Labor court rules that interruption pay applies to contract work interrupted by machine failure, not task transfers.

Jatkuvaa urakkatyötä tekevälle työntekijälle, joka koneen vähäisen rikkoutumisen tai epäkuntoon joutumisen vuoksi joutui työtä tekemättä odottamaan koneen korjausta tai huoltoa esimerkiksi 10 - 15 minuuttia ja joka sen jälkeen jatkoi entistä urakkatyötään, ei ollut tältä keskeytysajalta maksettava palkkaa niin kuin hänelle olisi osoitettu jokin muu työ, vaan hänen palkkaansa oli sovellettava odotusajan palkkaa koskevia määräyksiä.

Milloin jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä joutui keskeyttämään työnsä entisen työn loppuessa tai keskeytyessä ja hänelle keskeytyksen ajaksi osoitettiin muuta työtä, oli hänellä tässä muussa työssä oikeus työehtosopimuskohdassa mainittuun palkkaan silloinkin kun uusi työ oli urakkatyötä. Entisen työn loppumisena ei kuitenkaan pidetty siirtoa normaalien työn järjestelyjen puitteissa sellaiseen urakkatyöhön, josta työntekijälle työehtosopimusmääräyksen perusteella oli maksettava harjaantumislisää tai josta hänelle ei ollut maksettava harjaantumislisää sen takia, että hän kokemuksensa perusteella pystyi heti normaaliin urakkasuoritukseen.

Koska liittojen väliset neuvottelut oli käyty vain koskien kanteessa mainittua yritystä, kanteessa yleisessä muodossa esitetty vahvistusvaatimus jätetty tutkimatta.

Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisen ja kanteen puutteellisen yksilöinnin perusteella kanteen tutkimista vastaan esitetyt väitteet hylätty.

Asianosaiset: Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y. Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: Malli-Mari Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 8.2.1979 allekirjoitetussa vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

IV TYÖPALKAT

17 §

Töiden vaihtuminen ja järjestely

18 §

Siirto toiseen työpisteeseen

1. Työnantajalla on oikeus siirtää henkilökohtaisen työsopimuksen huomioon ottaen työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työpisteeseen. Tällaisesta siirrosta ilmoittaa työnantaja ennakolta ja niin aikaisin kuin se on käytännössä mahdollista. 2. Edellä 17 §:ssä olevia periaatteita noudatetaan pääsääntöisesti myös henkilön siirtyessä työskentelypaikasta toiseen. 3. Mikäli jatkuvaa urakkatyötä suorittava henkilö siirretään toiseen työpisteeseen tuotantokoneiston tai konesarjan käynnissä ja kunnossa pitämiseksi tarvittavien korjaus- ja asennustöiden, raaka-aineen tai menekin puutteen, olennaisen artikkelisarjan muutoksen tai entisen työn loppumisen vuoksi, maksetaan työntekijälle hänen entisen tehtävänsä 14 §:n mukainen ohjepalkka 15 %:lla korotettuna enintään kahdelta viikolta ja sen jälkeen hän saa palkkansa sen työn mukaan, jota hän suorittaa, ellei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista käyttää 17 §:n 3. kohdassa mainittuja prosenttihyvityksiä.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä: Siirto tarkoittaa vain tapauksia, jolloin työskentelypaikan vaihtumisen lisäksi samanaikaisesti myös tehtävän laatu ja luonne olennaisesti muuttuu.

19 §

Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa

1. Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan aikatyöntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 15 %:lla korotettuna.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ö j ä: 1. Työssä tavanomaisesti esiintyvät lyhyet katkot, jotka johtuvat esim. ompelukoneen neulan katkeamisesta, on otettava huomioon urakkahinnoittelussa. 2. Mikäli yrityksessä nykyisin sovelletaan työntekijöille edullisempaa käytäntöä odotusajan palkan suhteen, on sitä sopimuskauden aikana edelleennoudatettava, ellei toisin sovita. 3. Jos työ keskeytyy niissä poikkeuksellisissa tulipalo-, koneen vahingoittumis- ja muissa samankaltaisissa tapauksissa, joita tarkoitetaan työsopimuslain 27 §:n 2. momentissa, noudatetaan lain määräystä.

Asianosaisliittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitetussa vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa on saman sisältöiset 17 §, 18 §:n 1 ja 2 kohta sekä 19 §:n pöytäkirjamerkinnät kuin edelle on jäljennetty, minkä lisäksi tässä työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa seuraavaa:

IV TYÖPALKAT

18 §

Siirto toiseen työpisteeseen ja tietyt työn keskeytymistapaukset

3.Mikäli jatkuvaa urakkatyötä suorittava henkilö joutuu keskeyttämään työnsä tuotantokoneiston tai konesarjan käynnissä ja kunnossa pitämiseksi tarvittavien korjaus- ja asennustöiden, raaka-aineen tai menekin puutteen, olennaisen artikkelisarjan muutoksen tai entisen työn loppumisen vuoksi, ja hänelle tällöin osoitetaan jokin muu työ, maksetaan työntekijälle palkka hänen entisen tehtävänsä keskituntiansion mukaan tämän työpäivän tai työvuoron loppuun saakka sekä seuraavalta työpäivältä tai työvuorolta. Tämän jälkeen maksetaan työntekijälle hänen entisen tehtävänsä 14 §:n mukainen ohjepalkka 17 %:lla korotettuna enintään kahdelta viikolta ja sen jälkeen hän saa palkkansa sen työn mukaan, jota hän suorittaa.

19 §

Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa

1. Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan aikatyöntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 17 %:lla korotettuna. Niille urakkatyöntekijöille, jotka eivät ole työssään saavuttaneet urakan hinnoittelutasoa (OTP + 17 %) maksetaan kuitenkin heidän keskituntiansionsa mukainen palkka.

IX NEUVOTTELUJÄRJESTYS

34 §

Työriitaisuuksien sovittelu

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asiat siirrettävä liittojen ratkaistavaksi ja on paikallisten osapuolten laadittava muistio seikoista, joista ovat erimielisiä, milloin se erimielisyyskysymysten yksilöimiseksi on tarpeen. 2. Jomman kumman liiton esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettva ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivytystä välttäen. 3. Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat sellaiset erimielisyydet, joista ei sopijapuolten kesken ole päästy yksimielisyyteen, jätetään työtuomioistuimen tutkittavaksi ja päätettäväksi.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että vuonna 1980 solmitun vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen teksti oli aiempaan työehtosopimukseen verrattuna muuttunut erityisesti siten, että keskeytyksen sattuessa työntekijä oli oikeutettu saamaan muuhun työhön siirtyessään palkkansa entisen työnsä keskituntiansion mukaan, kun taas aikaisemmin hän oli saanut korvauksena vain ohjepalkan 15 %:lla korotettuna. Tämän muutoksen tarkoituksena oli toiselta puolen ollut turvata työntekijälle mahdollisimman lähellä urakka-ansiota oleva korvaus tällaisten, pääasiassa lyhyiden katkojen ajalta. Toiselta puolen sen tarkoituksena oli ollut pakottaa työnantaja järjestämään työt niin hyvin kuin mahdollista, ettei katkoja syntyisi eikä työnantaja näin ollen joutuisi maksamaan toisarvoisesta työstä urakkapalkkaa.

Malli-Mari Oy:ssä syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu ensin paikallisesti ja sitten liittojen välillä 16.12.1980. Liittojen välisissä neuvotteluissa oli tullut ilmi, että Malli-Mari Oy:ssä ei ollut myöskään sovellettu työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentissa mainittua asteittain alenevaa hyvitystä uudelleenharjaantumisajalta, vaan liitot olivat joutuneet suosittelemaan Malli-Mari Oy:lle mainitun työehtosopimuksen kohdan noudattamista.

Edellä olevilla perusteilla Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin määräyksiä on sovellettava jatkuvaa urakkatyötä tekevään työntekijään, joka joutuu keskeyttämään työnsä mainitussa työehtosopimuskohdassa mainittujen häiriöiden aiheuttamiksi lyhyiksikin, esimerkiksi 10-15 minuutin pituisiksi ajoiksi ja odottelemaan koneen vieressä sen huoltamista tai korjaamista, ja että sanotun työehtosopimuskohdan määräyksiä on sovellettava myös, jos työntekijä samanlaisen häiriön vuoksi siirretään muuhun työhön, kuten esimerkiksi siivous- tai puhdistustyöhön tai vaikka urakoituunkin työhön, johon hän joutuu ensin harjaantumaan.

