Labor court allows vacation split where weekends and holidays count toward the minimum 28-day total.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeessa sanottiin, että vuosilomaa koskevien määräysten mukaan 24 arkipäivän loma on vähintään neljä viikkoa eli 28 päivää. Tuomiossa vahvistettu, että jos työntekijällä on oikeus 24 arkipäivän lomaan ja hänelle tämä loma annetaan kahdessa tai useammassa jaksossa, näiden lomajaksojen yhteenlaskettu pituus on oleva vähintään 28 päivää, jolloin näitä 28 päivää laskettaessa saadaan ottaa huomioon vaadittaviin 24 vuosilomapäivään välittömästi liittyvät sunnuntait, juhlapäivät ja muut vapaapäivät.

Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 15.3.1980 allekirjoitetussa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

8 § Työaika

2. Työntekijälle on annettava kunkin viisi työpäivää sisältävän työssäoloviikon aikana kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä (V) ja toinen viisipäiväisen työviikon toteuttava lisävapaapäivä (X).

3. Viikkolepopäivä on annettava jokaisella täydellä työssäoloviikolla.

Lisävapaapäivät voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä ne on ansaittu, tai yhdistäen lisävapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi saman kolmiviikkoiskauden aikana.

Mikäli lisävapaapäivä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.

Seitsemän viikon kuluessa lauantai ja sunnuntai tulee olla kerran peräkkäisiä vapaapäiviä. Sairausyms. pakottavissa tapauksissa voidaan tästä antamisjärjestelmästä kuitenkin poiketa.

Osapuolet suosittelevat työaikajärjestelmän rungoksi kiertävää vapaapäiväjärjestelmää.

10. Työntekijöille on annettava maalis-toukokuun aikana kaksi ja loka-joulukuun aikana kolme ylimääräistä lisävapaapäivää (Z). Kukin lisävapaapäivä lyhentää työaikaa 8 tuntia ao. jaksossa.

12 § Vuosiloma 1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät kulloinkin voimassa olevan työntekijäin vuosilomaa koskevan lain mukaan.

Sanotun työehtosopimuksen soveltamisohjeissa määrätään muun ohella seuraavaa:

IV TYÖAJAN JÄRJESTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 § Työaika

A. Säännöllinen työaika

Työehtosopimuksen 8 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan säännöllisen työn enimmäismäärä on 120 tuntia kolmessa viikossa siten järjestettynä, että työntekijä ansaitsee kutakin viisi työpäivää sisältävää työssäoloviikkoa kohti kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä (V) ja toinen lisävapaapäivä (X).

4. Vuosiloman alkaminen ja päättyminen

Vuosilomaa työntekijälle annettaessa ei sitä saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että työntekijän jo ansaitsemat tai ansaittavaksi tulevat vapaapäivät (V tai X-päivät) menevät vuosilomapäivien kanssa päällekkäin. Työssäoloviikolla, jossa on viisi työpäivää, työntekijä ansaitsee sekä viikkoettä lisävapaapäivän.

Vuosilomaa koskevien määräysten mukaan 24 arkipäivän loma on vähintään 4 viikkoa eli 28 päivää.

Esimerkki 1:

____________

Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (sunnuntai - torstai) ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan perjantaina vaan perjantai ja lauantai tulee merkitä V ja X päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on tässä tapauksessa vasta maanantai, koska sunnuntaita ei lueta lomapäiväksi. Jos loma alkaisi viimeistään torstaina ei vapaapäiviä ole ansaittu.

Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma

________________________________________

T T T T T V X VL VL

Esimerkki 2:

____________

Jos työntekijän vuosiloma päättyy maanantaina, tulee työntekijälle merkitä sille viikolle yksi vapaapäivä.

Su Ma Ti Ke To Pe La

________________________________________

VL VL T T T V T

Esimerkki 3:

____________

Samoin on noudatettava määräystä, jonka mukaan jos sunnuntai ennen 24 arkipäivän loman alkua on työpäivä niin viimeinen lomaan sisältyvä päivä on sunnuntai, jolloin työntekijälle tulee merkitä sille työssäoloviikolle kaksi vapaapäivää.

Su Ma Su Ma Ti Ke To Pe La

_________________________________________

T VL 24 arkipäivää T T T V X T

Vuosilomaa annettaessa ei työpaikalla noudatettavasta kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestyksestä saa poiketa. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että jos vuosiloma on merkitty alkavaksi 8.6. ja 7.6. olisi työpaikalla noudatettavan vapaapäiväjärjestyksen mukaan työntekijän vapaapäivä (V tai X), niin tätä vapaapäivää ei saa työvuorolistaa laadittaessa muuttaa työpäiväksi. Samoin vuosiloman päätyttyä ei kiinteästä vapaapäiväjärjestyksestä saa poiketa. Edellä mainittu koskee myös ns. viikonloppuvapaata silloin kun ne annetaan kiinteän järjestelmän perusteella.

