Labour court fines union branches for striking over pay and failing to stop strikes promptly.

Telakan erään osaston hitsaajat, koneasentajat, levysepät ja putkimiehet olivat olleet lakossa painostaakseen työnantajaa palkkausriidoissa, minkä lisäksi koko telakalla oli ollut lakko yhtenä päivänä. Kaikki lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Lakkoihin oli osallistunut kahden ammattiosaston edustajia. Toisen ammattiosaston toimikunta oli käsitellyt työnseisauksia ja vaatinut työrauhan palauttamista ja neuvottelujärjestyksen noudattamista. Työtaistelujen kestoajan huomioon ottaen olisi tämänkin ammattiosaston tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden uusiutumisen estämiseksi. Toisen ammattiosaston ei ollut edes väitetty ryhtyneen tällaisiin toimenpiteisiin.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noitte- teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle valupe- rattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. ruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Urakas- Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole

_______

ta so- kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja pimi- sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, nen joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

Urakka- Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden py

_______

hinnan syessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennalpysy- laan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia vyys olosuhteita ja menetelmiä.

Urakan Mom. 8. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä

_______

keske- joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan yttä- muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta minen työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekityönan- jälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 6 tajan työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen määrä- palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäiykses- vää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikatä palkkaa.

Urakan Jos työntekijän suorittama urakka keskeytyy jonkin kes- työnantajasta riippuvan syyn vuoksi, ja hän välitkeyty- tömästi tästä työnjohdolle ilmoittaa, on hänelle minen pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä muusta hänelle maksetaan, mikäli keskeytys on puolta tuntia syystä pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä, 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä. Tämän kappaleen määräyksiä on noudatettava myös urakkatyötä tekevän työntekijän koneen rikkoutuessa, ellei sitä voida lukea asianomaisen työntekijän syyksi. Tämän kappaleen säännökset eivät saa aiheuttaa muutosta aikaisempaan, työntekijän kannalta edullisempaan käytäntöön.

S o v e l t a m i s o h j e :

Edellä sanottua sovellettaessa on huomattava, että korvaus suoritetaan ainoastaan tehdystä työstä. Jos työntekijälle sen sijaan keskeytyksen sattuessa ei voida osoittaa työtä, sovelletaan työsopimuslain 27 §:n säännöksiä.

Edellä olevan momentin lopussa oleva määräys työntekijälle edullisemman käytännön säilyttämisestä kohdistuu työntekijään ja työhön eikä se näin ollen ole esimerkiksi osastokohtainen.

11 §

Keskituntiansio

Keski- Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään

________

tunti- laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen ansion siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määkäyttö rätään.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

votte- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisluvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen tosen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alista- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos minen toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian lii- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava toille muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Lakkoilun tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja hyväksymään työnantajan perusteettomina ja työehtosopimuksen vastaisina torjumat vaatimukset levyseppien urakkapalkkojen korottamisesta sekä odotusajalta, kun varsinaista työtä ei voitu esimerkiksi koeajossa olleen laivan myöhästymisen takia suorittaa, maksettavan palkan korottamisesta hitsaajien osalta keskituntiansion mukaiseksi ja koneasentajien, levyseppien ja putkimiesten osalta telakalla käytössä olleen urakattoman ajan aikapalkan (UAP) mukaiseksi. Koko telakan lakolla oli tuettu edellä mainittuja varusteluosaston hitsaajien ja levyseppien palkankorotusvaatimuksia.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Turun metallityöväen Ammattiosaston sekä Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt työntekijöiden kieltäytyneen työstä kanteessa ilmoitettuina aikoina ja siinä mainitussa laajuudessa. Telakan hitsaajat olivat aikaisemmin vanhan käytännön mukaisesti saaneet odotusajalta palkkana 100 % keskituntiansiosta. Muut työntekijät varusteluosastolla olivat saaneet odotusajalta 85 % keskituntiansiosta. Odotusajan palkkaa koskenut riita oli tullut esille 26.1.1982, jolloin koeajolla ollut saudiarabialainen matkustaja-alus oli tullut telakalle useita tunteja myöhässä. Levyseppien urakoissa olivat urakkakertoimet olleet työntekijöiden mielestä liian pieniä. Noin 60 % urakoista oli korjattu työnantajan toimesta jälkikäteen, mikä oli antanut työnantajapuolelle mahdollisuuden säädellä työntekijöiden palkan suuruutta.

Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet eivät olleet voineet vaikuttaa ollenkaan tapahtumien kulkuun telakalla. He eivät olleet olleet mukana esittämässä kanteessa mainittuja palkkoihin liittyviä esityksiä eivätkä neuvottelemassa niistä. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston toimikunta oli käsitellyt työnseisauksia ja vaatinut työrauhan palauttamista ja neuvottelujärjestyksen noudattamista. Kumpikaan ammattiosasto ei ollut missään vaiheessa tehnyt päätöstä työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä. Ammattiosastot olivat ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden syntymisen ehkäisemiseksi sekä niiden tuomitsemiseksi ja lopettamiseksi. Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakan varusteluosaston hitsaajat, koneasentajat, levysepät ja putkimiehet ovat painostaakseen työnantajaa kanteessa mainituissa palkkausriidoissa olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa tammi-, helmi- ja maaliskuussa 1982, viimeisen kerran 29.3.1982 kello 15-16. Lisäksi koko telakan noin 2 500 työntekijää ovat olleet lakossa 19.3.1982 kello 12-16. Myös koko telakan lakolla on tuettu varusteluosaston hitsaajien ja levyseppien palkankorotusvaatimuksia. Kaikki lakot ovat näin ollen kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle seitsemäntuhatta (7 000) markkaa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa, kummankin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Äimälä, Airaksinen, Leivo ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.