Labor court allows vacation pay for 90% acting professor despite formal eligibility gaps.

Virkaa hoitamaan määrätylle, joka suoritti kaikki virkaan kuuluvat tehtävät, oli virkaehtosopimuksen mukaan suoritettava viran koko palkkaus. Katsottu, ettei virkamiehellä, joka hoisi 90 % yliopiston apulaisprofessorin virasta muun osan virasta ollessa viran muodolliset kelpoisuusehdot täyttävän henkilön hoidettavana, ollut virkaehtosopimuksen perusteella oikeutta määrävuosikorotukseen tältä ajalta.

Virkaehtosopimuksen mukaan maksettiin lomarahaa muun ohessa virkamiehelle, johon valtion virkamiesten vuosilomasta annettua asetusta sovellettiin käytännössä. Korkeakoulujen opettajat eivät tosin kuuluneet mainitun asetuksen soveltamispiiriin, vaan heidän oikeutensa lomarahaan perustui virkaehtosopimuksen määräykseen lomarahan maksamisesta korkeakoulujen päätoimiselle opetushenkilökunnalle. Katsottu kuitenkin, että korkeakoulunopettajan viran lähes kaikkia tehtäviä hoitavalla henkilöllä, jolla ei ollut oikeutta lomarahaan tai vastaavaan etuun minkään muunkaan palveluksen perusteella, oli oikeus lomarahaan.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Muiden ohella asianosaisten välillä 14.3.1977 tehdyssä valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Vuosilomalisä ja lomaraha

8 §. Virkamiehelle, jonka vuosiloma määräytyy valtion virkamiesten vuosilomasta 31 päivänä elokuuta 1973 annetun asetuksen (692/73) perusteella tai johon sanottua asetusta käytännössä muutoin sovelletaan, suoritetaan lomaraha seuraavasti:

1) Lomaraha suoritetaan niin monelta lomapäivältä kuin virkamiehellä on edellä mainitun asetuksen mukaan oikeus vuosilomaan lomavuonna edellisen lomanmääräytymisvuoden perusteella. Virkamiehiä koskevan vuosiloma-asetuksen mukaiseen lomaan rinnastetaan työsuhteesta virkasuhteeseen siirretty loma tai loman osa. Lomarahan suuruus on 50 % virkamiehen vuosiloman jokaisen lomapäivän varsinaisesta palkkauksesta. Vuosiomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapitennyksestä johtuvia päiviä. Jos virkamies saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden vuosiloma-asetuksen 2 §:n 2 momentin mukaiseen pitempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

5) Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Kohdassa 2 mainituissa tapauksissa lomaraha maksetaan ero- tai siirtymähetkellä. Lomaraha suoritetaan edellä mainituin perustein myös - rajavartiolaitoksen rajavartijoille, ja - puolustuslaitoksen värvätyille; sekä - kihlakunnantuomareille niissä tuomiokunnissa, joissa peritään lunastuksia ja toimituspalkkioita, ja - valtion yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden valtion oppilaitosten päätoimiselle opetushenkilökunnalle, kahden viimemainitun ryhmän osalta kuitenkin niin, että lomaraha maksetaan niin monelta lomapäivältä kuin kyseiset virkamiehet saisivat vuosilomaa, jos heidän lomansa määräytyisi valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen perusteella.

Muut palkkausta koskevat määräykset

27 §. Vakinaista virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa väliaikaisena (virkaatoimittavana) tai viransijaisena hoitamaan määrätylle, joka täyttää muodolliset kelpoisuusehdot ja joka suorittaa kaikki virkaan tai toimeen tahi ylimääräiseen toimeen kuuluvat tehtävät, on suoritettava virkaan tai toimeen kuuluva palkkaus kokonaan. Milloin vakinaisen viran tai toimen tahi ylimääräisen toimen hoitaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta, on ylimenevältä ajalta joka tapauksessa suoritettava koko palkkaus.

