Labour Court rules that mutual agreement on collective agreements prevails over judicial interpretation of scope. The court declines to interpret the Labour Code's general binding force provision itself.

Työehtosopimuspuolet olivat yksimielisiä siitä, että jos yrityksen toiminta pääasiassa käsitti sienten kasvatusta sekä itse kasvatettujen sienten yksinkertaista jatkojalostusta, niin kuin puhdistusta, pakkausta ja muuta sellaista kauppakuntoon laittamista, toiminta kuului puutarha-alan työehtosopimuksen piiriin. Jos toiminta sitä vastoin pohjautui pääasiassa muualta hankittujen tuotteiden vaikkapa yksinkertaiseenkin jatkojalostukseen, sovellettiin toimintaan elintarvikealoja koskevaa työehtosopimusta.

Jos toiminta tosin perustui pääasiassa itse viljeltyihin sieniin, mutta ne jalostettiin olennaisesti edellä sanottua pitemmälle, oli viljely- ja jalostustoimintaan, jos sitä kuitenkin oli pidettävä yhtenäisenä toimintana, sovellettava joko puutarha-alan tai elintarvikealojen työehtosopimusta sen mukaan, oliko toiminta pääosaltaan viljelyä vai jalostamista. Viljely ja jalostaminen voivat kuitenkin muodostua siinä määrin erillisiksi toiminnoiksi, että kumpaankin voitiin soveltaa eri työehtosopimusta, viljelyyn puutarha-alan ja jalostamiseen elintarvikealojen.

Työsopimuslain 17 §:n tulkitseminen lausunnossa ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan.

Asianosaiset: Aino Lankoski Eija Järvelä Olavi Asser Santikon konkurssipesä Kuultavat: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y:n välillä ajaksi 28.4.1978-28.2.1979 solmitussa elintarvikealojen työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraava määräys:

I YLEISTÄ

1 §

Soveltamisala 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Ryhmän edustamien elintarvikealan jäsentoiminimien ja niiden ylläpito-osastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.

Samojen asianosaisliittojen välillä ajoiksi 7.2.1979-29.2.1980 ja 21.3.1980-28.2.1982 solmituissa työehtosopimuksissa on edellä mainittu kohta ennallaan.

Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välillä ajaksi 1.4.1977-28.2.1979 solmitussa puutarha-alan työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraava määräys:

1 §

Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien omistamissa kauppapuutarhoissa työnantajien ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. 2. Tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka harjoittaa muutakin kuin kauppapuutarhaliikettä, ja joka on vain kauppapuutarhan osalta Maaseudun Työnantajaliiton jäsen, on velvollinen soveltamaan tätä työehtosopimusta vain tässä osayrityksessä työskentelevien työntekijöiden työsuhteisiin.

H u o m a u t u s :

Kauppapuutarhoiksi katsotaan sellaiset vihannes-, kukka- tai taimistoviljelmät, joiden tuotteet pääasiassa myydään ulkopuolelle omassa taloudessa tapahtuvan kulutuksen.

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liitto r.y:n eli entisen Suomen Maaseututyöväen Liiton välillä ajaksi 1.2.1979-29.2.1980 solmitussa työehtosopimuksessa on edellä mainittu kohta ennallaan, mutta ajaksi 1.4.1980-28.2.1981 solmitussa sopimuksessa 1 § kuuluu seuraavasti:

1 § Soveltamisala _____________

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliiton puutarha-alalla toimivien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

Huomautus: Tätä työehtosopimusta sovelletaan myös puutarha- ja viherrakentamisessa sekä tuotannon yhteydessä harjoitettavassa juurikasvien ja vihannesten kauppakunnostuksessa ja pakkaamisessa.

Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton välillä ajaksi 1.4.1981-28.2.1983 solmitussa puutarha-alan työehtosopimuksessa sanotaan muun ohessa:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 § Soveltamisala _____________

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliiton puutarha-alalla toimivien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

Sopimusta sovelletaan myös puutarha- ja viherrakentamisessa sekä tuotannon yhteydessä harjoitettavassa juurikasvien ja vihannesten kauppakunnostuksessa ja pakkaamisessa sekä sienituotantoa harjoittavissa yrityksissä.

Kantajien kuulustuttama todistaja oli ollut Honkajoen Herkkusienen palveluksessa vuodesta 1978 lähtien ja sanoutunut irti vuonna 1980. Todistaja on kertonut, että hänen työtehtäviinsä oli kuulunut muun ohella kompostin teko, sen uloskanto ja sienten jalostus kuten muillakin noin kahdeksalla työntekijällä. Kenelläkään työntekijällä ei ollut ollut tarkoin rajattua tehtäväkenttää. Lankoski oli tehnyt kaikkea edellämainitunlaista työtä ja Järvelä pääasiassa sienenkasvatustyötä. Jävelä oli hoitanut työnsä yhtä hyvin kuin vanhemmatkin työntekijät.

