Labor court dismisses union claim that employer violated re-employment rules by refusing to hire former employee.

Työnantaja oli ilmoittanut keittiöhenkilökunnan supistamisesta, ja oli sovittu keittiöhenkilökunnan ilmoittavan vapaaehtoisista siirtyjistä työnantajan muihin ravintoloihin. Kun tällaisia ei ollut ilmaantunut, työnantaja oli ilmoittanut eräälle keittäjä-kylmäkölle, että tämän työ loppuu, ja tarjonnut hänelle kylmäkön paikkaa naapurikaupungissa. Työntekijä oli kieltäytynyt siirtymästä. Osuuskunnalla ei katsottu olleen asianmukaista perustetta lähteä siitä, että työntekijä olisi työsuhteensa ehtojen mukaan ollut velvollinen siirtymään hänelle tarjottuun työhön. Työn katsottu näin päättyneen työnantajapuolelta tapahtuneen irtisanomisen perusteella.

Vaikka työntekijän ammattitaidosta esitetty selvitys oli otettu huomioon katsottaessa, ettei työsuhteen päättäminen ollut johtunut muusta syystä kuin työn vähentymisestä, ei ollut näytetty, että asianomainen olisi puuttuvan ammattitaidon vuoksi voitu irtisanomissuojasopimuksen mukaan sivuuttaa otettaessa ravintolaan uutta keittäjää.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi rikkonut tietensä työehtosopimusta ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. ja Helsingin Osuuskauppa

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 15.3.1980 allekirjoitetussa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (LTK-SAK) 6.6.1978

3 § Työhön ottaminen

3. Jos työntekijä otetaan määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä.

25 § Neuvottelujärjestys 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin kesken siten kuin luottamusmiessopimuksen soveltamispöytäkirjassa on sovittu, ja on neuvottelut aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä lukien.

2. Elleivät osapuolet paikallisissa neuvotteluissa pääse sovintoon, on asia saatettava heitä edustavien allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

3. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksessa mainitussa 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa (irtisanomissuojasopimuksessa) on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

9 §

Takaisinottaminen

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

11 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

12 §

Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- tai työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Vesalainen oli kieltäytynyt tarjotusta työpaikasta, koska hänen työmatkansa olisi huomattavasti pidentynyt ja matkakustannukset nousseet. Tarjottu työ oli vuorotyötä ja kotimatkat varsinkin iltavuoroista olisivat muodostuneet erittäin vaikeiksi. Hän oli tullut Helsingin Osuuskaupan palvelukseen sillä edellytyksellä, että hänen työpaikkansa olisi Keravan Kesti-Hovissa, mikä oli myös työsopimuksessa merkitty hänen toimipaikakseen. Keravalla asuvana Vesalainen voi kieltäytyä ottamasta työtä vastaan osuuskunnan Helsingin ravintoloissa. Työn väheneminen ei ollut ollut Vesalainen siirron todellinen syy, vaan siirto johtui ravintolan johtajasta. Työnantaja oli katsonut Vesalaisen työsuhteen päättyneeksi 10.6.1980. Ennen mainittua päivää Vesalaiselle oli sattunut työtapaturma, jonka johdosta hän oli ollut työnsä päättyessä työkyvyttömänä.

Vesalaisen työsuhteen päättymisen jälkeen kesällä 1980 ravintola Kesti-Hovin emäntä oli siirretty keittäjä-kylmäköksi ja työnvälityksen kautta haettu ravintolaan uutta emäntää. Samaan aikaan Kesti-Hovin keittiössä oli käytetty ylimääräistä työvoimaa muun ohessa samoihin tehtäviin, joita Vesalainen oli suorittanut. Lokakuussa 1980 Keravan työvoimatoimisto oli osoittanut kuntoutuneen Vesalaisen hakemaan Kesti-Hovissa avoinna ollutta keittäjän tointa, mutta häntä ei ollut työhön otettu. Vesalainen oli työuransa aikana toiminut sekä keittäjänä että kylmäkkönä ja oli siten myös ammattitaitoinen keittäjä. Kesti-Hoviin oli sittemmin haettu 13.11.1980 julkaistulla sanomalehti-ilmoituksella keittäjä-kylmäkköä.

Työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen kesken oli asiasta 14.5.1980 käyty neuvottelu. Siitä 15.9.1980 laaditun pääluottamusmiehen allekirjoittaman muistion mukaan asiasta ei ollut jäänyt erimielisyyttä. Hänen tiedossaan ei neuvottelujen aikaan kuitenkaan ollut ollut kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja ja työn väheneminen oli näyttänyt ilmeiseltä. Pääluottamusmies oli tullut neuvottelussa erehdytetyksi.

Syyskuussa 1980 työntekijä- ja työnantajaliittojen sekä Helsingin Osuuskaupan välisissä neuvotteluissa työntekijäliitto oli katsonut, että Vesalaisen irtisanominen oli ollut irtisanomissuojasopimuksen vastainen ja kyseessä oli ollut ilmeinen lavastettu työn väheneminen. Työnantajaliitto oli katsonut Helsingin Osuuskaupan menetelleen sopimuksen mukaisesti. Irtisanomisen laittomuus oli tullut ilmeiseksi, kun Kesti-Hovi oli 10.10.1980 sivuuttanut Vesalaisen avoinna olleesta keittäjän paikasta.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenyritys noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliitto oli hyväksynyt jäsenyrityksensä sopimuksen vastaisen menettelyn, vaikka sopimuksen rikkominen tässä tapauksessa oli mitä selvin.

Näillä perusteilla Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on vaatinut Helsingin Osuuskaupan velvoittamista suorittamaan Vesalaiselle vahingonkorvauksena perusteettomasta työsopimuksen irtisanomisesta irtisanomissuojasopimuksen 4 ja 5 §:n mukaan kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 14 400 markkaa 6 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, tai mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi, ettei irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ää ollut rikottu, Helsingin Osuuskaupan velvoittamista suorittamaan hyvityssakkoa irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n rikkomisesta sekä Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

1. Voileipäpöydän lopettaminen oli vähentänyt nimenomaan kylmäkön töitä. Vesalainen oli ammattitaitonen kylmäkkö, mutta ei keittäjä.

2. Hotelli Helsingissä oli tarvittu kylmäkköä. Koska Hotelli Helsinki oli lähellä rautatieasemaa, Vesalaisen työmatkat eivät olisi oleellisesti pidentyneet. Hänen palkkansa olisi ollut Helsingissä korkeampi. Keravalla asuva työntekijä ei voinut kieltäytyä ottamasta työtä vastaan Helsingin Osuuskaupan Helsingin ravintoloissa.

3. Paikallisissa neuvotteluissa oli vallinnut yhteisymmärrys työvoiman vähentämisen tarpeesta ja sen kohdistamisesta vapaaehtoisten puutteessa Vesalaiseen.

Ravintolasta oli Vesalaisen työsuhteen päättymisen jälkeen irtisanoutunut muita työntekijöitä ja vakinainen keittiöhenkilökunta, joka oli ollut 1.5.1980 kahdeksan henkeä, oli 15.10.1980 mennessä supistunut neljään. Vapaaehtoisesti lähteneet työntekijät olivat lisänneet ylimääräisen työvoiman käyttötarvetta. Vesalaista ei ollut otettu 10.10.1980 vapautuneeseen keittäjän paikkaan, koska hän ei ollut tehtävään riittävän pätevä. Työpaikan henkilöstön ja johtajien välisillä suhteilla ei ollut ollut mitään tekemistä siirron kohdistamisessa Vesalaiseen.

Vesalainen oli itse aiheuttanut työsuhteensa päättymisen kieltäytymällä tekemästä työvelvoitettaan. Jos kuitenkin katsottaisiin työsuhteen päättymisen johtuneen työnantajasta, työnantajalla oli ollut erittäin painavat taloudelliset ja tuotannolliset syyt työvoiman vähentämiseen ja toimenpide oli ollut perusteltua kohdistaa Vesalaiseen.