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa oli ensiksi vaadittu vahvistettavaksi, että työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin määräystä tulisi soveltaa jatkuvaa urakkatyötä tekevän työntekijän osalta myös sellaisissa lyhytaikaisissa häiriötilanteissa, joissa työntekijä joutui odottelemaan koneen vieressä sen huoltamista tai korjaamista. Tällaisista vaatimuksista ei Malli-Mari Oy:n tapauksessa ollut ollut kysymys, eikä tästä myöskään ollut liittojen välillä neuvoteltu. Kanteessa esitetty ensimmäinen vahvistusvaatimus tulisi näin ollen jättää tutkimatta.

Kanteessa esitetty toinen vahvistusvaatimus oli myös yksilöimätön ja epämääräinen, kun otettiin huomioon liittojen välillä käydyt neuvottelut. Kanne tulisi näin ollen yksilöimättömänä jättää tältäkin osin tutkimatta.

Edellä olevilla perusteilla Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vastineen johdosta lausunut, että liittojen välisistä neuvotteluista laaditussa muistiossa työntekijäliiton kantana oli mainittu paitsi työehtosopimuksen 18 §:n 3 momenttia myös konerikkotapaukset, raaka-aineen puuttuminen tai artikkelisarjan muutos. Vaikka neuvottelusta laaditusta muistiosta eivät sen lyhyyden ja yleisluontoisuuden johdosta neuvotellun asian yksityiskohdat käyneet täysin selvästi ilmi, olivat kanteessa mainitut tapaukset kuitenkin olleet esillä neuvottelussa, joten kanne voitiin tutkia.

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut tapahtunut mitään sellaista, joka olisi oikeuttanut työntekijäliiton perustellusti olettamaan sen aikaisemmin esittämien vaatimusten tulleen keväällä 1980 työehtosopimuksen sisällöksi. Kanne oli kokonaisuudessaan rakennettu sopimusmääräysten sanamuotojen väkivaltaisille tulkinnoille. Työehtosopimuksen 18 ja 19 §:n otsikoista ei voitu vetää sellaisia johtopäätöksiä, mitä kantaja edellä oli esittänyt. Sama päti kantajan sopimustekstin sanamuodolla perustelemaan tulkintaan sopimusmääräyksen ilmaisusta "ja hänelle tällöin osoitetaan jokin muu työ", minkä ilmaisun kantaja oli katsonut merkitsevän myös sitä, että tuo muu työ oli odottamista. Vuoden 1980 sopimusneuvotteluissa työehtosopimuksen 18 §:n otsikkoa oli muutettu ainoastaan sen vuoksi, että pykälän 3 momentin muutoksen jälkeen kysymyksessä saattoi olla myös toinen työ omassa työpisteessä.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto oli keväällä 1980 vaatinut vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen 18 §:n 3 momenttia vastaavaa määräystä myös tekstiiliteollisuuden työehtosopimukseen. Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n suostuessa työntekijäliiton vaatimukseen oli Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto hyväksynyt tekstin, jossa selvästi todettiin keskituntiansiotakuun koskevan vain tilannetta, jossa työntekijä määrättiin työskentelemään aikapalkalla. Ottaen huomioon, että kevään 1980 työehtosopimusneuvotteluja oli käyty niin vaatetus- kuin tekstiilialankin osalta lakkouhan edessä, ei ollut uskottavaa, että työntekijäliitto olisi hyväksynyt tekstiiliteollisuuden työehtosopimukseen nyt kysymyksessä olevilta osin työntekijöille epäedullisemman määräyksen kuin se oli jo hyväksynyt vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen osalta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Malli-Mari Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on jutun käsitellessään tutkinut ensin vastaajaliiton vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin soveltamista myös sellaisissa tapauksissa, joissa jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä joutuu tässä sopimuskohdassa mainittujen häiriöiden aiheuttamien katkojen johdosta odottamaan koneen huoltamista tai korjaamista. Malli-Mari Oy:ssä syntynyttä erimielisyyttä koskevasta liittojen välisestä neuvottelusta laadittuun muistioon ei nimenomaisesti ole kirjattu tällaista tapausta. Työtuomioistuimessa on kuitenkin kuultu todistajana neuvotteluihin osallistunutta Malli-Mari Oy:n varapääluottamusmiestä, joka on kertonut, että myös tämä tapaus on ollut esillä neuvotteluissa. Vastanäyttöä tälle todistelulle ei vastaajapuolelta ole esitetty. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä mainitun kannevaatimuksen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetyn väitteen.

