Labor court dismissed compensation claim against employer for delayed work start due to valid production and weather reasons under strike agreement.

Metsä- ja uittoalan lakon lopettamista koskevan sopimuksen mukaan työt aloitettiin siinä järjetyksessä kuin tuotantotekniset ja luonnon olosuhteet mahdollistivat työnantajalle töiden uudelleen käynnistämisen. Lakon loppumisesta maanantaiaamuna ei hoitoalueelle ollut selvitetty tulleen tietoa ennen kuin edellisenä iltana televisiouutisten välityksellä.

Kun otettiin huomioon lakon alkamisen ja päättymisen välisenä aikana tapahtuneet keliolosuhteiden muutokset ja sijoitettavien työntekijöiden lukumäärä, oli ollut perusteltua, että ennen työntekijöiden lähettämistä hakkuupalstoille suoritettiin työnantajan toimesta ilmoitetut töiden valmistelutoimenpiteet. Kun näihin valmistaviin toimenpiteisiin oli lisäksi kulunut vain yksi työpäivä, katsottu, että joskin työt eräillä työmailla olisi tosiasiallisten luonnonolosuhteiden puolesta voitu aloittaa jo heti lakon päättymistä seuranneena työpäivänä, työnantajalla oli ollut lakonlopettamissopimuksessa tarkoitetut tuotantotekniset syyt siirtää töiden aloittamista yhdellä päivällä.

Työnantaja ei ollut menettelyllään tietensä rikkonut lakonlopettamissopimusta, minkä vuoksi työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Asianosaiset: Maaseututyöväen Liitto r.y. Metsähallitus

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Muiden ohella asianosaisten välillä 27.4.1980 allekirjoitetussa metsä- ja uittoalalla 17.3.1980 alkaneen ja 27.4.1980 päättyneen lakon jälkeen tapahtuvaa töiden aloittamista koskevassa pöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

Todettiin, että metsä- ja uittoalan työehtosopijapuolet ovat hyväksyneet Valtakunnansovittelijan 21.4.1980 esittämän sovintoehdotuksen työnantajasopijapuolien 21.4.1980 ja työntekijäsopijapuolen 27.4.1980 antamilla ilmoituksilla. Sovintoehdotuksen tultua hyväksytyksi molemmin puolin todettiin, että 17.3.1980 metsä- ja uittoalalla alkanut lakko päättyy 27.4.1980 kello 24. Käsiteltyään lakon jälkeen tapahtuvaa töiden aloittamista sopijapuolet sopivat seuraavaa:

1 § Lakkoon osallistuneen työntekijän työsuhde

Lakkoon osallistunut työntekijä otetaan saman työnantajan palvelukseen vanhana työntekijänä, mikäli työntekijä ilmoittautuu työnantajalle viimeistään 5.5.1980 kello 12.00 mennessä.

2 § Töiden aloittaminen

Työt aloitetaan siinä järjestyksessä kuin tuotantotekniset ja luonnon olosuhteet mahdollistavat työnantajalle töiden uudelleen käynnistämisen.

3 § Lakosta johtuvat selvitykset

Lakon johdosta syntyvät erimielisyydet työpaikoilla selvitetään työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä kiireellisinä asioina.

Muiden ohella asianosaisten kesken 21.4.1980 alkavaksi sopimuskaudeksi tehdyssä metsä- ja uittoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

7 §

Muita palkkausta koskevia määräyksiä

1. Jos työntekijä työsuhteen alettua on työpäivän alkaessa ollut työnantajan käytettävissä työpaikalla tai muussa sovitussa paikassa voimatta kuitenkaan työnantajasta johtuvasta syystä ryhtyä työhön, maksetaan hänelle esteen kestoajalta hänen edellisen palkanmaksukauden keskimäärisen päivä- tai tuntiansionsa mukaista palkkaa kuitenkin enintään 4 päivältä. Saman suuruista korvausta maksetaan jäljellä olevalta työpäivän osalta, jos työ työnantajasta riippuvasta syystä keskeytyy.

Maaseututyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että metsähallitus oli metsähallinnon Kuhmon hoitoalueella toiminut edelle jäljennetyn lakonlopettamissopimuksen 2 §:n vastaisesti lykkäämällä töiden aloittamista, vaikka töiden aloittamiselle välittömästi lakon päätyttyä ei ollut ollut lakonlopettamissopimuksessa tarkoitettuja teknisiä tai luonnon olosuhteista johtuvia esteitä. Jo lakon päättymistä edeltäneellä viikolla metsähallituksen edustajat olivat useaan otteeseen ilmoittaneet työntekijäpuolelle, että työt aloitetaan vasta 5.5.1980, vaikka lakko loppuisikin 27.4.1980. Työntekijät taasen olivat ilmoittaneet hoitoalueen johdolle ja työnjohtajille olevansa valmiita aloittamaan työt maanantaiaamuna 28.4.1980, mikäli lakko päättyisi 27.4.1980.

Koska metsähallitus oli menetellyt metsähallinnon Kuhmon hoitoalueella lakonlopettamissopimuksen 2 §:n vastaisesti ja koska hoitoalueen työntekijät olivat 28.4.1980 olleet työnantajan käytettävissä työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on Maaseututyöväen Liitto vaatinut, että metsähallitus tuomittaisiin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon ja että työtuomioistuin vahvistaisi, että metsähallitus on velvollinen maksamaan Kuhmon hoitoalueen työntekijöille keskimääräisen päivä- tai tuntiansion mukaisen palkan huhtikuun 28 päivältä 1980.

