Labor court dismissed union strike as not targeting collective agreement, ruling union liable for damages.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's defense that the strike targeted the employer's management rights rather than the collective agreement. Although the employer had previously issued a written warning instead of a verbal one, the court found the strike lasted too long without effective measures to stop it. Consequently, the union was held liable for damages and court costs for violating its duty to maintain industrial peace.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: A strike is considered a breach of the duty to maintain industrial peace if it targets the employer's management rights under the collective agreement rather than the agreement itself, and if the trade union fails to take effective measures to stop or end the strike within a reasonable time.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan eräälle työntekijälle annetun kirjallisen varoituksen olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon. Siitä riippumatta, oliko työpaikalla aiemmin noudatetun käytännön ja mahdollisen suullisen sopimuksen perusteella tapana ollut, että työvelvoitteen laiminlyöneelle työntekijälle ensin annettiin suullinen huomautus, oli lakko kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.
Työtaistelutoimenpiteiden kestoajan huomioon ottaen olisi ammattiosaston tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi, minkä lisäksi ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
Kuultavat: Lahden metallityöväen ammattiosasto r.y.
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisten välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa ryhmän metallialojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
YLEISTÄ
2 § Ylei- Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
____________________________________
set sopimuk- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia set, liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitSTK-SAK tuja sopimuksia:
Yleissopimus 15.5.1946
4 § Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
Varoi- Mom. 1. Kts. yleissopimus 5. kohta ja 6. kohta sekä
_______
tuksen irtisanomissuojasopimus. tiedoksianto Milloin työntekijälle hänen rikkomuksena tai laiminlyöntinsä vuoksi on annettu varoitus, tulee siitä ilmoittaa myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa.
Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:
5. k o h t a :
Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Lahden metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Instrumentarium Oy:n Merivaaran Lahden tehtaalla oli työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken ollut jo pitkään voimassa paikallinen sopimus, jonka mukaan työntekijän laiminlyötyä työvelvoitteensa tai muutoin rikottua järjestysmääräyksiä hänelle annettiin ensin suullinen huomautus ja rikkomuksen toistuttua kirjallinen varoitus. Vastoin sovittua käytäntöä oli työnantajan edustaja kuitenkin aamulla 14.9.1981 antanut eräälle työntekijälle kirjallisen varoituksen työvelvoitteen väitetyn laiminlyönnin johdosta.
Pääluottamusmies ja hitsaamo-osaston luottamusmies olivat yrittäneet neuvottelutietä saada työnantajaa muuttamaan varoituksen suulliseksi huomautukseksi, mutta työnantajan edustaja ei ollut suostunut noudattamaan vakiintunutta käytäntöä. Työnantajan jyrkkä asennoituminen oli herättänyt työntekijäkunnassa syvää närkästystä ja johtanut lopulta kanteessa mainittuihin työnseisauksiin.
Edellä mainittua Instrumentarium Oy:n Merivaaran Lahden tehtaalla tehtyä paikallista sopimusta rikkomusten yhteydessä noudatettavasta kurinpitomenettelystä ei ollut tehty työehtosopimuksen muodossa. Koska tehtaalla tapahtuneet työhäiriöt olivat olleet seurausta siitä, että työnantaja oli menetellyt kyseessä olevan paikallisen sopimuksen vastaisesti, eivät työnseisaukset olleet kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai mihinkään sen yksittäiseen määräykseen.
Pääluottamusmies ja osastonluottamusmies olivat tarmokkaasti pyrkineet asiassa neuvotteluratkaisuun. Pääluottamusmies oli lisäksi 14.9. ja 15.9.1981 pidetyissä työntekijöiden kokouksissa esittänyt neuvottelujen jatkamista ja vaatinut työrauhan ylläpitämistä. Myös ammattiosaston puheenjohtaja oli tuominnut työnseisaukset ja vaatinut työntekijöitä palaamaan työhön. 28.9.1981 pidetyn liittotason neuvottelun jälkeen työnantaja olikin suostunut muuttamaan antamansa kirjallisen varoituksen suulliseksi huomautukseksi.
Koska kanteessa tarkoitetut työnseisaukset eivät olleet työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimukseen ja koska ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työrauhan turvaamiseksi, Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Lahden metallityöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
________
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Instrumentarium Oy:n Merivaaran Lahden tehtaan työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa peruuttamaan eräälle työntekijälle antamansa kirjallisen varoituksen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 14.9. ja 18.9.1981 välisenä aikana. Varoituksen antaminen on johtunut siitä, että kysymyksessä oleva työntekijä, jolle työnantaja ei ollut antanut lupaa olla poissa työstä, on tästä kiellosta huolimatta jäänyt pois työstä. 28.9.1981 pidetyn liittojen välisen neuvottelun jälkeen työnantaja on muuttanut antamansa kirjallisen varoituksen suulliseksi huomautukseksi. Toimeenpantuihin lakkoihin ovat ottaneet osaa kanteessa mainitut kuusi työosastojen luottamusmiestä. Myös pääluottamusmies on ollut lakossa 14.9.1981 kello 13-15.50.
Pääluottamusmiehen on ilmoitettu 14.9. ja 15.9.1981 pidetyissä työntekijöiden kokouksissa esittäneen asiaa koskevien neuvottelujen jatkamista ja vaatineen työrauhan ylläpitämistä. Myös ammattiosaston puheenjohtajan on ilmoitettu tuominneen työnseisaukset ja vaatineen työntekijöitä palaamaan töihin. Työtaistelutoimenpiteiden kestoajan huomioon ottaen olisi ammattiosaston työtuomioistuimen mielestä tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa lisäksi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Lahden metallityöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle neljätuhatta viisisataa (4 500) markkaa ja korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Airaksinen, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.