Labor court dismisses sick pay claim for strike days when annual leave was interrupted by illness before the strike occurred.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that an employee was entitled to sick pay for strike days that coincided with her annual leave. The employee had been ill during her scheduled annual leave, which the employer transferred to sick leave, but the employer refused to pay sick pay for the specific days the strike occurred. The court ruled that since the annual leave was interrupted by illness before the strike, the employee could not simultaneously claim rights under both the annual leave act and the collective agreement's sick pay provisions for those overlapping days.
Legislator headnote
AI generatedSairausvakuutuslain 5 § 3 momentti; Työehtosopimuslain 26 §: Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan lakkopäiviltä, jos vuosiloma oli keskeytetty sairauden vuoksi ennen lakkopäiviä, jolloin sairausajan palkan ja vuosilomapalkan säännöt eivät voi soveltaa päällekkäin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijällä ei ollut oikeutta saada sairasloman palkkaa lakkopäiviltä, jotka olivat sattuneet hänelle alun perin määrätyn vuosiloman ajalle, kun vuosiloma oli sairauden vuoksi keskeytetty ennen sanottuja lakkopäiviä.
Asianosaiset: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Mallasjuoma
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
26 §.
Sairausajan palkka
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työn- antajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden, tapaturman tai terveydenhoitolain 43 §:n perusteella määräämän karanteenin vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyy- Ajanjakso den alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti Vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 21 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 28 '' 5 vuotta tai kauemmin 35 ''
Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus päivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Oy Mallasjuoman palveluksessa työskentelevän trukinkuljettaja Pirjo Saarisen vuosiloma oli määrätty pidettäväksi 1.6.-26.6.1981. Saarinen oli 11.6.1981 sairastunut ja ollut sen vuoksi työkyvyttömänä 3.7.1981 saakka. Saarisen pyynnöstä työnantaja oli siirtänyt hänen vuosilomansa siltä osin kuin työkyvyttömyys oli ylittänyt vuosilomalain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetut seitsemän päivää. Siten työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevat määräykset olivat tulleet sovellettaviksi 18.6.1981 alkaen työkyvyttömyysajan päättymiseen saakka. Työnantaja oli kuitenkin kieltäytynyt maksamasta Saariselle sairausajan palkkaa kesäkuun 25. ja 26. päivältä 1981 sillä perusteella, että sen osaston trukinkuljettajat, jolla Saarinen työskenteli, olivat olleet sanotut päivät lakossa. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli hyväksynyt työnantajan menettelyn.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on kanteessaan katsonut, että työnantajan olisi tullut maksaa Saariselle sairausajan palkka myös edellä mainituilta päiviltä, koska Saarinen olisi ollut noina päivinä, ellei hän olisi ollut sairaslomalla, edelleen vuosilomalla, joka oli alkanut ennen lakkoa. Työneuvosto oli 30.5.1974 antamassaan lausunnossa n:o 955 katsonut, ettei työnantaja voi ilman vuosilomalla olevan työntekijän suostumusta määrätä tämän vuosilomaa keskeytymään tämän työtä koskevan lakon tai työsulun ajaksi. Vuosilomapalkka oli siis maksettava myös lakkopäiviltä, mikäli vuosiloma oli alkanut ennen lakon alkamista. Näin ollen ei voitu ajatella, että työntekijä, jonka vuosilomaa oli sairauden vuoksi siirretty, olisi palkanmaksun suhteen huonommassa asemassa kuin lakon aikana vuosilomalla oleva työntekijä.
Työnantaja ja työnantajaliitto olivat asiassa viitanneet elintarvikealojen vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan sairausajan palkkaa ei makseta lakon ajalta, sekä työtuomioistuimen tuomioon n:o 116/77. Käytäntö sen paremmin kuin mainittu työtuomioistuimen tuomiokaan eivät olleet sovellettavissa nyt kysymyksessä olevaan tilanteeseen, jossa sairasloma oli alkanut vuosiloman aikana.
Esittämillään perusteilla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Pirjo Saarisella olevan oikeuden sairausajan palkkaan myös kesäkuun 25 ja 26 päivältä 1981, että Oy Mallasjuoma tuomittaisiin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon ja että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Mallasjuoma ovat kanteeseen vastatessaan todenneet, että Saarisen osaston trukinkuljettajat olivat ryhtyneet laittomiin lakkoihin tukeakseen osaston kaikkia trukinkuljettajia, myös Saarista, koskevia työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotusvaatimuksia.
Kantajan esittämän ajattelutavan mukaan Saariseen olisi 18.6.1981 jälkeen ollut noudatettava saman- aikaisesti yhtäältä työehtosopimusta ja toisaalta vuosilomalakia, eli vaikka Saarinen ei enää 18.6.1981 jälkeen ollut vuosilomalla, häneen olisi kuitenkin palkanmaksun osalta tullut soveltaa vuosilomalain säännöksiä. Molempia säännöstöjä ei kuitenkaan voitu soveltaa päällekkäin työntekijän kannalta valikoiden. Kun Saariseen tuli soveltaa ja sovellettiin 18.6.1981 lukien yksinomaan sairausajan palkkaa koskevia työehtosopimusmääräyksiä, työnantaja oli menetellyt täysin oikein ja sopimuksen mukaisesti jättäessään sairausajan palkan maksamatta kanteessa tarkoitetuilta päiviltä. Menettely oli perustunut kysymyksessä olevien työehtosopimusmääräysten vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön. Kantajan väite, että vuosiloman aikana alkanut sairaus sulkisi pois sinänsä riidattoman soveltamiskäytännön, oli perusteeton.
Edellä kerrotun perusteella Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Mallasjuoma ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
________
Kun Pirjo Saarisella näin ollen ei ole oikeutta saada sairasloman palkkaa kanteessa tarkoitetuilta päiviltä ja kun Oy Mallasjuoma ei siten ole asiassa rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmäkään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Mallasjuoma kuitenkin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Uski, Kuivanen ja Leivo
Eri mieltä olleiden jäsenten lausunto:
Jäsen Leivo, jonka lausuntoon jäsen Kuivanen yhtyi, lausui:
Katson, ettei työtuomioistuimen tuomio n:o 116/1977 ole rinnastettavissa sellaisenaan tähän juttuun. Koska työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaan keskeyttää vuosilomansa sairauden vuoksi, katson, että Pirjo Saariselle on syntynyt oikeus sairausajan palkkaan kanteessa vaadituilta päiviltä, koska Saarinen lomalla ollessaan ei ole voinut itse vaikuttaa millään tavalla syntyneeseen työselkkaukseen ja hänen lomansa oli myös alkanut ennen työselkkausta.
Asiassa vallinneen epäselvyyden vuoksi hylkään kuitenkin kanteen siltä osin kuin siinä on vaadittu hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.