Labor court dismisses union claim for lodging allowance when employer provided free accommodation meeting the agreement's standard.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for lodging allowances against the employer Polartest Oy. The union argued that employees were entitled to the allowance because the employer provided free accommodation in barracks, but the court found no evidence that the barracks failed to meet the 'sufficiently adequate' standard defined in the collective agreement's application guidelines. Since the accommodation was free and deemed adequate, the employees had no right to the additional lodging allowance, and the union failed to prove a breach of its supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedRunkosopimuksen 23 §; soveltamisohjeet: When the collective agreement and its guidelines do not define 'sufficiently adequate' accommodation, the court must assess the standard based on evidence; if free accommodation provided by the employer meets this standard, no lodging allowance is due.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Runkosopimuksen soveltamisohjeen mukaan yöpymisrahaa ei maksettu tapauksissa, joissa riittävän tasoinen vapaa majoitus oli järjestetty työnantajan toimesta. Runkosopimuksessa ja sen soveltamisohjeissa ei ollut tarkemmin määritelty sitä, mitä tarkoitetaan riittävän tasoisella majoituksella. Otettu myös huomioon jutussa esitetty selvitys asuntoloista, joihin tekniset toimihenkilöt oli majoitettu työkomennuksen ajaksi, ja katsottu näyttämättä jääneen, etteivät asuntolat olisi täyttäneet soveltamisohjeissa mainittua riittävää tasoa. Kun majoitus asuntoloissa oli lisäksi ollut soveltamis- ohjeiden edellyttämin tavoin vapaata, ei teknisillä toimihenkilöillä ollut oikeutta riidanalaiseen yöpymisrahaan.
Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL r.y.
Kuultavat: Polartest Oy
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Suomen Konsulttitoimistojen Liiton ja toiselta puolen muun muassa Teknisten Liiton välillä 31.1.1979 solmitussa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:
1 § Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä tammikuun 31 päivänä 1979 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.
Palkkasopimuksen 1 §:ssä mainitussa runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
23 §. MATKAKORVAUKSET
5. Milloin matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:
a) Helsingin kaupungissa 165 markkaa
b) Muualla 135 markkaa. Milloin tekninen toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisrahaa 29 markkaa.
Runkosopimukseen osallisten hyväksymissä runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:
23 §. MATKAKORVAUKSET
Osapuolet suosittelevat, että matkaan liittyvät käytännölliset asiat selvitetään ennen matkalle lähtöä.
Majoituskustannusten korvaus - 5 mom.
Milloin työn suorittaminen vieraalla paikkakunnalla edellyttää yöpymistä, korvataan yöpymisestä aiheutuvat kustannukset tositteen mukaisesti sovittuihin enimmäismääriin saakka eli Helsingissä enintään 165 mk ja muualla enintään 135 mk.
Milloin yrityksen toimesta toimihenkilölle kotimaassa tai ulkomailla osoitetaan määrätty hotelli tai muu majoitusliike tai toimihenkilö muutoin osoittaa, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta saada majoitusta sopimuksen mukaisilla majoituskorvausten enimmäismäärillä, korvataan majoituskustannukset tositteen mukaisina.
Yöpymisraha
Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa riittävän tasoinen vapaa majoitus on järjestetty työnantajan toimesta.
Teknisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Konsulttitoimistojen Liiton jäsenyrityksellä Polartest Oy:llä oli palveluksessaan olevia teknisiä toimihenkilöitä työkomennuksilla eri puolilla maata. Näillä työkomennuksilla yhtiö oli osoittanut teknisille toimihenkilöille asunnoksi tiloja työkohteessa sijaitsevista majoitusparakeista. Parakkimajoitus oli käytössä Neste Oy:n Kulloon jalostamolla, Imatran Voima Oy:n Loviisan voimalaitoksella ja Teollisuuden Voima Oy/Asea Atomin Olkiluodon voimalaitoksella työskentelevillä Polartest Oy:n palveluksessa olevilla teknisillä toimihenkilöillä. Parakkimajoitukseen osoitetuille henkilöille työnantaja oli aikaisemmin maksanut runkosopimuksen mukaisen yöpymisrahan. Vuonna 1980 työnantaja oli kuitenkin kieltäytynyt suorittamasta yöpymiskorvausta neljälle Neste Oy:n Kulloon jalostamolla parakkimajoituksessa asuneelle tekniselle toimihenkilölle.
