Labor court fines trade unions for failing to supervise strikes related to wage and work arrangement disputes.

Työnantaja- ja työntekijäpuolen kanssa oli yhteisesti sovittu tavoitteellisesta neuvotteluaikataulusta paperikoneen uudistusseisokkia ja siihen liittyviä työ- ja palkkajärjestelyjä varten. Neuvottelujen aikana työnantaja oli esittänyt urakointia ja korotettua kausipalkkaa muutos- ja kunnossapitotöiden ajaksi, mutta työntekijäpuoli oli vaatinut pysyvää korotusta kausipalkkaan. Eri osastojen työntekijät olivat neuvottelujen aikana ryhtyneet lakkoihin, jotka olivat osaksi johtuneet edellä mainituista palkkauserimielisyyksistä, osaksi taas työnantajan menettelystä siirryttäessä vuorotyöhön, ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä ja työnantajan edustajien käyttäytymisestä. Ammattiosastojen toimintaa työrauhan turvaamiseksi ei kokonaisuutena ollut näytetty riittäväksi.

Ammattiosastot tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

Kuultavat: Paperiliiton Summan osasto n:o 18 r.y. Haminan Sähköalan ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton kesken 20.3.1981 allekirjoitetussa paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §.

Soveltamisala

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. Ulkopuolisen työvoiman käyttö

_____________________________

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan. 2. Työnantajan ei tule käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa.

3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista. Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvien vakanssien täyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei ole kuitenkaan mahdollista. 4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen. 5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:

Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:

a) työhuiput b) suuret peruskorjaukset c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppatai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt. f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.

6. Liitot korostavat pääluottamusmiehelle vieraan työvoiman käytössä annettavan riittävän varhaisen informaation merkitystä. Erityisesti on syytä selvittää töiden todennäköinen kestoaika sekä arvioitu työntekijämäärä.

5. Päällystön, työnjohdon ja työntekijäin tulee keskinäisessä kanssakäymisessään osoittaa toiselleen arvonantoa ja humaanisutta.

4 §. TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 §.

Säännöllinen työaika

A. Yleiset määräykset

1. Työaikamuodot tämän työehtosopimuksen alaisissa teollisuuslaitoksissa ovat seuraavat: päivätyö jatkuva 1- ja 2-vuorotyö keskeytyvä 2- ja 3-vuorotyö keskeytymätön vuorotyö

C. Muut työaikamuodot

20. Säännöllinen työaika päivätyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 5 päivää viikossa tai enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.

M u i s t. 1. Mikäli ei työsäännöissä ole toisin määrätty tai asiasta paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä järjestetty klo 7.00-16.00 väliseksi ajaksi. Ellei paikallisesti toisin sovita alkaa työaika lauantaisin ja arkipyhien aattoina päivätyössä poikkeuksellisesti klo 6.00 ja päättyy klo 14.00. Tällöin ei ruokailutaukoa pidetä, vaan joko kaksi 10 minuutin taukoa tai yksi 20 minuutin tauko.

21. Jatkuvan 1- ja 2-vuorotyön sekä keskeytyvän 2ja 3-vuorotyön säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 8 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

24. Lastaus- ja purkaustöissä ja muissa samankaltaisissa paikallisesti sovittavissa töissä voi työnantaja, ilmoitettuaan siitä etukäteen niin pian kuin muutoksen välttämättömyys on tiedossa ja viimeistään edellisenä päivänä, muuttaa säännöllisen työn alkamisaikoja samoin kuin työaikamuotoja kuitenkin niin, että säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

11 §.

Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on vähintään 1 144 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättämässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

12 §

Urakka- ja palkkiotyö

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä.

2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorittaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajan ja Paperiliiton paikallisen osaston pääluottamusmiehen välillä.

3. Jos työnantajan tai työntekijän aloitteesta tuntityönä suoritettua työtä halutaan muuttaa urakkatai palkkiotyöksi eikä asianomaisten kesken päästä hinnoittelusta sopimukseen, jatkuu ko. työ tuntityönä ja kysymys siirretään liitojen ratkaistavaksi.

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työn- antajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kesken 20.3.1981 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton paperi- ja puumassateollisuusosaston jäsenyritysten palveluksessa oleviin sähköalantyöntekijöihin.

4 §

Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 §

Työpalkat

2. Eri ryhmiin kuuluville työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaiset palkat.

M u i s t. 1. Työn laadusta johtuen voidaan työntekijöiden palkkauksessa noudattaa joko kokonaistuntipalkkaa, urakka- tai muuta palkkiojärjestelmää.

11 §

Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi, ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on vähintään 1048 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijäin tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80.

