Labor court dismisses union appeals, ordering fines for striking majority violating collective agreement peace obligations.

Tehtaan metalli- ja sähköalan työntekijät olivat toimeenpanneet lakon tukeakseen uusien työehtosopimusten paikallisissa soveltamisneuvotteluissa esittämiään vaatimuksia. Ammattiosastot vastasivat asettamiensa luottamusmiesten ja jäsenistönsä enemmistön osallistumisesta lakkoon. Osastot tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

Kuultavat: Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto r.y. Raahen Sähkömiehet r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metallin perusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 § Aikapalkka

Mom.1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään

______

perustuntipalkka.

Aika- Mom.2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa

______

työ- aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille lisä täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Mom.3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään

______

5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

10 § Erilliset lisät

E. P a l v e l u s v u o s i l i s ä

Pal- Mom.10. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan pal

_______

velus- kanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvuosi- velusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen lisä työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Lisä määräytyy seuraavasti:

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

33 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neu- Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

______

vot- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamistelu- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on vel- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla volli- työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on suus aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Pai- Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä nos- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostus- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemikielto seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian Alis- liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava tami- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat nen ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia lii- sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine toille perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

2 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

E. Työkohtaisuuslisät

Sovittiin, että työpaikkakohtaisesti sovelletut työkohtaiset lisät säilyvät yleiskorotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.

G. Laskentaohje

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

4 § Palvelusvuosilisää koskeva ylimenosäännös

Siltä osin kun yrityksessä jo käytössä oleva palvelusvuosilisäjärjestelmä perustuu 10 vuotta ylittävään työsuhteen kestoaikaan, se sopeutetaan työehtosopimuksen 10 §:n 11 momentissa tarkoitettuun järjestelmään siten kuin asiasta paikallisesti sovitaan.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä ajaksi 30.4.1981-28.2.1983 tehdyssä työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella saman sisältöiset, joskin toisin numeroidut määräykset kuin edelle on jäljennetty Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välisen työehtosopimuksen 8-10 §:stä ja sen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n A-D kohdasta. Lisäksi sanotaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välisessä työehtosopimuksessa muun muassa:

YLEISTÄ 1 § Sopimuksen soveltamisala

________________________

Ryhmän jäsentoiminimissä työskentelevien sähköalantyöntekijöiden työehtojen sisältö ja niiden soveltamisala määräytyvät tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Niiden työehtojen osalta, joita ei tässä sopimuksessa ole mainittu, noudatetaan ao. teollisuuslaitosta koskevaa työehtosopimusta.

4 § Työrauhavelvoite

________________

Työ- Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat rauha tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenyhdistykseen Raahen Sähkömiehet r.y:hyn kuuluva tehtaan työhuonekunta oli myös 14.5.1981 kello 11 järjestänyt oman kokouksensa, johon tehtaan kaikki noin 200 sähkömiestä katastrofipäivystystä lukuun ottamatta oli kutsuttu. Sähkömiehet olivat yhtyneet metallimiesten toimeenpanemaan työnseisaukseen ilmoittaen, että muun muassa ikälisäkysymyksen ratkaiseminen tuli koskemaan heitä samalla tavoin kuin metallimiehiä. Lakkoon oli osallistunut noin 180 työntekijää, heidän joukossaan muutamia luottamusmiehiä.

Kumpikaan ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelujen estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Päinvastoin lakkopäätökset oli tehty ammattiosaston kokouksessa, ja lakkokehotuksen olivat antaneet ammattiosaston edustajat. Kun nämä lakon aikana lisäksi olivat kieltäneet työntekijöitä käynnistämästä eräitä laitoksia, ammattiosasto oli toiminut työtaistelujen toimeenpanijana. Metallialan ammattiosasto oli laiminlyönyt lakkotilanteessakin välttämättömien työtehtävien hoidon sekä edesauttanut laitteistojen vaurioitumista.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ja Raahen Sähkömiehet r.y. tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Vastatessaan kanteeseen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että Raahen Sähkömiehet r.y:n luottamusmiehet eivät olleet pystyneet estämään työtaistelun syntymistä. Sähkömiesten osallistuminen lakkoon oli ollut riippuvainen pääalan tekemästä päätöksestä. Ammattiosasto ei ollut etukäteen saanut tietoa lakkoaikeista tehtaalla eikä siten voinut estää työtaistelun syntymistä. Sähkömiehet eivät työtaistelun aikana olleet laiminlyöneet välttämättömiä työtehtäviä. Luottamusmies oli kiertänyt tehtaan päivystyspisteet ja kehottanut päivystäjiä pysymään työssä. Samoin hän oli varmistanut voimalaitoksen käynnin sekä palokunnan pysymisen normaalisti työssä. Näillä perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on osaltaan kiistänyt kanteen.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Metallityöväen Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ja Raahen Sähkömiehet r.y. ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sitten kun Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton kesken 30.4.1981 sekä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kesken 28.4.1981 allekirjoitetut työehtosopimukset olivat tulleet voimaan 30.4.1981, Rautaruukki Oy:n Raahen tehtailla on ryhdytty työehtosopimuksen soveltamisneuvotteluihin, joissa on syntynyt erimielisyyksiä muun muassa tehtaalla käytössä olleen palvelusvuosilisäjärjestelmän sopeuttamisesta työehtosopimuksen vastaavaan järjestelmään. Tukeakseen neuvotteluissa esittämiään vaatimuksia tehtaan työntekijät ovat työpaikalla 14.5.1981 kello 11 pitämissään työntekijöiden suuren neuvottelukunnan kokoon kutsumassa metallialan työntekijöiden kokouksessa sekä sähköalan työntekijöiden työhuonekunnan järjestämässä sähkömiesten kokouksessa tekemiensä päätösten mukaisesti toimeenpanneet kanteessa kerrotun, heti alkaneen ja 15.5.1981 kello 22 päättyneen lakon.

Lakkoihin, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimusten palkkamääräyksiin ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjojen määräyksiin, ovat osallistuneet Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston noin 3 200 jäsentä suurin osa eli noin 2 800 työntekijää, heidän joukossaan yli 30 mainitun ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä, sekä Raahen Sähkömiehet r.y:n noin 300 jäsentä 180 työntekijää, myöskin heidän joukossaan muutamia tämän ammattiosaston työpaikalle asettamia luottamusmiehiä. Tehtaan pääluottamusmies on esittänyt neuvotteluissa työnantajan edustajalle työntekijöiden vaatimuksia, ilmoittanut lakkopäätöksestä sekä työtaistelun aikana toiminnallaan ollut ainakin osittain vaikuttamassa siihen, että eräs jo käynnistetty masuuni on ajettu alas.

Työtaistelun aikana on laitteistoihin syntynyt vaurioita, mutta selvittämättä on jäänyt, mikä osuus työtaistelujen aiheuttamilla häiriöillä on ollut vaurioiden syntymiseen. Ammattiosastojen edustajat ovat toisaalta ainakin osittain huolehtineet vaurioiden estämiseksi tarpeellisesta toiminnasta lakon aikana.

Ammattiosastot vastaavat edustajiensa edellä kerrotusta toiminnasta sekä jäsenistönsä enemmistön osallistumisesta lakkoon. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta viisituhatta viisisataa (5 500) markkaa ja Raahen Sähkömiehet r.y:n kaksituhatta viisisataa (2 500) markkaa sekä kummankin korvaamaan yhteisvastuullisesti Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.