Neste Oy:n Kulloon jalostamolla sijaitsevat asuntolarakennukset olivat puurakenteisia. Kussakin rakennuksessa oli 11 asuinhuonetta, olohuone, keittiö, kuivaushuone, pesuhuone ja wc. Huoneet oli erotettu toisistaan lastulevyseinin. Asuinhuoneet olivat noin 10 neliömetrin suuruisia ja kussakin asuinhuoneessa asui kaksi miestä. Jokaisessa rakennuksessa asui näin ollen 22 miestä. Asuinhuoneen kalustukseen kuului kaksi vuodetta, kaksi tuolia, kaksi kaappia ja yksi pöytä. Peseytymistiloja ei huoneessa ollut. Kaikkien rakennuksessa asuvien käytettävissä oli kaksi suihkua, kaksi wc:tä ja kolme pesuallasta pesuhuoneessa ja yksi erillinen wc. Rakennuksen ainoa sisäänkäynti oli olohuoneeseen.
Edellä olevilla perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Polartest Oy on velvollinen suorittamaan runkosopimuksen 23 §:n mukaisen yöpymisrahan 29 markkaa yöltä palveluksessaan oleville Martti Aresuolle ajalta 24.3.-9.5. ja 9.6.-10.7.1980, Jukka Kolkkaselle ajalta 24.3.-9.5.1980, Jukka Pöntyselle ajalta 9.6.-10.7.1980 ja Risto Savolaiselle ajalta 17.3.-30.7.1980, jolloin he ollessaan Neste Oy:n Kulloon jalostamolla työkomennuksella olivat asuneet työnantajan osoittamassa parakkimajoituksessa. Lisäksi Teknisten Liitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Suomen Konsulttitoimistojen Liiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Suomen Konsulttitoimistojen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Polartest Oy:n ja Neste Oy:n välisen sopimuksen mukaiset varaston selvittely- ja asennusvalvontatyöt olivat alkaneet Neste Oy:n Kulloon jalostamolla maaliskuussa 1980. Kanteessa tarkoitetuille teknisille toimihenkilöille oli komennuksen alkaessa kerrottu, että yöpymiskorvausta ei makseta. Perusteluna oli ollut se, että Neste Oy ei maksanut palveluksessaan olevalle henkilökunnalle yöpymisrahaa vastaavasta majoittumisesta eikä se suostunut myöskään maksamaan yöpymisrahan suuruista korvausta Polartest Oy:lle. Sopimusehtoihin oli sisältynyt nimenomainen kohta, jonka mukaan Neste Oy laskuttaa Polartest Oy:tä sillä rahamäärällä, minkä tämä mahdollisesti maksaa yöpymiskorvausta henkilökunnalleen. Polartest Oy:n ja Suomen Konsulttitoimistojen Liiton tulkinnan mukaan ei myöskään runkosopimus soveltamisohjeineen velvoittanut yöpymisrahan maksamiseen.
Edellä olevilla perusteilla Suomen Konsulttitoimistojen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat pyytäneet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Polartest Oy on ollut jutussa kuultavana.
________
Kun runkosopimuksessa ja sen soveltamisohjeissa ei myöskään ole tarkemmin määritelty sitä, mitä tarkoitetaan riittävän tasoisella majoituksella, työtuomioistuin katsoo asuntoloista esitetyn selvityksen huomioon ottaen näyttämättä jääneen, etteivät asuntolat olisi täyttäneet soveltamisohjeissa mainittua riittävää tasoa. Kun majoitus näissä asuntoloissa on lisäksi ollut soveltamisohjeiden edellyttämin tavoin vapaata, työtuomioistuin katsoo, ettei Aresuolla, Kolkkasella, Pöntysellä ja Savolaisella ole näytetty olevan oikeutta riidanalaiseen yöpymisrahaan ja ettei Suomen Konsulttitoimistojen Liitonkaan ole näytetty asiassa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Konsulttitoimistojen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Suominen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.