Labor court dismisses strike boycott claims but orders fines for union members violating work peace duties.

Neljän tavaratalon työntekijät olivat olleet kahtena päivänä lakossa työnantajan suunnittelemien ja osaksi päättämienkin liikkeiden aukioloaikaa ja työaikaa koskevien muutosten johdosta. Siitä riippumatta, oliko muutos johtanut tai tulisiko se johtamaan työehtosopimuksen tai työsopimusten rikkomiseen, taikka oliko yhteistoiminnasta yrityksessä annetun lain säännöksiä noudatettu, lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtoa ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosastojen nimissä oli jaettu lentolehtistä, jossa oli muun ohessa kehotettu suorittamaan ostokset mainituissa tavarataloissa entisten aukioloaikojen puitteissa. Vaikka lentolehtisen sisällössä oli osittain taistelutoimenpiteen piirteitä, ei sen tarkoitusena tai tosiasiallisena vaikutuksena kuitenkaan ollut osoitettu olleen, että asiakkaat olisivat siirtyneet käyttämään muiden liikkeiden palveluksia. Näyttämättä katsottu jääneen, että lentolehtisen jakaminen olisi ollut työehtosopimukseen kohdistunut työtaistelutoimenpide, jonka johdosta ammattiosastot tai työntekijäliitto olisi tuomittava hyvityssakkoon.

Toisen työntekijäliiton aluetoimitsija oli ollut tietoinen lakosta, mutta hänen ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Tämän liiton ammattiosastojen ei edes ollut väitetty pyrkineen säilyttämään työrauhaa. Toisen työntekijäliiton ammattiosaston toimenpiteet työrauhan säilyttämiseksi olivat olleet riittämättömiä.

Asianosaiset: Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Liiketyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Liikeväen Liitto r.y.

Kuultavat: Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y. Liikeliiton voiman osasto r.y. Tampereen Liikeväki r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton kesken ajalle 1.3.1981-28.2.1983 sovitussa myymälöissä ja varastoissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

2 § Työnjohto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

6 § Työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Jos säännöllinen työaika etukäteen määrättyinä viikonpäivinä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla ja edellä 1. kohdassa mainittua viikkotuntien enimmäismäärää lisäämättä. Työntekijän pyynnöstä on edellä mainittu työajan vuorokautinen pitennys tasattava vastaavan pituisena vuorokautisena lyhennyksenä, mikäli tämä voidaan hankaluuksitta yrityksen työaikajärjestelyn puitteissa toteuttaa.

5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa.

6. Edellä olevista lainmääräyksistä poiketen allekirjoittajajärjestöt ovat kuitenkin sopineet kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) 5 §:n mukaisessa järjestyksessä seuraavaa:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia enintään 18 viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Kahdeksan säännöllisen työtunnin ylittäviä työpäiviä käytettäessä näitä kuitenkaan ei saa olla kolmen viikon jaksossa kuutta enempää eikä säännöllinen työaika saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Osapuolet toteavat, että työaikajärjestelyt tulee suunnitella ensisijaisesti käyttäen enintään 8 tunnin pituista vuorokautista työaikaa. Yli 8 tuntisen vuorokautisen työajan käyttö voi tulla kyseeseen ottaen huomioon edellä mainitut rajoitukset toimipaikan aukioloajoista johtuvista syistä tai töiden järjestelyjen perustellusti niin vaatiessa.

9 § Työhönsidonnaisuusaika Myymälässä työskentelevien työntekijäin säännöllisen työn työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on enintään yhdeksän tuntia säännöllisen työajan ollessa kahdeksan tuntia tai sitä lyhyempi sekä enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa pitempi kuin kahdeksan tuntia, mikäli siitä ei paikallisesti toisin sovita.

25 § Työrauhavelvoite Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

Saman sisältöiset määräykset on samaksi ajaksi tehdyssä Kaupan Työnantajaliiton ja Liikeväen Liiton sekä erään toisen työntekijäliiton välisessä myymälöissä ja varastoissa työskentelevien työntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa.

