Labor court dismisses union's defense and orders fines for violating work peace duties under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's defense regarding its failure to restore work peace after a strike. The court found that while the union's regional branch was unaware of the dispute, the national union and its local section failed to take effective action upon being notified by the employer. Consequently, the court ruled that the union violated its statutory duties and ordered it to pay fines and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedWork Peace Act; Collective Agreement Act: The union and its local section are liable for fines and legal costs if they fail to take effective measures to restore work peace after being notified of a strike, even if the regional branch was unaware of the specific incident.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnteon keskeyttämiset olivat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Luottamusmiehen ei ollut edes väitetty ilmoittaneen työtaistelusta ammattiosaston johdolle taikka työntekijäliitolle tai sen aluejärjestölle eikä myöskään ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen toiminnasta. Työntekijäliiton katsottu laiminlyöneen velvollisuutensa heti työtaistelutoimenpiteistä tiedon saatuaan ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Näyttämättä oli jäänyt, että aluejärjestö olisi työtaistelusta tiedon saatuaan voinut toimia tehokkaammin työrauhan turvaamiseksi.
Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.
Kuultavat: Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä 24.3.1981 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
3 § KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.
III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
9 §
A I K A P A L K A T
PUTKIJOHTOALA
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden aikapalkkojen perusosat:
6. Erinäiset lisät
Työkohtaisuuslisä
Mikäli työntekijän työtaito, -teho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset poikkeavat kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, työntekijälle voidaan maksaa enintään 15 % edellä olevia aikapalkkojen perusosia korkeampi palkka. Palkkaryhmissä 3 ja 4 työkohtaisuuslisä on maksettava täysmääräisenä aina. Työkohtaisuuslisät maksetaan prosentuaalisesti entisen suuruisina kulloinkin voimassa olevista perustuntipalkoista.
Vuorotyölisä
Tunnelilisä
7. Henkilökohtainen tuntipalkka
Henkilökohtainen tuntipalkka = A- tai D-taulukon mukainen perustuntipalkka lisättynä työkohtaisuuslisällä.
10 § AIKAPALKKOJEN KÄYTTÖ
3. C-taulukko.
PUTKIJOHTOALA
C-taulukon mukaisesti maksetaan palkka seuraavista töistä:
3.1. Korjausmiehelle niinä työtunteina, joina hän suorittaa hänelle määrättyä korjaustyötä. Palkka maksetaan myös niiltä korjaustyöhön liittyviltä matkatunneilta, joista ei makseta matka-aikakorvausta.
13 §
URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET
PUTKIJOHTOALA
3. Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tähänastinen käytäntö säilytetään mm. seuraavissa töissä:
- öljylämmitys- ja sprinklerilaitokset sekä jäähdytysputkistot.
9. Työn kestäessä kauemmin kuin 2 kuukautta suoritetaan urakan välimittaus joka kahden kuukauden kuluttua urakkasumman tarkistamiseksi ja mahdollisesta urakkaylijäämästä saa työntekijä, jos niin haluaa, 45 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta laskettuna, josta vähennetään jo suoritetut 4-kohdan tarkoittamat ulosmaksut. Jos urakan välimittauksen ylijäämä on alle 55 % tuntipalkasta laskettuna, on työnantajalla oikeus siirtää mahdollinen urakkaylijäämän maksaminen siksi kunnes ko. työ on valmistunut.
Työnantaja korvaa urakan mittaukseen käytetyn ajan urakkaryhmälle maksamalla heille yhteisesti 1,5 % urakkasummasta kokonaisurakkasumman lisäksi.
10. Sen jälkeen kun työ urakkasopimuksen mukaisesti mahdollisine lisä- ja muutostöineen on loppuun suoritettu on sovittuna aikana työpaikalla suoritettava urakan mittaaminen, elleivät asianomaiset sovi siitä, että työ mitataan piirustusten perusteella. Mittauksessa kumpikin osapuoli käyttää allekirjoittaneiden liittojen mittausmiehiä, jos niin haluaa. Mittauksen tulos on oleva urakkahinnan laskemisen perusteena. Jos toinen osapuoli jää pois sovitusta mittaustoimituksesta, pätee toisen osapuolen mittaustulos. Selvitys urakkalaskentaan liittyvistä laskelmista, tunneista sekä urakkapohjien jaosta annetaan urakkakunnalle.
