Labor court fines union for failing to stop strike violating collective agreement's work peace clause.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoihin painostaakseen työnantajaa peruuttamaan toteuttamansa irtisanomiset ja siirtämään tai erottamaan työnjohtajan, jonka käytökseen he olivat tyytymättömiä. Siitä riippumatta, oliko irtisanomisiin ollut asianmukaiset perusteet ja oliko työnjohtaja käyttäytynyt asianmukaisesti, lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto- ja erottamisoikeudesta. Ammattiosasto ei ollut lakon pitkään kestäessä ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Jutussa oli jäänyt näyttämättä, että työntekijäliitto olisi lakon pitkittyessä ryhtynyt kaikkiin siltä vaadittaviin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa.

Asianosaiset: Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Kurikan Vaatetustyöntekijät r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken voimassa olevassa vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 §

Keskusliittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

Yleissopimus Irtisanomissuojasopimus

4 §

Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

5 §

Työhönotto ja erottaminen sekä työnjohto

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja lain sekä voimassa olevan työehtosopimuksen puitteissa erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Työsuhteen lakkaamisen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota irtisanomissuojasopimukseen ja luottamusmiehen osalta luottamusmiessopimuksen määräyksiin.

6 §

Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko

1. Irtisanomista ja lomautusta koskeviin työsuhteen ehtoihin sovelletaan STK:n ja SAK:n 6. kesäkuuta 1978 allekirjoittamaa yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

IX NEUVOTTELUJÄRJESTYS

34 §

Työriitaisuuksien sovittelu

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asiat siirrettävä liittojen ratkaistavaksi ja on paikallisten osapuolten laadittava muistio seikoista, joista ovat erimielisiä, milloin se erimielisyyskysymysten yksilöimiseksi on tarpeen.

4. Työnantajan ja hänen edustajansa sekä työntekijäin on osoitettava toisilleen arvonantoa ja humaanisuutta keskinäisessä kanssakäymisessä.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan työnjohtajan siirtoa tai erottamista koskevaan vaatimukseensa olivat työpaikan 35 työntekijää olleet lakossa 3.3.1982 neljä tuntia, 4.3.1982 seitsemän tuntia, 5.3.1982 seitsemän ja puoli tuntia, 8.3.1982 neljä ja puoli tuntia, 10.3.1982 kahdeksan tuntia ja sen jälkeen edelleen 16.3.1982 saakka. Lakko oli alkanut uudelleen 19.3.1982 iltapäivällä, ja se jatkui vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

9.3.1982 käytyjen asianosaisliittojen välisten neuvottelujen jälkeisenä päivänä oli pääluottamusmies ilmoittanut työnantajalle työntekijöiden äänestäneen lakon lopettamisesta tai jatkamisesta ja äänestyksen tuloksen olleen 28 lakon puolesta ja 5 sitä vastaan.

Toimeenpannut lakot ja edelleen jatkuva lakko olivat kohdistuneet työehtosopimuksen 5 §:ään ja yleissopimuksen 5 kohdan määräyksiin. Ammattiosaston puheenjohtaja työskenteli kyseisellä työpaikalla, joten työtaistelutoimenpiteet olivat olleet ammattiosaston tiedossa. Kantajaliitolla ei ollut tietoa siitä, oliko ammattiosasto ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Vastaajaliitto oli saanut ensimmäisen kerran tiedon työnseisauksesta puhelimitse 4.3.1982, jolloin kantajaliitto oli edellyttänyt vastaajaliitolta pikaisia toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Tämä pyyntö oli uudistettu 5.3.1982. Lakon uudelleen alettua Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto oli Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitolle 11.3.1982 lähettämällään kirjeellä edellyttänyt tämän liiton palauttavan pikaisesti työrauhan yritykseen. Työtaistelutoimenpiteiden jatkuminen liittotasolla käydyn neuvottelun jälkeen osoitti, ettei vastaajaliiton toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi voitu pitää riittävinä. Vastaajaliiton vastuuta arvioitaessa ei myöskään ollut vailla merkitystä se, että vastaajaliiton toimitsija oli aktiivisesti vaatinut työnantajan palveluksessa olevan työnjohtajan siirtoa toisiin tehtäviin tai jopa hänen erottamistaan.

Näillä perusteilla Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kurikan Vaatetustyöntekijät r.y:n ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että LJ-Vaate Kommandiittiyhtiön tehtaan toiminnassa oli tapahtunut sellaisia katkoja, joita kanteessa oli mainittu.

Vastaajaliiton edustaja ei ollut vaatinut työnjohtajan erottamista tai siirtämistä toisiin tehtäviin. Hän oli ainoastaan todennut, että työnjohtaja oli kelvoton työhönsä, ja siinä mielessä katsonut, että olisi parempi siirtää hänet johonkin muuhun tehtävään. Vastaajaliitto oli tehnyt kaiken voitavansa työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiosaston puheenjohtaja ei ollut LJ-Vaate Kommandiittiyhtiön palveluksessa. Kanteessa hänet oli ilmeisesti sekoitettu ammattiosaston sihteeriin, joka työskenteli yrityksessä. Ammattiosaston asettama luottamusmies ja sihteeri olivat kumpikin olleet koko ajan työssä. He olivat useita kertoja kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön ja vastustaneet lakkoilua. Osaston puheenjohtaja oli 8.3., 11.3. ja 15.3.1982 henkilökohtaisesti kehottanut työntekijöitä lopettamaan lakon. 12.3.1982 pidetyssä ammattiosaston johtokunnan kokouksessa oli kehotettu työntekijöitä aloittamaan työt välittömästi. Tämän päätöksen oli osaston puheenjohtaja käynyt lukemassa 15.3.1982 lakossa olleille työntekijöille.

Edellä olevilla perusteilla Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kurikan Vaatetustyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

________

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kurikan Vaatetustyöntekijät r.y:n maksamaan Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa kolmetuhatta (3 000) markkaa ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton kaksituhatta (2 000) markkaa sekä velvoittaa molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut kahdellatuhannella (2 000) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Sariola, M. Virtanen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Eri mieltä olleen jäsen P. Virtasen lausunto:

Katson Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton toimineen sen käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaiesti syntyneen lakon lopettamiseksi. Koska kummallakin kerralla liiton edustajan käydessä työntekijöiden kanssa asioista keskustelemassa lakko on keskeytynyt, osoittaa se liiton kannanoton vaikutuksen. Lakon uudelleen käynnistyminen on taakka ammattiosastolle, sillä muunlaisiin toimiin ryhtyminen on liiton osalta katsottava lähinnä teoreettiseksi.

Edellä selostetun perusteella katson, ettei Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liittoa ole tuomittava valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä, ja vapautan sen myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Muilta osin yhdyn enemmistön päätökseen.