Labor court allows union claim for 1.5x overtime pay on Easter Saturday and holiday weekends under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the employer union violated its supervisory duty by failing to pay 1.5 times the hourly rate for work performed on Easter Saturday and holiday weekend Saturdays. While the court dismissed the union's counterclaim regarding insufficient negotiation procedures due to a signed meeting minute, it upheld the primary claim based on the collective agreement's specific provisions. Consequently, the union was ordered to pay a fine to the employees' union for neglecting its duty to ensure correct compensation.
Legislator headnote
AI generatedSection 6 of the Collective Agreement; Section 8, 9, and 10 of the Collective Agreement Act: The collective agreement prevails over the weekly rest provisions of the Working Hours Act, requiring 1.5 times the hourly rate for work on specified Saturdays unless compensated with equivalent free time.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen mukaan pääsiäislauantai ja vapunpäiväviikon lauantai olivat vapaapäiviä, kuitenkin niin, että alueen hoidon kannalta välttämättömät työt hoidetaan sopimuksen mukaan ja että tällaisina lauantaipäivinä tehty työ korvataan joko antamalla vastaava vapaa-aika 50 %:lla korotettuna tai maksamalla 50 %:lla korotettu palkka työhön käytetyn ajan mukaan. Työehtosopimuksen sanontojen perusteella katsottu, että milloin rahakorvausta käytetään, on kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettava tuntipalkka 50 %:lla korotettuna eli kuukausipalkan lisäksi puolitoistakertainen tuntipalkka työhön käytetyn ajan mukaan.
Näyttämättä oli jäänyt, että työehtosopimuksen määräyksillä olisi tarkoitettu poiketa työaikalain viikkolepoa koskevista määräyksistä. Kysymyksessä olevina lauantaipäivinä kello 7 16 tehdystä työstä ei näin ollen ollut suoritettava korotusta, joka työaikalain mukaan oli maksettava viikkolevon aikana tehdystä työstä.
Työnantajaliiton, jonka antaman ohjeen mukaan mainittuina lauantaipäivinä tehdystä työstä maksettava peruspalkka sisältyi kuukausipalkkaan ja näinä päivinä tehdystä työstä tuli sen lisäksi maksaa tehdyiltä työtunneilta vain sanottu 50 %:n korotus, olisi tullut havaita ohjeensa virheelliseksi ja huolehtia siitä, että tehdystä työstä rahakorvauksena suoritettiin puolitoistakertainen tuntipalkka. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työnantajaliitto ohjeen antaessaan olisi syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen.
Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Kun liittojen välisissä neuvotteluissa oli menetelty siten kuin työehtosopimuksessa vähimmäisvaatimuksena edellytetään, kanteen tutkimista vastaan puutteellisten neuvottelujen perusteella esitetty väite hylätty.
Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä 14.4.1980 allekirjoitetussa kiinteistöalan päätoimisten työntekijöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
6 §
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä, mikäli tästä sopimuksesta ei jäljempänä muuta johdu.
Säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa siten, että päivittäinen työaika on 8 tuntia. Työviikko on viisipäiväinen. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, lukuunottamatta 3-vuorotyötä, jossa viikko alkaa kunkin työvuoroviikon alkaessa.
Säännöllinen työaika päivätyössä järjestetään yleensä klo 7.00-16.00 välisenä aikana tai, työnantajan ja työntekijän niin sopiessa töiden järkiperäisen hoidon vuoksi, klo 6.00-18.00 välisenä aikana. Yhdenjaksoinen lepotauko on vähintään yksi ja enintään kaksi tuntia.
Sunnuntait ja juhlapyhät ovat vapaat lukuunottamatta sovittuja jäljempänä mainittuja päivystysvuoroja tai ylimääräisiä töitä.
Arkipyhäviikoilla lauantai on työpäivä lukuunottamatta itsenäisyyspäiväviikon ja uudenvuodenpäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeisiä lauantaita. Mikäli arkipyhiä on useampia samalla viikolla, on niiden aiheuttama työajan lyheneminen tasoitettava 40 viikkotyötuntiin kolmen viikon ajanjaksossa. Työajan tasoituksessa ei huomioida joulu-, pääsiäis- ja juhannusaattoa. Edellisen lisäksi pääsiäislauantai ja vapunpäiväviikon lauantai ovat vapaapäiviä, kuitenkin niin, että alueen hoitamisen kannalta välttämättömät työt hoidetaan sopimuksen mukaan ja niille työntekijöille, jotka tänä aikana ovat työssä, annetaan vastaava vapaa-aika 50 %:lla pidennettynä muuna työaikana tai 50 %:lla korotettu palkka työhön käytetyn ajan mukaan.
8 §
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN
Säännöllisen työajan ylittävältä osalta ylityökorvaukset suoritetaan työaikalain mukaisesti käyttäen kuukausipalkan jakajana lukua 170. Päivittäisestä ylityöstä suoritetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikottaisesta ylityöstä suoritetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Yli-, hätä- ja sunnuntaityön osalta pidetään tuntikirjaa, josta tulee ilmetä työhön käytetty aika, työn suorittaja ja työkohde.
VIIKOTTAISTA YLITYÖTÄ ON:
Säännöllisen 40 tunnin jälkeen tehdyt tunnit, joihin ei lasketa vuorokautisia ylityötunteja.
VAPAAPÄIVÄNÄ TEHTY TYÖ
Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan korvaus työaikalain mukaan.
23 §
ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU
Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada näin ratkaistuksi, voi jompikumpi osapuoli saattaa asian paikallisyhdistyksen ratkaistavaksi.