12 §

Urakka- ja palkkiotyö

1. Urakka- ja palkkiotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa palkkaus kokonaan tai osaksi riippuu suoritetun työn tuloksesta tai määrästä. 2. Työ, joka on laadultaan sellaista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella, voidaan suorituttaa urakkatyönä. Jos urakka- tai palkkiotyötä tehdään jatkuvasti kappale- tai muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelulistat, jotka on pidettävä työpaikoilla asianomaisten nähtävissä. Hinnoitteluista sovitaan työnantajan tai hänen edustajansa ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton paikallisen osaston luottamusmiehen välillä.

Työtaistelutoimenpiteillään työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työnantajaa palkankorotusten saamiseksi. Paperiliiton Summan osasto n:o 18 ei sen enempää kuin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon kuuluva Haminan Sähköalan ammattiosasto r.y. ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakkoilun estämiseksi tai lopettamiseksi. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Summan osasto n:o 18:n ja Haminan Sähköalan ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Liikenneosaston työntekijöiden lakko 22.1.1982 ei ollut johtunut kanteessa mainituista erimielisyyksistä, vaan oli ollut työntekijöiden spontaani mielenosoitus työnantajapuolen yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain vastaisen menettelyn johdosta ja työaikalain säännösten rikkomisesta. Liikenneosaston työntekijät oli määrätty vuorotyöhön, vaikka kysymyksessä ei ollut ilmoitusasia, vaan neuvottelukysymys. Pääluottamusmies oli kaikesta huolimatta kieltänyt työntekijöitä ryhtymästä lakkoon. Hän oli luvannut työnantajapuolelle työrauhan palautuvan 25.1.1982 mennessä, kuten oli tapahtunutkin.

27.1.1982 olivat kaikki tehdaspalveluosastot liikenneosastoa lukuun ottamatta olleet lakossa. Työntekijät olivat jääneet pois työstä, koska työnantaja oli haluton neuvottelemaan paperikoneen uudistamisseisokin työjärjestelyistä. Pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle pyrkivänsä saamaan lakkolaisiin henkilökohtaisen yhteyden lakon lopettamiseksi, ja kyseisenä päivänä oli sovittu seisokkineuvottelujen aloittamisesta 1.2.1982.

Tehdaspalveluosastot olivat 5.2.1982 olleet varastoa lukuunottamatta lakossa, koska paperikoneen uudistuksen aiheuttamia neuvotteluja ei ollut aloitettu. Työntekijöissä oli herättänyt tyytymättömyyttä myös se, että työnantaja ei ollut käyttänyt tehtaan omia ammattitaitoisia työntekijöitä uudistustyöhön, vaan työhön oli otettu ulkopuolisia korjausmiehiä. Pääluottamusmies oli kutsunut 5.2.1982 työhön ne lakossa olleet työntekijät, jotka olivat tarpeen tehtaan häiriöttömän tuotannon turvaamiseksi. Pääluottamusmies oli kutsunut muitakin lakossa olleita työntekijöitä työhön. Pääluottamusmies ja muut luottamusmiehet olivat kaikkina lakkopäivinä olleet työssä, ja ammattiosasto oli kokouksessaan 20.1.1982 kehottanut jäsenistöään noudattamaan työehtosopimuksen työrauhavelvotetta.

Paperiliitto on kiistänyt Paperiliiton Summan osastoon n:o 18 kohdistetut vaatimukset kokonaisuudessaan ja vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että sähköalan työntekijöiden mieliä oli kuohuttanut työnantajan menettely. Sähkö- ja instrumenttiosasto oli päässyt työnantajan kanssa osastokohtaiseen sopimukseen, jolloin oli sovittu urakkatyön tekemisestä ja kertoimen 1,5 käyttämisestä. Työnantaja olikin teettänyt tämän sopimuksen mukaisesti jonkin verran töitä, mutta oli myöhemmin perunut osastokohtaisen sopimuksen eikä ollut suostunut enää sopimaan asiasta. Tämän vuoksi sähkö- ja instrumenttiosaston päivätyöntekijät olivat jääneet 26.1.1982 pois työstä. Kanteessa mainitusta poiketen kolmivuorotyöntekijät olivat olleet tuolloin normaalisti töissä. Päätöstä työstä pois jäämisestä ei ollut tehty. Toisen kerran sähkö- ja instrumenttiosaston työntekijät olivat olleet lakossa 4. ja 5.2.1982 kaksi päivää.

Luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet olivat yrittäneet estää työntekijöiden lähtöä työstä. Pääluottamusmies ja instrumenttiosaston luottamusmies sekä ammattiosaston toimikunnan jäsenet olivat olleet työssä eivätkä olleet yhtyneet lakkoihin. Ammattiosaston toimikunnalla ei ollut ollut aikaa ryhtyä toimiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi, koska lakot olivat tulleet yllättäen ja ilman päätöksiä ja kestäneet lyhyen aikaa. Sähkö- ja instrumenttiosaston pääluottamusmies oli työnantajan kehotuksesta soittanut vuoromiehille 4. ja 5.2.1982, jolloin hän oli saanut heidät palaamaan töihin viikonlopuksi. Osaston toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet olivat tehneet parhaansa estääkseen lakot. Ammattiosastossa oli noin 108 jäsentä, joista lakossa oli ollut 50.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kiistänyt kanteen Haminan Sähköalan ammattiosaston osalta ja korostanut, että mikäli osaston katsottaisiin kuitenkin syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, olisi otettava huomioon, että lakot olivat kestäneet lyhyen ajan ja aiheutuneet osittain työnantajan menettelystä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vastineen johdosta Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että paperikone 1:n muutostöihin liittyvät sähköasennustyöt oli aloitettu jo keväällä 1981. Tuolloin tehtaan sähkötyöntekijät olivat esittäneet, että he saisivat osallistua asennustöihin, kuten oli tapahtunutkin. Syksyllä 1981 asennukset olivat lisääntyneet, jolloin oli alettu käyttää myös työkohtaista urakointia. Samoihin aikoihin työntekijät olivat esittäneet, että töistä, joita ei voitu urakoida, maksettaisiin sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaisesti 45 %:n urakkatakuu. Työnantajapuolen halutessa tutustua kyseiseen sopimusmääräykseen sitä ei ollut löytynyt. Työt olivat jatkuneet osaksi urakka- ja osaksi tuntityönä. Missään vaiheessa ei ollut sovittu minkään kertoimen käyttämisestä, eikä sellaista ollut myöskään käytetty. Haminan Sähköalan ammattiosaston 108 jäsenestä vain noin puolet oli työsuhteessa Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtaaseen.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiliiton Summan osasto n:o 18 ja Haminan Sähköalan ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtaalla ovat työnantaja- ja työntekijäpuoli 27.10.1981 yhteisesti sopineet tavoitteellisesta neuvotteluaikataulusta paperikone 1:n vuoden 1982 tammi- ja helmikuussa tapahtuvaa uudistusseisokkia ja siihen liittyviä työ- ja palkkajärjestelyjä varten. Neuvottelut on ylläpito-osastojen osalta aloitettu 21.12.1981 ja niitä on jatkettu 31.12.1981 ja 7.1.1982. Myöhemmin työnantajapuolen edustaja ja pääluottamusmies ovat muita asioita koskevien neuvottelujen yhteydessä keskustelleet kyseisistä asioista myös ylläpito-osastojen osalta. Neuvottelujen aikana työnantaja on esittänyt urakointia ja korotettua kausipalkkaa muutos- ja kunnossapitotöiden ajaksi, mutta työntekijäpuoli on vaatinut pysyvää korotusta kausipalkkaan.

Liikenneosaston vakinaiset työntekijät ovat olleet lakossa 22.1.1982 iltapäivän. Tämä lakko on johtunut siitä, että työnantajan osastolle määräämä siirtyminen vuorotyöhön on työntekijäin mielestä ollut vastoin työehtosopimusta ja sitä paitsi myös vastoin työaikalain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännöksiä. Siitä riippumatta, mitä näissä suhteissa ehkä voidaan lukea työnantajapuolen viaksi, lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Sähkö- ja instrumenttiosastojen päivätyöntekijät ovat olleet lakossa 26.-27.1.1982 puolitoista päivää ja sekä päivä- että vuorotyöntekijät 4.-5.2.1982 kaksi päivää. Näiden lakkojen syynä on ollut työntekijöiden tyytymättömyys edellä mainittujen neuvottelujen kulkuun työntekijöiden katsoessa, että asiasta olisi päästy osastokohtaiseen sopimukseenkin, jonka työnantaja sitten olisi kuitenkin perunut. Työnantajan mahdollisesta tällaisesta menettelystä riippumatta lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä sähköalan työntekijöiden työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Tehdaspalveluosastojen työntekijät ovat eräin poikkeuksin olleet lakossa 27.1. ja 5.2.1982. Lakkojen syynä on ollut tyytymättömyys alussa mainittujen neuvottelujen kulkuun sekä jälkimmäisen lakkopäivän osalta myös ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen työntekijäin mielestä omien asentajien sijasta paperikoneen uudistustyössä. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiin palkkauksesta ja ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä.

Kunnossapito-osaston työntekijät ovat vielä olleet lakossa 23.2.1982 iltapäivän. Tämän lakon syynä on ollut tyytymättömyys työnantajan soveltamaan paikallisen tuotantopalkkiosopimuksen tulkintaan sekä työnantajan edustajien käyttämään työntekijäin mielestä loukkaavaan kieleen. Lakko on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiin urakka- ja palkkiotyöstä sekä käyttäytymisestä keskinäisessä kanssakäymisessä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Paperiliiton Summan osasto n:o 18:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kolmetuhatta (3 000) markkaa ja Haminan Sähköalan ammattiosaston tuhat viisisataa (1 500) markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella seitsemälläsadalla (1 700) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, Lindholm, Lappalainen, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Kuivanen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.