Labour court allows deputy union rep training rights based on established collective agreement interpretation.

Asianosaisliitot olivat irtautuneet keskusjärjestöjen välisestä luottamusmiessopimuksesta mutta yhtyneet niiden väliseen koulutussopimukseen. Koulutussopimuksen yhteisesti hyväksytyn soveltamisohjeen vakiintunut tulkinta oli, että varapääluottamusmies rinnastettiin pääluottamusmieheen. Tätä oli erillisistä luottamusmiessopimuksista huolimatta noudatettava myös sähköasennusalalla. Varapääluottamusmiehellä oli siten sähköasennusalallakin sama oikeus koulutukseen kuin pääluottamusmiehellä.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y.

Kuultavat: Keskusosuusliike Hankkija

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 21.2.1979 solmitussa sähköasennusalaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I. Y L E I S T Ä

3 §.

KESKUSLIITTOJEN SEKÄ TÄMÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VÄLISET SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

5. Luottamusmiessopimus

9. Koulutustoimintaa koskeva sopimus

Työehtosopimuksessa mainitussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 12.2.1976 solmitussa koulutustoimintaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

AY-koulutus

Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työnekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Korvaukset

SAK:n järjestämän tämän pykälän yllä olevissa kappaleissa tarkoitetun yhteistyökoulutuksen osalta, jonka koulutusryhmä on hyväksynyt ja jonka SAK järjestää omissa opistoissaan tai jäsenliittojensa kurssikeskuksissa, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, ja edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

Lisäksi maksetaan tässä 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin kurssipäivältä kurssista aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta pitemmältä ajalta kuin ansion menetystä suoritetaan.

Keskusjärjestöjen 30.6.1976 antamissa koulutussopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa seuraavaa:

Ammatillisten järjestöjen antama koulutus _________________________________________

b) Luottamusmiehet

Koulutussopimuksessa on sovittu, että luottamusmies saa korvauksen ansion menetyuksestä SAK:n järjestämille luottamusmieskursseille osallistuessaan edellyttäen

- että ao. henkilö on jo kurssille ilmoittautuessaan valittu luottamusmieheksi

Tässä tarkoitettuna luottamusmiehenä on luottamusmiessopimuksen mukaisesti pidettävä ammattiosaston asettamaa pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiestä.

Asianosaisliittojen välillä 20.4.1974 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §.

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Sähkötyönantajain Liitto r.y:n jäsenyrityksissä ja sillä määritellään jäsenyrityksen pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä työosaston luottamusmiehen asema, oikeudet ja velvollisuudet. Pääluottamusmiehen varamiehellä on alempana mainitut oikeudet silloin, kun hän hoitaa pääluottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä.

2 §.

Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muusta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä. Jos yrityksessä on vain yksi luottamusmies, katsotaan hänet pääluottamusmieheksi.

3 §.

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen. Vaaliin saavat osallistua vain ao. työnantajaan työsuhteessa olevat työntekijät.

8 §.

Luottamusmiehen koulutus

Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 2.4.1969 solmitussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §.

Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten tuotantolaitoksissa, jotka harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toimintaa. Muilla kuin teollisilla aloilla asianomaiset liitot päättävät tässä sopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja soveltamisesta.

2 §.

Luottamusmies ja ammattiosasto 1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

3 §.

Luottamusmiehen valitseminen 1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

8 §.

Luottamusmiesten koulutus Keskusliitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Tämän luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

2 §.

Luottamusmies ja ammattiosasto

2 § 1 kohta Sopimuksen tarkoittama luottamusmies

Määräykset koskevat sopimuksen 3 §:n mukaan valittuja luottamusmiehiä, eli työosastojen luottamusmiehiä, pääluottamusmiehiä sekä pääluottamusmiehille valittuja varamiehiä sinä aikana, jona he ammattiosaston työnantajalle antaman ilmoituksen mukaan hoitavat pääluottamusmiehen tehtäviä. Mikäli ammattiosastot valitsevat muunlaisia luottamushenkilöitä, ei tämä sopimus koske heitä.

Pääluottamusmiehelle valittu varamies on tämän sopimuksen alainen vain silloin, kun hän 3 §:n 3 kohdan mukaisen ilmoituksen jälkeen hoitaa pääluottamusmiehen tehtäviä.

Silloin kun sopimusmääräyksissä käytetään sanaa luottamusmies, asianomaiset määräykset koskevat sekä pääluottamusmiestä että työosaston luottamusmiestä. Sopimukseen sisältyy toisaalta lukuisia määräyksiä, jotka yksinomaan koskevat pääluottamusmiehiä: vert. esim. 4 § kohdat 3, 4 (ensimmäinen ja toinen kappale) ja 6, 5 § kohdat 4 ja 5, 6 §, 7 § kohdat 2, 3 ja 4 sekä 9 §.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Sähkötyönantajain Liiton jäsenyrityksen Keskusosuusliike Hankkijan Jyväskylän konttorin varapääluottamusmies Timo Pekka Juhani Hujanen oli osallistunut 3.3.-28.3.1980 SAK:n kuukauden kurssille Ay-opistossa Kiljavalla. Kurssille menosta Hujanen oli sopinut työnantajan edustajan kanssa. Työnantaja ei ollut suostunut suorittamaan Hujaselle ansionmenetystä kurssille osallistumisen ajalta eli 160 tunnilta keskituntiansion 21,93 markan mukaan laskien 3 508 markkaa 80 penniä.