Ellei asia yhdistystenkään välillä tule selvitetyksi, voi näistä jompikumpi saattaa asian liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on aina laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielsiyyden aiheuttanut asia sekä molempien osapuolten siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet, ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.
Neuvottelusta on sovittava viimeistään 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun neuvottelupyyntö toiselle osapuolelle esitettiin.
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kesken ei ole päästy edellä sanottuja neuvottelumenettelyjä käyttäen sovintoon, voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Liittojen välisissä neuvotteluissa on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.
24 §
TYÖRAUHAVELVOITE
Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä sopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.
Asianosaisten välillä käydyissä neuvotteluissa ei Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ollut suostunut peruuttamaan jäsenilleen antamaansa työehtosopimuksen vastaista ohjetta pääsiäislauantaina ja vapunpäiväviikon lauantaina tehtyjen työtuntien korvaamisesta. Tällä teollaan Suomen Kiinteistötyönantajainliitto oli menetellyt työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n velvoitteiden ja työehtosopimuksen määräysten vastaiseti.
Edellä olevilla perusteilla Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että työehtosopimuksen 6 §:n viimeistä kappaletta ja 8 §:n 1, 3 ja 4 kappaletta on tulkittava siten, että pääsiäislauantaina ja vapunpäivänviikon lauantaina suoritetusta työstä on maksettava perustuntipalkka korotettuna 50 %:lla, minkä lisäksi on suoritettava työaikalain 15 §:n 5 momentissa määrätty erillinen korvaus. Lisäksi Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Kiinteistötyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n velvoitteiden ja työehtosopimuksen edellä mainittujen määräysten vastaisesta menettelystä.
Työaikalain 15 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle oli annettava sunnuntain ajaksi, tai jollei se ollut mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Työneuvoston lausunnon n:o 1048 mukaan voitiin 24 tuntia ylittävä osa vapaasti sijoittaa joko lauantaille tai maanantaille siinä tapauksessa, että viikkolepo annettiin sunnuntain yhteydessä. Viikkolepokorvaus voi näin ollen koskea ainaostaan mainittuina päivinä kello 18-24 aikana tehtyä työtä, ellei viikkolepoa ollut saatu aiemmin samalla viikolla tai ellei sitä annettu maanantain yhteydessä tai myöhemmin. Kiistanalaisissa tapauksissa oli koko ajan puhuttu säännöllisen työajan tunneista.
Koska työnantajapuolen antama ohje ei sisältänyt minkäänlaista työtaistelun vaikutusta, ei kyseessä siten voinut olla työtaistelutoimenpide. Annettu ohje oli työehtosopimuksen mukainen, minkä vuoksi Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ei myöskään ollut syyllistynyt passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Koska Suomen Kiinteistötyönantajainliiton kanteessa mainittu alayhdistys ja työnantaja olivat nodattaneet työehtosopimuksen määräyksiä, ei Suomen Kiinteistötyönantajainliitto myöskään ollut rikkonut aktiivista työrauhavelvollisuuttaan.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vastineen johdosta lausunut, että paikkaansa ei pitänyt se väite, ettei neuvotteluja olisi käyty työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Käydyistä neuvotteluista oli olemassa allekirjoitettu pöytäkirja, johon oli merkitty kummankin osapuolen kanta ja jossa oli todettu, että asia oli liittojen välillä loppuunkäsitelty. Vastineessa esitetty asian tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus oli tämän vuoksi perusteeton.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
________
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja havaitsee, että kanteessa tarkoitetusta erimielisyydestä on liittojen välillä neuvoteltu ja neuvottelusta on laadittu pöytäkirja, josta puuttuu neuvotteluajankohtaa koskeva maininta. Pöytäkirjasta ilmenee molempien liittojen kanta asiaan, joskin pöytäkirjassa mainitut liitteet, joissa kannanottojen perustelut pöytäkirjan mukaan olisi esitetty, ovat jääneet pöytäkirjaan liittämättä, ja pöytäkirjan on Suomen Kiinteistötyönantajainliiton puolesta allekirjoittanut neuvotteluihin osallistunut liiton toimitusjohtaja ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton puolesta liiton molemmat neuvotteluedustajat. Kun asiassa tältä osin on työtuomioistuimen mielestä menetelty siten kuin työehtosopimuksen 23 §:ssä vähimmäisvaatimuksena edellytetään, työtuomioistuin hylkää Suomen Kiinteistötyönantajainliiton kanteen tutkimista vastaan esittämän oikeudenkäyntiväitteen.
Työtuomioistuin katsoo edelleen, että Suomen Kiinteistötyönantajainliiton olisi pitänyt havaita oma tulkintansa työehtosopimuksen 6 §:n mukaan maksettavasta korvauksesta virheelliseksi ja siis huolehtia siitä, että rahakorvauksena tällaisesta työstä maksetaan puolitoistakertainen tuntipalkka. Kanteessa ei työtuomioistuimen mielestä toisaalta ole esitetty perustetta sille, että työnantajaliitto olisi asiassa omat ohjeet antaessaan ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten vahvistaa, että työehtosopimuksen 6 §:n mukaan on pääsiäislauantaina ja vapunpäivänviikon lauantaina tehdystä työstä, sikäli kuin sitä ei korvata vapaa-ajalla sanotun sopimusmääräyksen mukaisesti, maksettava erikseen puolitoistakertainen tuntipalkka työhön käytetyn ajan mukaan, sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Kiinteistötyönantajainliiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Kiinteistötyöntekijäin Liitolle hyvityssakkoa kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, M. Virtanen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.
Tuomio oli yksimielinen.