Näillä perusteilla Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Helsingin Osuuskauppa ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on käsitellyt asian; ja koska väite siitä, että kanteen perusteena oleva riitakysymys olisi riitapuolia sitovalla tavalla sovittu ilman että sovintoa kuitenkaan olisi vahvistettu oikeudessa, on kannetta koskeva asiaväite, työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen.

Vesalaisen työsopimuksessa hänen toimipaikakseen on merkitty Keravan kaupunki ja tehtäväkseen keittäjän ja kylmäkön työt. On esitetty selvitystä siitä, että Vesalainen, joka tosin pääasiallisesti on suorittanut kylmäkön tehtäviä, on saanut kokemusta myös keittäjän tehtäviin. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on tosin työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohdan mukaan velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä. Osuuskunnalla ei työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan ollut asianmukaista perustetta lähteä siitä, että Vesalainen olisi työsuhteensa ehtojen mukaan velvollinen siirtymään hänelle tarjottuun työhön Helsinkiin. Työtuomioistuin katsoo näin ollen, että Vesalaisen työ Helsingin Osuuskaupan palveluksessa on päättynyt työnantajapuolelta tapahtuneen irtisanomisen perusteella.

Edellä kerrotun keittiöhenkilöstön vähenemisen johdosta Kesti-Hoviin on lokakuussa 1980 haettu uutta keittäjää. Keravan työvoimatoimisto, johon tarjolla olevasta työstä on ilmoitettu, on osoittanut Vesalaisen sitä hakemaan, mutta häntä ei ole työhön otettu. Irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n määräykset takaisin ottamisesta, jotka Vesalaisen palveluksen Helsingin Osuuskaupassa päättyessä ovat kuuluneet hänen työsuhteensa ehtoihin, velvoittavat työnantajaa, joka tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, missä irtisanotut työntekijät ovat olleet, pykälässä lähemmin mainituissa puitteissa tarjoamaan työtä ensi sijassa heille. Vesalaisen ammattitaidosta keittäjän tehtäviin työtuomioistuimelle on esitetty ristiriitaista selvitystä. Kesti-Hoviin on sittemmin haettu 13.11.1980 julkaistulla sanomalehti-ilmoituksella keittäjä-kylmäkköä.

Irtisanomissuojasopimuksen 9 § velvoittaa työn- antajaa tarjoamaan työtä ensisijaisesti entisille työntekijöilleen etsiessään työvoimaa paitsi samoihin myös samanlaisiin tehtäviin. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo sopimusmääräyksen sanamuodosta lähinnä johtuvan, ettei määräyksessä tarkoitettu ensisijaisuus merkitse vain ensisijaisuutta yhtä pätevien hakijoiden kesken, vaan että entinen työntekijä on asetettava pätevämmänkin ulkopuolisen kilpahakijan edelle, kunhan hänkin täyttää tehtävän asettamat vaatimukset (niin että kilpahakijoiden puuttuessa hänet olisi voitu ottaa työhön).

Vaikka edellä mainittu selvitys Vesalaisen ammattitaidosta on edellä kerrotuin tavoin otettu huomioon katsottaessa, ettei Vesalaisen työsuhteen päättyminen ole johtunut muusta syystä kuin työn vähentymisestä, ei työtuomioistuin kuitenkaan pidä näytettynä, että keittäjä-kylmäkön toimessa Kesti-Hovissa ollut Vesalainen olisi puuttuvan ammattitaidon vuoksi voitu irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n mukaan sivuuttaa otettaessa ravintolaan uutta keittäjää. Sanotun Vesalaisen ammattitaidosta esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo näyttämättä jääneen, että Helsingin Osuuskauppa olisi asiassa rikkonut tietensä työehtosopimusta ja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnäjuttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.