Esimerkki: __________

Su Ma Ti Ke Ke To Pe La

5.6 6.6 7.6 8.6 6.7 7.7 8.7 9.7

__________________________________________

T T V VL T T V

VII VUOSILOMAA KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMISOHJEET

12 § Vuosiloma

2. Vuosiloman antaminen

C. Vuosiloman jakaminen

Sekä lomakaudella että sen ulkopuolella annettujen vuosiloman osien (kesäloma ja talviloma) tulee olla pääsääntöisesti yhdenjaksoisia.

Työntekijän suostumuksella voidaan lomanmääräytymisvuoden perusteella ansaitusta vuosilomasta antaa 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta erikseen yhdessä tai useammassa erässä.

Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että työehtosopimuksen soveltamisohjeen edelle jäljennetyn 8 §:n 4 kohdan määräyksen mukaan 24 arkipäivän loma oli vähintään neljä viikkoa eli 28 päivää. Tämän mukaisesti neljän viikon pituiseen lomaan sisältyi 24 arkipäivää ja neljä sunnuntaipäivää. Vuosiloma voitiin soveltamisohjeen mukaan jakaa työntekijän suostumuksella. Jos työntekijä antoi suostumuksen lomansa jakamiseen, ei tästä työntekijäpuolen näkemyksen mukaan voinut aiheutua lomapäivien määrän vähenemistä. Tämän mukaan siis esimerkiksi 18 arkipäivän loman tuli kestää kolme viikkoa ja 21 päivää, 12 arkipäivän loman kaksi viikkoa ja 14 päivää ja kuuden arkipäivän loman yksi viikko ja seitsemän päivää.

Majoitus- ja ravitsemisalalla, jolla sunnuntaipäivät olivat työpäiviä, työnantajapuoli oli kuitenkin tulkinnut työehtosopimusta siten, että työnantaja voi työvuorolistaa laatiessaan lyhentää työntekijän loman pituutta lomaa jaettaessa. Tämä oli tämän tulkinnan mukaan mahdollista silloin, kun työntekijän loma merkittiin alkavaksi maanantaina. Tällöin oli loman viimeinen vuosilomapäiväksi merkittävä päivä lauantai. Jos työvuorolistaan merkittiin lomaa edeltävä ja loman jälkeinen sunnuntai työpäiviksi, lyheni loma yhdellä päivällä. Jos työntekijän 24 arkipäivän loma jaettiin kahteen 12 arkipäivän lomajaksoon ja työnantaja merkitsi molemmat maanantaina alkavat 12 arkipäivän pituiset lomajaksot työvuorolistaan niin, että lomaa edeltävä ja sen jälkeinen sunnuntai olivat työpäiviä, lyheni työntekijän loma soveltamisohjeen määräämästä 28 päivän lomasta 26 päivän lomaan.

Työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt tällaista menettelyä, vaan oli esittänyt, että joko lomaa edeltävä tai sen jälkeinen sunnuntaipäivä olisi merkittävä työvuorolistaan vapaapäiväksi. Tällöin työntekijät saisivat loman jakamistapauksissakin täysien viikkojen pituiset lomajaksot. Tämä järjestely saattaisi kaikki työntekijät vuosiloman pituuden suhteen samaan asemaan riippumatta siitä, minä viikonpäivänä loma oli merkitty alkavaksi. Työntekijäpuolen kanta takaisi lisäksi alan työntekijöille samanlaisen lomaoikeuden kuin oli aloilla, joilla ei työskennelty lainkaan sunnuntaisin.

Sanotuilla perusteilla Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että liiton edellä esittämä kanta on työehtosopimuksen mukainen.

Sanotuilla perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Näistä syistä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että jos työntekijällä on oikeus 24 arkipäivän lomaan ja hänelle tämä loma annetaan kahdessa tai useammassa jaksossa, näiden lomajaksojen yhteenlaskettu pituus on oleva vähintään 28 päivää, jolloin näitä 28 päivää laskettaessa saadaan ottaa huomioon vaadittaviin 24 vuosilomapäivään välittömästi liittyvät sunnuntait, juhlapäivät ja muut vapaapäivät.

Asian laatuun katsoen saa kantajaliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, M. Virtanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.