Kihlakunnanoikeus on katsonut tarpeelliseksi hankkia asiassa työtuomioistuimen lausunnon siitä, mitä työehtosopimusta Santikko on ollut velvollinen noudattamaan kanteissa tarkoitetuissa työsuhteissa, sekä siitä, onko tätä työehtosopimusta työtuomioistumen käsityksen mukaan pidettävä työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna asianomaisen alan yleiseksi katsottavana valtakunnallisena työehtosopimuksena.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnosaan esittäneet seuraavaa:

Liitot ovat yksimieliset siitä, että elintarvikealan työehtosopimusta ei noudateta sienituotantoa harjoittavien yritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Sen sijaan näissä yrityksissä tullee sovellettavaksi Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n välinen puutarha-alan työehtosopimus, jonka soveltamisalaa koskevassa määräyksessä sienituotantoa harjoittavat yritykset nimenomaisesti mainitaan (liite).

Kertoelmista 3/81 sekä 4/81 käy ilmi, että sienien kasvatustoiminnan ohella ko. yrityksessä (Honkajoen Herkkusieni) suoritettiin myös sienten jalostusta. Mainituista kertoelmista ei sen sijaan käy ilmi se, missä määrin jalostusta harjoitettiin, eikä myöskään se, mikä osuus jalostetulla tuotannolla oli ko. yrityksen koko tuotannosta. Tältä osin liitot katsovat, että teollisuuslinjaperiaatetta tulee noudattaa siten, että mikäli toiminnan ja tuotannon painopiste on ollut sienten kasvattamisessa tulee sovellettavaksi oheinen puutarha-alan työehtosopimus. Jos taas painopiste toiminnassa ja tuotannossa on ollut jalostuksen puolella, on elintarvikealan työehtosopimusta noudatettava.

Liitot ovat edelleen yksimieliset siitä, että elintarvikealan työehtosopimus on työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu asianomaisen alan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus. Siihen seikkaan, onko liitteenä oleva Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n sekä Maaseututyöväen Liitto r.y:n välinen työehtosopimus myöskin edellä tarkoitettu valtakunnallinen työehtosopimus, eivät liitot katso voivansa ottaa kantaa.

Maaseudun Työnantajaliitto ja Maaseututyöväen Liitto ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

Sienten kasvatus ei maassamme ole ollut kovin yleistä. Viljelyn viime vuosina lisääntyessä on alan työsuhdeasioihin alettu kiinnittää huomiota. Niinpä puutarha-alan työehtosopimusta uudistettaessa 1.4.1981 otettiin soveltamismääritelmään sienituotanto.

Osapuolet ovat tarkoittaneet puutarha-alan työehtosopimuksen sovellettavaksi sellaisissa sienikasvattamoissa, joiden pakkaus- ja jatkojalostustoiminnot käsittelevät ainoastaan tai pääasiallisesti omasta viljelystä saatavan sadon. Näissä yrityksissä sopimusta sovelletaan sekä viljely- että jatkojalostustyötä suorittaviin työntekijöihin.

Puutarha-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta työsopimuslain 17 §:n tarkoittamassa mielessä viittaamme 17.10.1975 työtuomioistuimelle antamaamme lausuntoon. Liitot pitävät mainittua työehtosopimusta yleissitovana.

________

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asioista seuraavan lausunnon:

Kysymykseen tulevien työehtosopimusten osallisyhdistykset Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto sekä Maaseudun Työnantajaliitto ja Maaseututyöväen Liitto ovat yhtä mieltä siitä, että jos yrityksen toiminta pääasiassa käsittää sienten kasvatusta sekä itse kasvatettujen sienten yksinkertaista jatkojalostusta, niin kuin puhdistusta, pakkausta ja muuta sellaista kauppakuntoon laittamista, toiminta kuuluu Maaseudun Työnantajaliiton ja Maaseututyöväen Liiton välisen puutarha-alan työehtosopimuksen piiriin. Jos toiminta sitä vastoin pohjautuu pääasiassa muualta hankittujen tuotteiden vaikkapa yksinkertaiseenkin jatkojalostukseen, sovelletaan toimintaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välistä elintarvikealoja koskevaa työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa näistä työehtosopimuspuolten yksimielisistä kannoista.

Epäselvemmäksi on tilanne jäänyt, jos toiminta tosin perustuu pääasiassa itse viljeltyihin sieniin, mutta ne jalostetaan olennaisesti pitemmälle kuin edellä on sanottu, esimerkiksi pikkelsiksi tai muiksi valmiiksi ruokasäilykkeiksi. Osallisten kannanottojen ja yleisen työehtosopimuskäytännön perusteella työtuomioistuin katsoo, että jos viljely- ja jalostustoimintaa kuitenkin on pidettävä yhtenäisenä toimintana, siihen sovelletaan joko puutarha-alan tai elintarvikealojen työehtosopimusta sen mukaan, onko toiminta pääosaltaan viljelyä vai jalostamista. Viljely ja jalostaminen voivat kuitenkin muodostua siinä määrin erillisiksi toiminnoiksi, että kumpaankin voidaan soveltaa eri työehtosopimusta, viljelyyn puutarha-alan ja jalostamiseen elintarvikealojen.

Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaan on liitetty työsuojelutarkastuksen pöytäkirja, jonka mukaan yrityksessä tapahtuu herkkusienien kasvatusta, poimintaa ja pakkausta sekä herkku- ja metsäsienien ja kurkkujen jalostusta ja säilöntää. Mitä edellä on sanottu, soveltuu vastaavasti myös tähän tilanteeseen, jolloin muualta hankitut metsäsienet ja kurkut ovat samassa asemassa kuin muualta hankitut herkkusienet.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, M. Virtanen, Uski, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.