Asian yhteydessä oli erityisesti huomattava sääolosuhteista johtuvan kelirikkotilanteen merkityksen korostuminen. Lakon päättymisajankohdan tilanteeseen oli oleellisesti vaikuttanut se, että lakon alkaessa työt olivat suurelta osin olleet käynnissä leimikoilla, joista puutavara olisi pitänyt kuljettaa pois ennen kelirikkoa. Kun lakko oli päättynyt kelirikon kynnyksellä ja kelirikon jo osittain alettua, ei talvityömaita ollut voitu enää käynnistää. Kelirikon vuoksi ei lakon päättyessä myöskään ollut ollut normaaleja kulkumahdollisuuksia työmaille. Kesätyömaat, joille työntekijät oli jouduttu siirtämään, oli suunniteltu aloitettavaksi vasta kelirikon jälkeen. Toimintasuunnitelma ei ollut edellyttänyt uusien työmaiden avaamista lakon päättymisajankohtana. Tarve ja velvollisuus niiden pikaiseen avaamiseen oli syntynyt vasta lakon päättymissopimuksella sunnuntaina. Suunnittelu ja järjestely olivat saattaneet käynnistyä vasta työajan alkaessa maanantaina.

Työmaiden käynnistäminen oli vähimmäistoimenpiteenä edellyttänyt selvitystä kulkumahdollisuuksista ja alueista, joissa työt voitiin käynnistää, sekä miesten sijoitussuunnitelman tekemistä. Uusien työmaiden osalta oli aina varmistettava, että palkanmaksun edellyttämät valmistelut oli suoritettu, suunniteltava työmaan aloitusjärjestys, tarkastettava aloitusalueen palstoitus sekä varmistettava työturvallisuuden edellyttämien välineiden ja työmaahuollon vaatimien valmistelujen taso. Työnantajan oli myös suunniteltava työmaalla valmistettavat puutavaralajit ja valmistauduttava tarvittaessa pitämään työmaan aloitustilaisuus, jossa työntekijöille annettiin olosuhteiden ja työmenetelmien vaatimat uudet ohjeet. Näiden tehtävien hoitaminen oli vaatinut hoitoalueessa useita päiviä. Kohtuullisena pidettävien kulkuyhteyksien aikaansaaminen ei kelirikon vuoksi ollut ollut kaikkialle lainkaan mahdollista.

Luottamusmiesten ja hoitoalueen johdon välillä käydyn neuvottelun jälkeen oli työmaakohtaista suunnittelua töiden aloittamiseksi jatkettu ja työnjohtajat olivat perehtyneet olosuhteisiin maastossa. Tämän perusteella oli päädytty siihen, että lähes kaikki työt oli mahdollista aloittaa 29.4.1980 yhden päivän kestäneen suunnitteluvaiheen ja esivalmistelun jälkeen. Tähän oli vaikuttanut suurelta osalta se, että työntekijät olivat olleet halukkaita kävelemään kelirikkotyömaille jalkaisin olosuhteissa, jotka eivät vastanneet työmaiden tavallista teknillistä valmiutta. Työnjohtajat olivat saaneet tiedon tilanteesta 28.4.1980 kello 15 sekä ohjeet ilmoittaa töiden alkamisesta seuraavana aamuna. Edellä selostetut tuotantotekniset ja sääolosuhteista johtuneet vaikeudet huomioon ottaen oli Kuhmon hoitoalue

toiminut erittäin ripeästi, kun pääosa töistä oli voitu aloittaa 29.4.1980.

Maaseututyöväen Liitto on vastineen johdosta lausunut, että Kuhmon alueella ei muiden puutavara-alan työnantajien työmailla ollut esiintynyt töiden aloittamisessa sellaisia töiden järjestelyyn ja sääolosuhteisiin liittyneitä vaikeuksia, joita metsähallitus oli edellä esittänyt. Vastaavilla metsähallinnon Hyrynsalmen, Kiannan, Puolangan ja Suomussalmen hoitoalueilla työt olivat alkaneet 28.4.1980 lähes sataprosenttisesti. Näin oli tapahtunut myös Vaalan hoitoalueella, jossa luonnonolosuhteet olivat selvästi vaikeammat kuin Kuhmossa. Kuhmon hoitoalue ei myöskään töiden teknisen järjestelyn suhteen millään tavalla poikennut muista hoitoalueista. Näin ollen tekniset tai luonnonolosuhteet eivät olleet voineet olla todellisena syynä töiden aloittamisen lykkäämiseen metsähallinnon Kuhmon hoitoalueella.

Metsähallituksen esittämillä luvuilla eri työmaiden työntekijämääristä ei kuitenkaan ollut otettu kantaa varsinaiseen asiaan eli siihen, millainen tilanne oli ollut välittömästi lakon päättymistä seuranneena maanantaina eli 28.4.1980. Lähes kaikki ne Suomussalmen ja Vaalan hoitoalueiden sekä Kajaani Oy:n ja Kuhmo Oy:n työntekijät, jotka olivat olleet työssä 30.4.1980, olivat aloittaneet työt jo 28.4.1980. Myös Kiannan hoitoalueella työt olivat alkaneet 28.4.1980 lähes sataprosenttisesti. Millään muulla kuin Kuhmon hoitoalueella ei hoitoalueen johto ollut ilmoittanut töiden alkavan vasta 5.5.1980, vaan työt oli aloitettu työmaittain lakonlopettamissopimuksen mukaisesti.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa metsähallitus kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Sariola, M. Virtanen, Leivo, Olin ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.