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
27 §
TYÖRAUHAVELVOITE
1. Työehtosopimuslain 8 §.
2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työn- antajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:
2 §
Luottamusmies ja ammattiosasto
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksessä työskentelevien työntekijöiden keskuudestaan valitsemaa pääluottamusmiestä ja tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleessa mainittua työpaikan luottamusmiestä.
3. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen Rakennustyöläisten Liiton rekisteröityä alayhdistystä ja aluejärjestöllä Rakennustyöläisten Liiton organisaatioon kuuluvaa rekisteröityä yhdistystä.
3 §
Luottamusmiehen valitseminen
1. Pääluottamusmiehen ja hänen varamiehensä valinnan suorittavat yrityksen Rakennustyöläisten Liittoon järjestäytyneet työntekijät keskuudestaan vuodeksi kerrallaan, ja työpaikan luottamusmiehen asianomaisella työpaikalla olevat em. työntekijät.
5 §
Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
asennettu öljyputkisto erotetaan omaksi urakakseen ja että Raision autotalon urakan mittaamisesta maksetaan palkkaa.
Voimassa oleva putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimus ei tuntenut lainkaan likaisen työn lisää, vaan kaikesta työstä maksettiin työehtosopimuksen mukaan erottelematta likaisia ja vähemmän likaisia töitä toisistaan. Korjaustyöstä maksettiin työehtosopimuksen 10 §:n perusteella työehtosopimuksen 9 §:n C-taulukon mukainen palkka. Työnantajan maksama palkka oli jo ennestään ollut työehtosopimusta korkeampi, eikä työntekijöiden vaatimusta voitu perustella työehtosopimuksen avulla. Veho Oy:n Raision autotalon urakan erottelu kahteen osaan siten, että toinen käsittäisi öljyputkiston ja toinen työn loppuosan, ei ollut perusteltavissa työehtosopimuksen määräyksillä. Samaisen urakan mittaamisesta oli maksettu palkkaa työehtosopimuksen 13 §:n 9 kohdan mukaisesti lisäämällä kokonais- yksikkömäärään 1,5 % yksikkömäärästä urakanmittauspalkkiona. Työntekijät olivat vaatineet palkkaa yli tämän työehtosopimuksen mukaisen urakanmittauspalkkion.
Putkiojohtotyönantajainliitto oli ilmoittanut kerrotuista työtaisteluista Rakennustyöläisten Liitolle ja sen jäsenyhdistyksille Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö r.y:lle sekä Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 r.y:lle 10.6.1981 ja 18.6.1981 päivätyillä kirjeillä. Lisäksi Putkijohtotyönantajainliitosta oli puhelimitse 10.6.1981 ilmoitettu Rakennustyöläisten Liitolle työtaistelutoimenpiteistä. Työntekijöiden kokousten pitäminen työaikana muodosti työrauhavelvollisuuden rikkovan työtaistelutoimenpiteen, ja se kohdistui voimassa olevan putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 9, 10 ja 13 §:n määräyksiin.
Esitetyillä perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton, Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:n tuomitsemista hyvityssakkoon niille työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.
Rakennustyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kokousten pitäminen oli johtunut työntekijäin ja työnantajan välillä syntyneistä erimielisyyksistä Raision autotalon työmaalla. Paikallistasolla käydyt neuvottelut olivat edellyttäneet työntekijäin kokoontumisia yhteisen mielipiteen muodostamiseksi. Erimielisyyttä oli ollut lähinnä siitä, kuuluiko Veho Oy:n autotalon öljyputkiston asennustyö samaan urakkaan kuin varsinainen LV-putkisto. Työn alkaessa työntekijöille annettujen piirustusten ja työselitysten mukaan työhön ei ollut kuulunut öljyputkistoja. Työnantaja oli kuitenkin painostanut työntekijöitä, jotta öljyputkistot voitaisiin sisällyttää samaan urakkaan. Työnantajan ilmoituksen mukaan urakointisopimukset oli tehty LV-töiden osalta liikkeen ja Rakennuskunta Hakan välillä ja öljyputkiston osalta liikkeen ja rakennuttajan Veho Oy:n välillä.
Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen urakkamääräyksiä koskevan 13 §:n 3 kohdan mukaan oli lähtökohtana, että hinnoiteltujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus. Määräystä seuraavassa pöytäkirjamerkinnässä sanottiin kuitenkin, että öljylämmitys- ja sprinklerilaitosten sekä jäähdytysputkistojen asennustöissä noudatetaan vanhaa käytäntöä. Tämä puolestaan edellytti öljyputkistojen asennuksesta sovittavaksi eri urakkasopimuksella. Työnantajan menettely oli ristiriidassa sanotun työehtosopimuskohdan kanssa.
Työmaalla käytyjen neuvottelujen tuloksena oli sovittu, että öljyputket asennetaan eri urakkana. LV-asennustöiden tultua suoritetuksi työnantaja oli kuitenkin kieltäytynyt työn mittaamisesta. Työehtosopimuksen 13 §:n 10 kohdan mukaan oli urakkasopimuksen mukaisen työn tultua loppuun suoritetuksi työpaikalla suoritettava urakan mittaaminen. Työnantajan edustajat olivat kuitenkin kieltäytyneet mittauksesta selittäen, että urakkaan kuuluivat vielä öljyputkistojen asennustyöt. Myöskään palkkaa mittauksen ajalta työnantaja ei ollut suorittanut. Myös tämä työnantajan menettely oli ristiriidassa työehtosopimuksen määräysten kanssa.
Rakennustyöläisten Liiton saatua 18.6.1981 Putkijohtotyönantajainliiton kirjeen oli liiton jastosihteeri ottanut välittömästi yhteyttä liiton Turun aluetoimistossa putkialaa hoitavaan toimitsijaan ja edellyttänyt, että hän palauttaa työehtosopimuksen edellyttämän tilan Raision LVI-työ Oy:ssä. Riidan selvittämiseksi toimitsija oli useaan otteeseen selvitellyt työntekijöiden kanssa erimielisyyksien syitä ja edellyttänyt, että työntekijät turvaavat työrauhan. Toimitsijan toimenpiteiden seurauksena kiistat oli saatu ratkaistuksi ja työrauha palautetuksi.
Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestöllä ei ollut ollut mitään tekemistä kysymyksessä olevan asian kanssa. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 ei myöskään ollut tehnyt mitään päätöksiä tai käsitellyt tätä asiaa. Kysymys oli ollut yksinomaan Raision LVI-työ Oy:n urakoiman Veho Oy:n autotalon työntekijöiden omista toimenpiteistä.
Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391 ovat olleet jutussa kuultavina.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Raision LVI-työ Oy:n palveluksessa työskentelevät 12 työntekijää - luottamusmies heidän joukossaan - ovat lähinnä painostaakseen työn- antajaa suostumaan Veho Oy:n Raision autotalon urakassa asennetun öljyputkiston erottamiseen omaksi urakakseen ja suorittamaan urakan mittaamisesta palkkaa keskeyttäneet työnteon 8.6.1981 ja 26.6.1981 välisenä aikana 2-3 tunnin ajaksi päivässä kanteessa kerrotuin tavoin. Vastaajapuolelta ei myöskään ole kiistetty kantajan ilmoitusta, että työntekijät ovat samassa yhteydessä myös vaatineet lisää palkkaa likaisesta työstä ja korjaustyöstä. Työnteon keskeyttämiset ovat työtaistelutoimenpiteenä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.
Putkijohtotyönantajainliitto on 10.6. ja 18.6.1981 päivätyillä kirjeillä, jotka on annettu tiedoksi Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestölle ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:lle, kehottanut Rakennustyöläisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Tämän lisäksi Putkijohtotyönantajainliitto on 10.6.1981 ollut asiasta puhelimitse yhteydessä Rakennustyöläisten Liittoon.
Edellä olevan perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestöä vastaan tehdyt vaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 391:n maksamaan Putkijohtotyönantajainliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa ja Rakennustyöläisten Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Putkijohtotyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Kaski ja Leivo.
Tuomio oli yksimielinen.