Labor court dismissed union claims for damages and upheld employer's right to terminate due to workforce reduction.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijälle maksamatta jäänyt yhden viikon irtisanomisajan palkka. Kun tätä työnantajan laiminlyöntiä ei ollut käsitelty paikallisessa eikä liittotason neuvottelussa, työnantajaliiton ei ole katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Kun työntekijän ei ollut näytetty invalidisoituneen työnantajan työssä, työnantajan ei katsottu menetelleen irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti. Näyttämättä oli myös jäänyt, että toinen työntekijä olisi irtisanottu ammattiyhdistystoiminnan johdosta tai muuten muusta syystä kuin työn vähyyden takia taikka työvoiman vähentämisjärjestyksen vastaisesti.

Työnantajaan ja työnantajaliittoon kohdistettu hyvityssakkovaatimus hylätty.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Siilinjärven Puunjalostamo Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Puusepänteollisuuden Liiton ja Puutyöväen Liiton kesken 19.3.1981 tehdyssä puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

3 §.

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1. Yleissopimus (15.5.1946)

4. Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (6.6.1978) soveltamisohjeineen

5 §.

Työsuhdemääräykset 1. Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa: 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 3 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 15 vuotta

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

26 §.

Erimielisyyksien sovittelu Jos työnantajain ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liitteenä olevassa yleissopimuksessa on sanottu.

Työehtosopimuksessa mainitussa 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

Työehtosopimuksessa mainitussa 6.6.1978 solmitussa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (irtisanomissuojasopimuksessa) sanotaan muun muassa:

2 §.

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

3 §.

Irtisanomisajan laiminlyönti Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

4 §.

Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 §.

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

11 §.

Työvoiman vähentämisjärjestys Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

12 §.

Neuvottelujärjestys Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Edellä olevilla perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut Siilinjärven Puunjalostamon tuomitsemista hyvityssakkoon irtisanomisen ja lomauttamisen perusteista solmitun yleissopimuksen 11 §:n rikkomisesta, Puusepänteollisuuden Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta sekä työnantajan velvoittamista suorittamaan Veikko Kokkoselle irtisanomisajan palkkana 640 markkaa 6 %:n korkoineen 30.3.1981 lukien ja Anja Saastamoiselle vahingonkorvauksena 32 216,40 markkaa laillisine korkoineen.

Kanteeseen vastatessaan Puusepänteollisuuden Liitto ja Siilinjärven Puunjalostamo Oy ovat lausuneet, että yhtiö oli kesän 1980 jälkeen tuotteiden menekkivaikeuksien vuoksi joutunut vähentämään työntekijämäärää 40:stä 12:een. Veikko Kokkonen oli vuodesta 1961 alkaen työskennellyt yhtiön toimitusjohtaja-pääosakkaan isän perikunnan omistamalla tilalla maataloustöissä ja vuoden 1962 alusta hiljaisempina aikoina yhtiön palveluksessa trukin- ja traktorinkuljetustöissä, joissa tehtävissä hänelle oli 1962 sattunut työtapaturma. Tapaturman johdosta Kokkonen oli ollut kolme kuukautta sairaslomalla ja parantunut täydellisesti. Kokkosella ollut lonkkavamma oli pahentunut maatilan töissä siten, ettei hän ollut voinut maatilalla enää vuodesta 1972 alkaen kunnolla suoriutua tehtävistään.

Yhtiön palveluksessa Kokkonen oli ollut 1 019 tuntia vuonna 1972, 745 tuntia 1973, 397 tuntia 1974 ja 280 tuntia 1975. Vuoden 1976 alusta Kokkonen oli otettu yhtiön palvelukseen kevyisiin sisätöihin odottamaan pääsyä sairaalaan lonkkaleikkaukseen. Myöhemmin oli käynyt ilmi, että Kokkonen oli peruuttanut menonsa leikkaukseen, jossa hänen työkykynsä olisi palautunut. Tästä huolimatta yhtiö oli järjestänyt Kokkoselle kevyitä töitä. Kun tuotannon vähenemisen myötä työnantajan mahdollisuudet tarjota Kokkoselle sopivia tehtäviä olivat vähentyneet, työnantaja oli 5.1.1981 päivätyllä kirjeellä irtisanonut Kokkosen työsuhteen. Irtisanomisajasta oli vähennetty syksyllä suoritetun lomautuksen lomautusvaroitusaika kaksi viikkoa.

Edellä olevan perusteella vastaajat ovat, myöntäen vaatimuksen Kokkosen irtisanomisajan palkan osalta oikeaksi, pyytäneet kanteen hylkäämistä muilta osin.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Kokkoselle on vuonna 1962 sattunut työtapaturma hänen tehdessään tilapäisesti työtä yhtiölle. Jutussa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan osoita, että Kokkosen osittainen työkyvyttömyys johtuisi sanotusta tapaturmasta tai että hän muutenkaan olisi menettänyt osan työkyvystään yhtiön työssä ollessaan. Esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että yhtiö olisi Kokkosen irtisanoessaan rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n määräyksiä työvoiman vähentämisjärjestyksestä ja Puusepänteollisuuden Liitto laiminlyönyt tältä osin valvontavelvollisuutensa.

Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen enemmälti, velvoittaa Siilinjärven Puunjalostamo Oy:n maksamaan Veikko Kokkoselle irtisanomisajan palkkaa yhdeltä viikolta kuusisataaneljäkymmentä (640) markkaa 6 %:n korkoineen 30.3.1980 lukien. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Tiitola, M. Virtanen, Kaski, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.