittänyt nosturinkuljetuksen lisäksi muun muassa muita lastaustöitä, elementtien purkua ja kasausta sekä hitsaustöitä. Nosturinkuljetustyöhön kului päivittäin keskimäärin yli puolet työajasta. Nosturinkuljetustyön työaika oli pysynyt vähintään samana Liikosen työsuhteen kestoajan.

Muutamaa viikkoa ennen Liikosen lomautusta oli otettu uusi työntekijä, jonka tehtävät elementtihallissa olivat samoja, mitä Liikonen oli tehnyt silloin kun hänellä ei ollut ollut nosturinkuljetustyötä. Lisäksi tuo toien työntekijä oli toiminut torninosturinkuljettajana Liikosen ollessa estynyt. Liikosen käsityksen mukaan tuo toinen työntekijä oli otettu nimenomaan Liikosen tilalle. Joka tapauksessa työnantaja oli näin ottanut toisen työntekijän täysin samoihin töihin, joita Liikonen teki, samanaikaisesti kuin työvoiman vähentäminen oli työnantajan ilmoituksen mukaan ollut ajankohtaista.

Liikosen samoin kuin useiden muidenkin työntekijöitten käsityksen mukaan Liikosen lomautuksen todellinen syy oli se, että Liikonen oli pyrkinyt työntekijöitten puolesta aktiivisesti selvittämään työturvallisuutta ja erästä urakkahinnoittelua koskevia erimielisyyksiä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sekin, että työnantajan esittämät lomautusperusteet olivat jatkuvasti muuttuneet, osoitti, etteivät esitetyt perusteet vastanneet tosiasioita. Rakennustyöläisten Liitto on esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen osalta vielä todennut vastapuolen ilmoituksen Liikosen keskituntiansiosta oikeaksi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Asiassa esitetty selvitys osoittaa yhtiön elementtituotannon vuonna 1979 alentuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Edelleen asiassa esitetty selvitys osoittaa, että torninosturin käyttö on Liikosen lomautuksen aikaan ollut merkittävästi vähäisempää kun aikaisemmin. Yhdeksi syyksi on ilmennyt elementtikoon kasvu. Yhtiön työvoimassa on vuosien 1978-1979 aikana tapahtunut vähentymistä. Tuotannon jatkuvasta vähentymisestä on ilmoitettu työntekijöille 14.2.1979. Alkutalvesta 1979 ei esitetyn selvityksen mukaan ole irtisanottu eikä lomautettu muita tuotannossa olevia työntekijöitä kuin Liikonen. Vähää ennen Liikosen lomauttamista yhtiöön on otettu uusi työntekijä. Hän on työskennellyt osittain samoissa tehtävissä kuin Liikonen lomautuksen tapahtumisaikaan.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen enemmälti, työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n maksamaan työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien irtisanomissuojasopimuksen määräysten tieten rikkomisesta Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa 700 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Kuivanen, Leivo ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.