Kaupan Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyritysten Oy Stockmann Ab:n, Centrumin, Sokoksen ja Valioasun Tampereella sijaitsevissa tavarataloissa oli päätetty aukioloaikojen muutoksista 1.3.1982 lukien. Aukioloaikojen pidentäminen merkitsi tiistain, keskiviikon ja torstain aukioloajan pidentämistä kello 18:n sijasta kello 19:ään saakka ja maanantain aukioloajan lyhentämistä tunnilla siten, että aukioloaika päättyi kello 19. Oy Stockmann Ab:n osalta aukioloaikaa pidennettiin lauantain osalta kello 15:stä kello 16:een. Aukioloaikojen muutokset johtuivat yrityksien muuttuneesta kilpailutilanteesta kilpailevien tavaratalojen ja markettien ollessa arkipäivinä auki yleensä kello 20:een.

Työntekijät olivat tehostaneet työtaistelutoimenpiteitään lakoilla. Televisiouutisten lähetyksissä 25.2.1982 ja lehdissä seuraavana päivänä oli ollut tiedotukset lakoista mainituissa neljässä tavaratalossa perjantaina 26.2. ja lauantaina 27.2.1982, jotka päivät olivat tärkeitä myyntipäiviä. Lakot olivat toteutuneet kaikissa neljässä tavaratalossa työntekijöiden jäädessä pois töistä. Tavarataloja ei ollut voitu avata kumpanakaan lakkopäivänä. Lakkoon olivat osallistuneet sekä Liiketyöntekijäin Liiton edellä mainittujen ammattiosastojen jäsenet että Suomen Liikeväen Liiton ammattiosaston Tampereen Liikeväki r.y:n jäsenet. Myynnin estyminen lakkojen vuoksi oli aiheuttanut suuria tappioita.

Ostoboikotin ja lakon muodossa toteutetut työtaistelut olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin ja työaikamääräyksiin. Ostoboikotti rajoitti työnantajien oikeutta määrätä työajan sijoittamisesta direktio-oikeutensa perusteella ja säännöllisen työajan sijoittamisen mukauttamista yrityksen toiminnallisiin tarpeisiin.

Kaupan Työnantajaliitto oli vaatinut sekä Liiketyöntekijäin Liitolta että molemmilta sen ammattiosastoilta toimenpiteitä laittoman työtaistelun lopettamiseksi. Ostoboikotin osalta liitto oli kieltäytynyt toimenpiteistä, koska se ei pitänyt lentolehtisen jakamista työtaisteluna. Liitto oli myös tukenut työtaistelua tai ei ainakaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Työtaistelut oli toteutettu Liiketyöntekijäin Liiton ammattiosastojen nimissä ja näiden lukuun. Lakkojen osalta toimenpiteestä oli vastuussa omien jäsentensä osalta myös Tampereen Liikeväki r.y.

Sanotuilla perusteilla Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y:n, Liikeliiton Voiman osaston ja Tampereen Liikeväki r.y:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoihin sekä Liiketyöntekijäin Liiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kanteessa mainittujen tavaratalojen henkilökunta oli ollut lakossa 26. ja 27.2.1982, mutta lakon oli aiheuttanut työnantajapuolen oma käyttäytyminen. Työntekijöille oli ilmoitettu aukioloaikojen ja työaikojen muutoksista samaan aikaan kuin yleisölle, vaikka kysymyksessä oli sellainen muutos työolosuhteisiin, josta yhteistoimintalain 6 §:n mukaan olisi tullut neuvotella henkilöstön kanssa jo suunnitteluvaiheessa ennen päätöksen tekoa. Oy Stockmann Ab:n, Centrumin ja Sokoksen osalta oli työaikojen ja työolosuhteiden muutoksista neuvoteltu vasta päätösten jälkeen, mutta Valioasun osalta ei neuvotteluja vielä vastineen laatimispäiväänkään mennessä ollut käyty. Yritykset olivat ilmoittaneet yksipuolisesti muuttavansa työntekijöiden työaikoja sekä että ne eivät lisäisi henkilöstön määrää piteneviä aukioloaikoja vastaavasti. Nämä seikat merkitsivät puuttumista työntekijöiden työsuhteiden sovittuihin ehtoihin.