Kantajaliiton käsityksen mukaan varapääluottamusmiehellä oli samat oikeudet koulutustoimintaa koskevan sopimuksen mukaiseen ammatillisten järjestöjen antamaan koulutukseen kuin pääluottamusmiehellä. Tämä kävi ilmi STK:n ja SAK:n välillä 30.6.1976 solmitusta koulutustoimintaa koskevan sopimuksen soveltamisohjeesta. Vaikka tässä sovellutusohjeessa viitattiin vain keskusjärjestöjen luottamusmiessopimukseen, niin kattoi se myös asianosaisliittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa mainitut henkilöt, koska luottamusmiessopimusten määräykset eivät eronneet ajatuksiltaan toisistaan.

Asiassa oli käyty liittojen välillä työehtosopimuksen edellyttämät neuvottelut, mutta niissä ei ollut saavutettu tulosta.

Näillä perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että jos muut edellytykset ovat olemassa, asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen määräysten mukaan varapääluottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutustoimintaa koskevan sopimuksen mukaiseen ammatillisten järjestöjen antamaan koulutukseen myös silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehenä, ja velvoittamaan Keskusosuusliike Hankkijan suorittamaan Hujaselle heti kuittia vastaan ansion menetyksen kurssiajalta yhteensä 3 508 markkaa 80 penniä kuuden prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.

Sanottu luottamusmiessopimuksen 1 §:n toisen lauseen rajaus koski myös luottamusmiessopimuksen 8 §:ää eli luottamusmiehen oikeutta koulutukseen. Tämän määräyksen soveltaminen oli näin ollen varapääluottamusmiehen osalta myös rajattu ajallisesti koskemaan vain sitä aikaa, jolloin varapääluottamusmies toimi luottamusmiehen sijaisena. Sähköasennusalan luottamusmiessopimus ei siten edes ajatuksellisesti ollut varapääluottamusmiehen aseman määrittelyn osalta saman sisältöinen keskusjärjestöjen välillä tehdyn luottamusmiessopimuksen kanssa.

Keskusjärjestöjen välillä 12.2.1976 solmittu koulutussopimus oli asianosaisliittojen välillä voimassa työehtosopimuksen osana. Ammattiyhdistyskoulutusta oli käsitelty sopimuksen 4 §:ssä. Tämän määräyksen 2 kohdassa oli lueteltu ne henkilöt, joille työnantaja oli velvollinen maksamaan korvauksen ansion menetyksestä edellyttäen, että koulutus oli 4 §:n mukaista koulutusta. Sopimuskohdan mukaan työnantaja oli velvollinen maksamaan korvauksen ansion menetyksestä luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille, työsuojelutoimikunnan jäsenille ja työsuojeluasiamiehille.

Koulutussopimukseen yhtyminen oli merkinnyt näin ollen sähköasennusalalla sitä, että ammattiyhdistyskoulutukseen osallistuminen määräytyi sähköasennusalan luottamusmiessopimuksen ja koulutussopimuksen mukaan sekä että mahdollinen ansion menetyksen korvaus koulutukseen osallistumisen ajalta määräytyi koulutussopimuksen 4 §:n 2 kohdan mukaan. Vastaajaliitto oli kantajaliiton kanssa yhtä mieltä siitä, että koulutussopimuksen ottaminen sähköasennusalan työehtosopimuksen osaksi ei merkinnyt sitä, että työnantaja olisi velvollinen korvaamaan varapääluottamusmiehen ansionmenetyksen ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen ajalta kanteessa esitetyllä tavalla.

Edellä olevilla perusteilla Sähkötyönantajain Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa vielä lausunut, että sähköasennusalan luottamusmiessopimuksen ja keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden ajatus oli täysin sama. Molemmissa todettiin, että varamiehellä oli luottamusmiehen oikeudet sinä aikana, kun hän hoiti luottamusmiehen tehtäviä. Sähköasennusalan luottamusmiessopimusta vastaava rajaus oli myös keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeessa. Vastaajaliiton laatimassa yksipuolisessa sähköasennusalan luottamusmiessopimuksen soveltamisojeessa todettiin tältä osin vastaajaliiton kantana seuraavaa: "Luottamusmiessopimuksen määräykset koskevat pääluottamusmiehiä ja työosastojen luottamusmiehiä samoin kuin pääluottamusmiehelle valittua varamiestä sinä aikana, jona tämä erikseen annetun ilmoituksen mukaan hoitaa pääluottamusmiehen tehtäviä. Mikäli ammattiosastot tai yrityksen työntekijät valitsevat muunlaisia luottamusmiehiä, sopimuksessa olevat luottamusmiehiä koskevat määräykset eivät koske heitä."

