Labor court allows union claim for pipe joint costs but dismisses penalty due to late interpretation request.

Kun nousuputkesta otetut haarat oli katkaistu putkihormin seinän asentamisen takia ja putkiasennusta oli tästä sitten jatkettu, oli jatkoputken liittämisestä maksettava eri hinta, joka putken osien yhteen liittämisestä oli urakkahinnoittelun mukaan maksettava silloin kun putket jouduttiin katkaisemaan työn vaikeuden takia.

Kun asia oli tulkinnanvarainen ja kun työtuomioistuimen käsiteltäväksi saatettu tulkintavaatimus perusteluineen oli sitä paitsi esitetty vasta liittoneuvotteluissa, ei työnantajaliitto ollut laiminlyönyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Kannetta rajoitettu tuomioistuinkäsittelyn aikana.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 26.5.1977-8.2.1979 ja 9.2.1979-28.2.1980 voimassa olleiden putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimusten osana noudatetussa putkialan urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §. YHTEISET MÄÄRÄYKSET

Momentti 3

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

K o h t a 1. Putkien mittaus _______________

Yksikköarvojen yhteydessä mainitut putkisuuruudet tarkoittavat nimellismittaa tai sisäpuolista halkaisijaa. Maininta putkien sisähalkaisijat esim. yli 25 mm tarkoittaa myös sisähalkaisijaa tasan 25 mm. Putkiasennusta koskevat yksikköhinnat tarkoittavat metrihintoja.

K o h t a 3. Putkia ja asennustarvikkeita

_____________________________

koskevia huomautuksia _____________________

Urakkahinnoittelu edellyttää, että:

- lyijyjuotokseen käytettävä lyijy vastaa kokoomukseltaan harkkolyijyä

- putket toimitetaan työmaalle joko valmistuspituuksina tai asennukseen soveltuvina pituuksina.

Jos työmaalle toimitetaan putkenpätkiä tarkoituksella, että ne korvaisivat normaaliputket, tai putket joudutaan katkaisemaan työn vaikeuden takia, maksetaan näiden yhteenliittämisestä urakkahinnoittelun 2 § mom. 12 taulukko K sarake 1 ja kupariputkissa mom. 3 taulukko C sarake 12.

2 §. PUTKIASENNUS

MOM. 3. KUPARIPUTKET ____________________

Putkien asennus

_______________

Putkien asennus, katkaisu, mm putkien käyristys ja yhdistäminen tina- tai tätä suurempien putkien kovajuotoksella, irtokau- käyristys enint. 15° sekä

"

-

luksen ja irtolaippojen jyrsiminen, putkipidikyhdistäminen, irtolaippoja keiden ja niihin varten tarvittavien verrattavien kiinnitys- ja kaulusten teko, kork. 25 kannatinrautojen asetus.

Taulukko C.

___________

1 12 17

Putkien, CU-putket Asennus käyrien Noususisähalk. rak. = = = ja valm. = = = johdon mm sisällä suppiloi- kytk. den jatkaminen ja = = = kiinni = = = juottam.

_________

yli mm = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 0,58 0,50 0,50

14 0,62 0,50 0,50

17 0,65 0,50 0,75

Kupariputkien päiden tulpitus juottamalla

sisähalkaisija yli 3-17 mm 0,20 yks/kpl

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Keskusosuusliike Hankkija on velvollinen maksamaan kysymyksessä olevasta kupariputkien liittämisestä urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla 2 §:n 3 momentin C-taulukon sarakkeessa 12 määrätyt hinnat. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja oli eräänä perusteluna vedonnut myös vaikeuteen, joka velvoittaisi maksamaan liitoksesta hinnan. Tällöin kantaja oli viitannut urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 3 kohtaan. Valmistuspituuksilla ymmärrettiin sitä pituutta, johon putki katkaistiin putkea valmistavalla putkitehtaalla. Tällöin oli kysymyksessä ns. kanki eli salko, jonka pituus vaihteli. Kupariputkesta puheen ollen valmis putkikanki oli 4,5-6 metrin pituinen. Työehtosopimusosapuolten kesken ei ollut koskaan tyhjentävästi selvitetty, mitä työn vaikeudella urakkahinnoittelun määräystä sovellettaessa tarkoitettiin. Soveltamiskäytäntöä ei ollut sanottavasti. Vastaajapuolen tieten määräystä oli sovellettu asennettaessa putkea kattoon sen alla olevat kattopalkit lävistäen. Jos palkkien väli oli pienempi kuin pukikangen pituus eikä putkea voitu pujottaa läpimenoa varten tehtyihin reikiin, putki täytyi katkaista.

Asianosaisliitot olivat syyskuussa 1978 käymässään puserrusliittimien hinnoittelua koskeneessa liittoneuvottelussa päätyneet tulokseen, että silloin esillä olleessa rakennustyössä jatkoliitoksista ei tarvinnut maksaa erilliskorvausta. Tapaus oli rinnastettavissa nyt esillä olevaan tilanteeseen. Putkijohtotyönantajainliiton asiamies oli tämän asian tultua liittoon selvittänyt hinnoittelukäytäntöä. Kanteessa tarkoitetusta saumasta ei kukaan työnantaja ollut maksanut liitoshintaa, vaan liitos oli käsitelty normaalisti metrihintaan sisältyvänä. Kantajan mainitsemassa neuvottelussa vuonna 1969 oli käsitelty Termo Oy:n oman esivalmistesopimuksen tulkintaa. Tätä esivalmistesopimusta oli sovellettu ns. laiteseiniin. Neuvottelu oli koskenut vain yhtiön omaa esivalmistesopimusta eikä lainkaan putkijohtoalan urakkahinnoittelua. Näin ollen vaatimusta urakkahinnoitelun soveltamista tietyllä tavalla ei voitu perustella vetoamalla neuvottelupöytäkirjaan, koska kysymyksessä oli aivan eri asia.

Sanotuilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Työnantajapuolen esille ottama vuodelta 1978 oleva tapaus ei ollut samanlainen kuin kanteen tarkoittama. Liittojen välillä vuonna 1971 esillä olleessa hinnoittelutulkinnassa oli sen sijaan ollut esillä tapaus, joka oli rinnastettavissa nyt esillä olevaan tapaukseen. Siinä keittiön kupariputken alapää oli jätetty tehtaalla irralliseksi kappaleeksi putkihormiin sen vuoksi, että jos putki olisi ollut täysipituisena paikallaan, sen pää olisi vaurioitunut helposti elementtiä paikalleen siirrettäessä ja asennettaessa. Tämän vuoksi irrallinen, valmiiksi mitoitettu putken kappale liitettiin putkeen vasta sitten, kun elementti oli paikoillaan. Noista liitoksista oli todettu maksettavaksi 2 §:n 3 momentin taulukko C:n sarake 12:ssa määrätty hinta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Jos putket joudutaan katkaisemaan työn vaikeuden takia, maksetaan näiden yhteenliittämisestä urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla urakkahinnoittelun mukainen eri hinta. Asianosaisten kuulustuttamat todistajat ovat esittäneet vastakkaisia käsityksiä siitä, miten urakkahinnoittelua on sovellettu nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa putkiasennustyössä. Tästä todistelusta ei työtuomioistuimen mielestä voida tehdä suuntaan tai toiseen menevää johtopäätöstä urakkahinnoittelun oikeasta sisällöstä.

Rakennustyöläisten Liiton taholta on liiton kantaa perusteltu myös sillä kannalla, johon liittojen edustajien kesken on vuonna 1969 päädytty urakkahinnoittelusta erään työnantajan putkilaiteseinän asennustyössä. Tuossa tapauksessa on kuitenkin ollut kysymys elementtitehtaalla betonielementteihin valmiiksi asennettujen putkien yhdistämisestä eikä rakennustyömaan putkiasentajille siten ole tullut lainkaan metrihintaa noiden putkien asentamisesta. Siten ei tuolloisella neuvottelutuloksella ole työtuomioistuimen mielestä merkitystä tässä asiassa.

Putkijohtotyönantajainliitto on puolestaan esittänyt erästä toista työnantajaa koskevan muistion vuodelta 1978, joka koskee erään uudisrakennuksen lämpö- ja vesijohtourakan mittauksen tulkintaerimielisyyksiä. Eräällä silloin paikallisesti esillä olleella tulkintakysymyksellä on yhteisiä piirteitä nyt esillä olevan riitakysymyksen kanssa, mutta selvittämättä on jäänyt, onko Rakennustyöläisten Liitto, katsoessaan liittoneuvotteluissa ettei paikallinen muistio anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, hyväksynyt työnantajapuolen kannan itse tulkintakysymyksestä vai paikallisen työnantajan huomautuksen, ettei kysymyksessä olevaan työntekijöiden vaatimusta ollut esitetty urakkamittauksessa eikä se koskenut käsiteltävänä ollutta erimielisyyttä.

Mitään selvitystä ei ole esitetty siitäkään, mitä työn vaikeudella on riidanalaisessa urakkahinnoittelun kohdassa tarkoitettu. Siitä asianosaisliitot ovat yksimielisiä, että jos asennettaessa putki katon alapintaan se joudutaan katkaisemaan ja palat jälleen yhdistämään sen viemiseksi pinnan alapuolelle ulottuvien kattopalkkien läpi, kysymyksessä on putken katkaiseminen työn vaikeuden takia. Tästä esimerkistä saatavan johdon lisäksi työtuomioistuin joutuu siten ratkaisemaan asian lähinnä vain sen selvityksen mukaan, mitä kysymyksessä olevan asennustyön tosiasiallisesta vaikeudesta työmaalla on esitetty. Työtuomioistuin katsoo, että kullakin kohdalla kysymykseen tulevan yhden sauman osalta riidanalaista tapausta voidaan pitää kattopalkkien lävistämisen vaatimaan katkaisemiseen verrattavana. Tällaisesta katkaisemisesta ei kuitenkaan ole kysymys silloin, kun liitännässä käytetään edellä mainittua lisäosaa, vaikkei se olisikaan nimeltään kapillaariosa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteessa tehdyn vahvistusvaatimuksen siten hyväksyen vahvistaa, että Keskusosuusliike Hankkija on velvollinen maksamaan kanteessa tarkoitetusta kupariputken liittämisestä, jollei työssä ole käytetty kulma- tai kapillaariosaa, urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla sen 2 §:n 3 momentin C-taulukon sarakkeessa 12 määrätyt hinnat. Ottaen huomioon asian tulkinnanvaraisuuden - ja kun työtuomioistuimen käsiteltäväksi saatettu tulkintavaatimus perusteluineen on sitä paitsi esitetty vasta liittoneuvotteluissa - työtuomioistuin katsoo sen sijaan, ettei vastaajaliitto ole laiminlyönyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä vaatimuksen sen tuomitsemisesta hyvityssakkoon. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen asianosaiset saavat puolin ja toisin kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, Hurmalainen, Airaksinen, M. Virtanen, Kaski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.