Valtiovarainministeriön sekä toisaalta muun muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n välillä 14.3.1977 valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta laaditun pöytäkirjan (virkaehtosopimuksen) 4 §:ssä tarkoitetusta valtion virkamiesten palvelusuhteen ehtojen tarkistamisesta 5.9.1977 laaditussa pöytäkirjassa (virkaehtosopimuksessa) ja sen liitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §. Virkojen, tointen, ylimääräisten tointen ja tilapäisten toimihenkilöiden sekä muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden palkkauksia tarkistetaan liitteen 1 mukaisesti.

Korkeakouluissa olevien opetusalan virkojen, tointen ja ylimääräisten tointen palkkauksia tarkistetaan liitteen 2 mukaisesti.

6 §. Tämä sopimus on voimassa 1 päivästä lokakuuta 1977 28 päivään helmikuuta 1979, ellei 14 päivänä maaliskuuta 1977 valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta laaditun pöytäkirjan 10 §:stä muuta johdu.

Liite 1.2.

MUISTUTUSTEN MUUTOKSET

Y L E I S M U I S T U T U K S E T

4. B-, C- ja S-palkkausluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskeva muistutus

4. B-, C- ja S-palkkaus

__________________________ __________________________

luokkiin kuuluvia vir

______________________ ______________________

kamiehiä koskeva muis

______________________ ______________________

tutus _____ _____

B-palkkausluokkaan kuuluvalle viran tai toimen haltijalle taikka ylimääräisen toimen haltijalle sekä edellä tarkoitetulle S-sopimuspalkkaluokkaan kuuluvalle viran tai toimen haltijalle, joka on ollut valtion palveluksessa vähintään kuusi vuotta, suoritetaan määrävuosikorotuksena edellisen lisäksi 2 prosenttia perus- tai sopimuspalkan tahi vuosipalkkion sekä kalliinpaikanlisän yhteismäärästä.

Edellä mainitun 14.3.1977 valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta laaditun pöytäkirjan (virkaehtosopimuksen) 6 ja 7 §:ssä tarkoitetusta valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 8.9.1978 laaditussa pöytäkirjassa (virkaehtosopimuksessa) ja sen liitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

5 §

Virkojen, tointen, ylimääräisten tointen ja tilapäisten toimihenkilöiden sekä muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden palkkauksia tarkistetaan 1.9.1978 lukien siten kuin allamainituissa liitteissä on sanottu.

Liite 2.2. Muistutusten muutokset

7 §.

Tämä sopimus on voimassa 1 päivästä syyskuuta 1978 28 päivään helmikuuta 1979. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolen irtisanota vähintään kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Liite 2.2.

MUISTUTUSTEN MUUTOKSET

YLEISMUISTUTUKSET

UUSI 4. B-, C- ja S-PALKKAUSLUOKKIIN KUULUVIA VIRKAMIEHIÄ KOSKEVA MUISTUTUS

OIKEUS MÄÄRÄVUOSIKOROTUKSIIN ON SELLAISELLA VIRAN TAI TOIMEN HALTIJALLA JA YLIMÄÄRÄISELLÄ TOIMENHALTIJALLA, JONKA VIRKA TAI TOIMI ON SIJOITETTU BPALKKAUSLUOKKAAN TAI C 55-C 66 PALKKAUSLUOKKIIN SEKÄ S-SOPIMUSPALKKALUOKKAAN KUULUVALLA, SIJOITUSPALKKALUOKAN MUKAISTA TAULUKKOPALKKAA SAAVALLA VIRAN TAI TOIMEN HALTIJALLA. EDELLÄ TARKOITETULLE VIRKAMIEHELLE MYÖNNETÄÄN MÄÄRÄVUOSIKOROTUS 2, 4 JA 6 VALTIOLLA PALVELLUN VUODEN JÄLKEEN. MÄÄRÄVUOSIKOROTUKSET MÄÄRÄYTYVÄT PERUS- TAI SOPIMUSPALKAN TAHI VUOSIPALKKION SEKÄ KALLIINPAIKANLISÄN YHTEISMÄÄRÄN PERUSTEELLA SITEN, ETTÄ ENSIMMÄINEN JA TOINEN MÄÄRÄVUOSIKOROTUS OVAT KUMPIKIN SEITSEMÄN PROSENTTIA JA KOLMAS MÄÄRÄVUOSIKOROTUS ON KAKSI JA KOLMENELJÄSOSAA PROSENTTIA.