Kanteessa on edelleen vaadittu työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin määräysten soveltamista myös sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä joutuu lyhytaikaisen häiriön vuoksi siirretyksi muuhun työhön, esimerkiksi siivous- tai puhdistustyöhön tai vaikka urakoituunkin työhön, johon hän joutuu ensin harjaantumaan. Vastoin vastaajaliiton väitettä työtuomioistuin katsoo kanteen tältä osalta riittävästi yksilöidyksi ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä tämän kannevaatimuksen tutkimista vastaan sen puutteellisen yksilöinnin perusteella esitetyn väitteen. Koska liittojen välinen neuvottelu on kuitenkin käyty vain työehtosopimuksen soveltamista Malli-Mari Oy:ssä koskevana, työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla kanteen esitetyssä yleisessä muodossa tutkimatta.

Näin ollen työtuomioistuin on tutkinut jutun siltä osin kuin se koskee työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin soveltamista Malli-Mari Oy:ssä ja toteaa, että työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin mukaan maksetaan jatkuvaa urakkatyötä suorittavalle työntekijälle, joka joutuu keskeyttämään työnsä momentissa mainituista syistä ja jolle tällöin osoitetaan jokin muu työ, palkka hänen entisen tehtävänsä keskituntiansion mukaan tämän työpäivän tai -vuoron loppuun saakka sekä seuraavalta työpäivältä tai -vuorolta, tämän jälkeen hänen entisen tehtävänsä ohjepalkka 17 %:lla korotettuna enintään kahden viikon ajalta ja sen jälkeen palkkaa sen työn mukaan, jota hän suorittaa. Työehtosopimuksen 19 §:n mukaan maksetaan aikatyöntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 17 %:lla korotettuna, jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä.

Toisessa työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin soveltamista koskevassa erimielisyydessä on kysymys siitä, onko tätä työehtosopimuksen kohtaa sovellettava myös, jos työntekijälle osoitetaan työn keskeytymisen vuoksi toinen urakkatyö, vai koskeeko määräys ainoastaan työntekijän siirtämistä aikatyöhön. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentti koskee niitä tapauksia, joissa työntekijälle osoitetu työ on aikatyötä. Työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentissa määrätään, että mikäli ammattitaitoinen työntekijä määrätään suorittamaan sellaista urakkatyötä, jossa hän ei varhaisemman kokemuksensa perusteella aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, maksetaan hänelle vakiintuneen käytännön mukainen, kohtuullisesta työhön tarvittavasta uudelleenharjaantumis- tai perehtymisajasta riippuva, esimerkiksi asteittain aleneva hyvitys, niin ettei hänen säännöllinen ansionsa muutu olennaisesti.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten vahvistaa, että milloin jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä joutuu Malli-Mari Oy:ssä keskeyttämään työnsä työehtosopimusken 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta syystä ja hänelle osoitetaan keskeytyksen ajaksi muuta työtä, on hänellä tässä muussa työssä oikeus työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin mukaiseen palkkaan, jolloin sopimuskohdassa tarkoitettuna entisen työn loppumisena ei kuitenkaan ole pidettävä siirtoa normaalien työn järjestelyjen puitteissa sellaiseen urakkatyöhön, josta hänelle on työehtosopimuksen 17 §:n 3 momentin mukaan maksettava harjaantumislisää tai josta hänelle ei tämän momentin mukaan tarvitse maksaa harjaantumislisää sen takia, että hän kokemuksensa perusteella pystyy heti normaaliin urakkasuoritukseen. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Sariola, Kuivanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.