Liiketyöntekijäin Liitto oli saanut tiedon lakosta julkisen sanan välityksellä. Liitolla ei ollut ollut mahdollisuuksia estää lakon toteutumista tai rajoittaa lakkoa, kun otettiin huomioon sen ajoittuminen viikonlopuksi. Liitto ei ollut osallistunut lakon toteuttamiseen tai sen tukemiseen.

Näillä perusteilla Liiketyöntekijäin Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä Liiketyöntekijäin Liiton osalta kokonaisuudessaan ja ammattiosastojen osalta sikäli kun se koski ostoboikottia ja oikeudenkäyntikuluja. Liitto on lisäksi pyytänyt, että harkitessaan mahdollisten hyvityssakkojen suuruutta ammattiosastojen toimeenpaneman lakon johdosta työtuomioistuin ottaisi huomioon työnantajapuolen oman myötävaikutuksen lakon syntymiseen.

Suomen Liikeväen Liitto on vastineessaan esittänyt, että kanteessa esitetyt tiedot tapahtuneista työnseisauksista pitivät paikkansa. Tampereen Liikeväki r.y:n jäsenet eivät olleet vaikuttaneet ostoboikotin toteuttamiseen. Kanteessa mainittuina päivinä toimeenpantuihin työnseisauksiin oli Suomen Liikeväen Liiton jäseniä osallistunut Oy Stockmann Ab:ssä 40 työntekijää, Sokoksessa kuusi työntekijää ja Valioasussa kaksi työntekijää, mutta Centrumissa ei yhtään työntekijää.

Suomen Liikeväen Liitto on edellä kerrottuun viitaten pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y., Liikeliiton Voiman osasto ja Tampereen Liikeväki r.y. ovat olleet jutussa kuultavina.

Kaupan Työnantajaliitto ja Suomen Liikeväen Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Stockmann Ab:n, Sokoksen, Centrumin ja Valioasun Tampereella sijaitsevien tavaratalojen yhteensä noin 550 työntekijää on ollut lakossa 26. ja 27.2.1982, jolloin tavarataloja ei ole voitu kumpanakaan päivänä avata asiakkaille. Lakkoon työntekijät ovat ryhtyneet työnantajan suunnittelemien ja osaksi päättämienkin liikkeiden aukioloaikaa ja työaikaa koskevien muutosten johdosta. Puolin ja toisin on tuotu esiin aineistoa ja näkökohtia siitä, onko ilmoitettu ja osaksi toteutettu aukioloaikojen muutos johtanut tai johtaisiko se työehtosopimusten tai työsopimusten rikkomiseen ja onko asian käsittelyn yhteydessä noudatettu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säännöksiä. Siitä riippumatta, mitä näissä suhteissa ehkä voidaan lukea työnantajapuolen viaksi, lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohtoa ja työaikaa koskeviin määräyksiin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, väitetyn ostoboikotin perusteella tehdyt vaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen seudun Liiketyöntekijät r.y:n maksamaan Kaupan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta (3 000) markkaa ja Liikeliiton Voiman osaston kaksituhatta (2 000) markkaa sekä Liiketyöntekijäin Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä kolmetuhatta (3 000) markkaa ja Tampereen Liikeväki r.y:n tuhat viisisataa (1 500) markkaa sekä kaikki mainitut yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Kaupan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Hurmalainen, Äimälä, Airaksinen, Leivo, P. Virtanen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.