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK:n välillä 12.2.1979 allekirjoitetussa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa, eli niin sanotussa vanhassa virkaehtosopimuksessa, on muun muassa samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty 14.3.1977 tehdystä valtion yleisestä virkaehtosopimuksesta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on työtuomioistuimessa lausunut, että valtiotieteen kandidaatti Markus Artimo oli 1.1.1977 lukien hoitanut määräyksen mukaan 90 % Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen apulaisprofessorin virasta. Kansanterveystieteen laitoksen esimiehen lausunnon mukaan Artimo oli tosiasiassa hoitanut kaikki virkaan kuuluvat tehtävät. Helsingin yliopisto ei ollut maksanut Artimolle valtion yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n mukaista lomarahaa eikä B-, C- ja S- palkkausluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskevan muistutuksen mukaista määrävuosikorotusta. Koska Artimo oli hoitanut kysymyksessä olevaa virkaa päätoimisena, oli hän oikeutettu lomarahaan ja määrävuosikorotukseen edelle jäljennettyjen virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti ja ottaen lisäksi huomioon, että kolmas määrävuosikorotus oli 1.2.1979 lukien korotettu 3,5 %:iin peruspalkan ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä, niin kuin valtiovarainministeriön julkaisemissa palkkataulukoissa todettiin.

Edellä olevilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut vahvistettavaksi valtion yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n ja B-, C- ja S-palkkausluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskevan muistutuksen oikeaksi sisällöksi sen, että Artimolle on maksettava lomaraha ja määrävuosikorotus virkaehtosopimusten määräysten mukaisesti siltä ajalta, jonka hän on hoitanut 90 % Helsingin yliopiston kansanterveystieteen apulaisprofessorin virasta.

Artimo ei ollut hoitanut tosiasiallisestikaan kaikkia apulaisprofessorin virkaan kuuluvia tehtäviä, vaan 10 % tehtävistä oli annetun määräyksen mukaisesti ollut kansanterveystieteen laitoksen esimiehenä toimivan professorin hoidettavana. Kun Artimolle oli annettu määräykset kysymyksessä olevan viran hoitoon, oli nimenomaan tarkoitettu, ettei Artimon palvelus ollut valtion yleisen virkaehtosopimuksen lomarahaa koskevissa sopimuskohdissa ja yleismuistutuksessa n:o 4 tarkoitettua päätoimista palvelusta. Artimoa ei epäpätevänä olisi voitu nimittää kyseessä olevaan apulaisprofessorin virkaan. Koska Artimon kysymyksessä oleva palvelus ei ollut valtion yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettua eikä B-, C- ja Spalkkausluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskevassa yleismuistutuksessa n:o 4 edellytettyä päätoimista palvelusta, ei Artimolle kyseiseltä palvelusajalta tullut suorittaa lomarahaa eikä määrävuosikorotusta.

Edellä olevilla perusteilla valtiovarainministeriö on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen määrävuosikorotusten osalta hyläten vahvistaa, että Markus Artimolla on oikeus lomarahaan hänen hoitamastaan Helsingin yliopiston kansanterveystieteen, erityisesti lääketieteen sosiologian apulaisprofessorin viran osasta. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Lappalainen, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Juurinen, Kaski, Kuivanen ja Schrey

Tuomio oli yksimielinen.