Vastaajaliiton tässä sovellutusohjeessaan ilmaisema kanta oli täysin yhteneväinen keskusjärjestöjen luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeen kanssa. Kun molempien sopimusten soveltamisohjeet olivat yhtenevät soveltamisalan ja luottamusmiehen käsitteen osalta, oli niitä tulkittava myös samalla tavalla.

Vastaajaliitolla oli ollut mahdollisuus irtaantua koulutussopimuksesta, jos se ei olisi halunnut koulutussopimuksen koskevan myös varapääluottamusmiestä. Näin se ei ollut tehnyt eikä hyväksyessään koulutussopimuksen työehtosopimuksen osaksi ollut myöskään ilmaissut, että se katsoi varapääluottamusmiehen jäävän koulutussopimuksen ulkopuolelle.

Koulutussopimuksen sovellutusohje koski myös varapääluottamusmiestä eikä hänen oikeuttaan ollut rajattu pääluottamusmiehen sijaisena toimimisen aikaan. Varapääluottamusmiehen asema oli täysin rinnastettu pääluottamusmiehen asemaan eikä siinä ollut vastaavaa rajausta kuin luottamusmiessopimuksessa. Koulutussopimuksessa ei myöskään viitattu luottamusmiessopimuksessa olevaan varapääluottamusmiestä koskevaan rajoitukseen. Käytäntö oli ollut myös tämän mukainen. Ammattiyhdistysopistolta saatujen tietojen mukaan varapääluottamusmiehiä oli ollut lukuisa määrä koulutussopimuksen tarkoittamassa koulutuksessa.

Asianosaisliitot olivat vuonna 1977 ratkaisseet vastaavan tapauksen. Tällöin oli varapääluottamusmiehenä toimineelle henkilölle suoritettu korvausta koulutussopimuksen mukaan, vaikka hän ei ollut ollut pääluottamusmiehen sijaisena osallistuessaan koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen.

Sähköasennusalan koulutussopimuksen soveltamis- ohjeen tarkoittama luottamusmiessopimus oli ilmeisestikin sähköasennusalan luottamusmiessopimus. Tällä ei ollut kuitenkaan merkitystä, koska koulutussopimuksen soveltamisohjeessa ei ollut rajattu varapääluottamusmiehen koulutukseen osallistumista. Koulutussopimus oli itsenäinen sopimus, jonka soveltamisalaa ei ollut rajattu luottamusmiessopimuksessa. Luottamusmiessopimuksen rajaukset koskivat vain luottamusmiessopimuksen mukaisten toimien hoitamista.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Keskusosuusliike Hankkija on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että asianosaisliittojen välisen sähköasennusalaa koskevan työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 12.2.1976 solmittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta. Asianosaisliitot ovat sitä vastoin irtautuneet samojen keskusliittojen välillä 2.4.1969 solmitusta luottamusmiessopimuksesta ja tehneet keskenään viimeksi 20.4.1974 erityisen sähköasennusalaa koskevan luottamusmiessopimuksen, jota sovelletaan sähköasennusalaa koskevan työehtosopimuksen osana.

Sähköasennusalalla sovellettavassa luottamusmiessopimuksessa on määritelty varapääluottamusmiehen asema ja oikeudet siten, että hänellä on sopimuksessa mainitut pääluottamusmiehen oikeudet silloin, kun hän hoitaa pääluottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä. Keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa on varapääluottamusmiehen asema ja oikeudet jätetty määrittelemättä, mutta tämän sopimuksen soveltamisohjeisiin on otettu varapääluottamusmiehestä samat määräykset kuin sähköasennusalan luottamusmiessopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin.

Sen mukaan kuin jutussa on selvitetty, on käytäntö useilla aloilla ollut jo varsin vakiintunut nykyistä koulutussopimusta solmittaessa ja edellisen koulutussopimuksen soveltamisohjeet ovat tältä osin olleet sanamuodoltaan nykyisiä vastaavat. Tämän vuoksi ei Sähkötyönantajain Liitto voi työtuomioistuimen mielestä nojautua siihen, että nykyisen koulutussopimuksen soveltamisohjeet ovat valmistuneet vasta kun liitolla ei ole enää ollut mahdollisuutta irtautua koulutussopimuksesta, vaan sopimus on tullut liittoa sitovaksi.

Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että keskusjärjestöjen välisen koulutussopimuksen yhteisesti hyväksytyn soveltamisohjeen vakiintunutta tulkintaa on noudatettava myös sähköasennusalalla. Kanteessa tehty suoritusvaatimus ei muulta osin ole riitainen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen vahvistaa, että jos muut edellytykset on täytetty, sähköasennusalan luottamusmiessopimuksen tarkoittama varapääluottamusmies on oikeutettu koulutussopimuksen mukaisiin etuuksiin silloinkin kun hän ei hoida pääluottamusmiehen tehtäviä, ja velvoittaa Keskusosuusliike Hankkijan heti kuitin saadessaan maksamaan Timo Pekka Juhani Hujaselle ansion menetyksen korvauksena kolmetuhatta viisisataakahdeksan (3 508) markkaa 80 penniä kuuden prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 30.3.1981 lukien. Asian laatuun katsoen saa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Lappalainen, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.