Legislator Case Law & Legislation
TT:1982-33 AI generated

Union fined for strike but union's failure to end strike despite employer breach excuses liability.

Case Number TT:1982-33
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labour court dismissed the union's appeal against a fine imposed for violating strike peace obligations. While the employer failed to fulfill its contractual duty to resolve disputes by a set date, the union did not make sufficient efforts to end the strike. Consequently, the court upheld the fine against the union but rejected the employer's claim for damages.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Act on Strikes and Lockouts; A trade union may be fined for violating strike peace obligations even if the employer breached its duty to resolve disputes, provided the union failed to make sufficient efforts to end the strike.

Keywords

AI generated
strike peace obligations trade union liability employer breach of contract strike termination efforts labour court fine collective bargaining dispute strike lockout law

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Act on Strikes and Lockouts
Section 9 of the Act on Strikes and Lockouts
Section 10 of the Act on Strikes and Lockouts

Cited Case Law

AI generated
Case 124
Case 132
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Telakan erään osaston työntekijät olivat olleet lakossa. Siitä riippumatta, oliko työnantajapuoli menetellyt niin kuin paikallisten osapuolten ja liittojen edustajien välillä käydyissä neuvotteluissa oli sovittu ja edellytetty, oli lakkojen tarkoituksena ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöille edullisempaan tulokseen urakkaerimielisyydessä. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen urakkamääräyksiin.

Luottamusmiehen ja ammattiosaston toimikunnan jäsenen osallistumisessa lakkoihin ei ollut ollut kysymys heidän toimimisestaan ammattiosaston edustajina oikeustoimien tekemisessä, vaan työehtosopimukseen perustuvien velvollisuuksien täyttämisessä, ja ammattiosasto vastasi näin ollen heidän osallistumisestaan lakkoihin siitä riippumatta, että työnantajapuolikin ehkä oli tiennyt heidän tällöin toimineen vastoin ammattiosastolta saamiaan ohjeita.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, joskin ammattiosaston mahdollisuuksia työrauhan turvaamisessa oli vähentänyt se, että työntekijät olivat neuvottelupöytäkirjan sanamuodon perusteella voineet katsoa työnantajan jättäneen tehdyn sopimuksen osaltaan täyttämättä. Lähinnä viimeksi mainitulla perusteella katsottu näyttämättä jääneen, ettei työntekijäliitto olisi vallinneissa olosuhteissa tehnyt voitavaansa lakkoilun lopettamiseksi ja ammattiosaston saamiseksi täyttämään velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa. Liittoa vastaan tehty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen 23.9.1981 ja 8.10.1981 asianosaisliittojen välisissä samaa työpaikkaa koskeneissa jutuissa julistamiin tuomioihin numerot 124 ja 132, sekä lisäksi muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

Työ- T y ö k o h t a i n e n t u n t i p a l k k a koh- e l i s u o r i t u s p a l k k a t y ö n tainen h i n n o i t t e l u p e r u s t e tuntipalkka Mom. 6. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = _______

S o v e l t a m i s o h j e : Töiden ohjaa- Yleisenä ohjeena töitä jaettaessa on piettävä, minen että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaikeus- ja vaativuusastetta.

9 § Suorituspalkka

Urakan Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle

_______

hyl- tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta käämi- maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa. nen Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

Urak- Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden

________

kahin- pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään nan ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia pysy- olosuhteita ja menetelmiä. vyys

Urak- Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka

_______

katyön taattu. palkkatakuu

Urakan Mom. 8. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä

_______

kes- joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan keyt- muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta tämi- työtä voidajärjestää urakalla, maksetaan työntekinen jälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 6 työn- työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen anta- palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäijan vää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta mää- aikapalkka. räyksestä

Urakan Jos työntekijän suorittama urakka keskeytyy jonkin kes- työnantajasta riippuvan syyn vuoksi, ja hän välitkeyty- tömästi tästä työnjohdolle ilmoittaa, on hänelle minen pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä muusta hänelle maksetaan, mikäli keskeytys on puolta tuntia syystä pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä, 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä. Tämän kappaleen määräyksiä on noudatettava myös urakkatyötä tekevän työntekijän koneen rikkotuessa, ellei sitä voida lukea asianomaisen työntekijän syyksi. Tämän kappaleen säännökset eivät saa aiheuttaa muutosta aikaisempaan, työntekijän kannalta edullisempaan käytäntöön.

S o v e l t a m i s o h j e : Edellä sanottua sovellettaessa on huomattava, että korvaus suoritetaan ainaostaan tehdystä työstä. Jos työntekijälle sen sijaan keskeytyksen sattuessa ei voida osoittaa työtä, sovelletaan työsopimuslain 27 §:n säännöksiä.

Edellä olevan momentin lopussa oleva määräys työntekijälle edullisemman käytännön säilyttämisestä kohdistuu työntekijään ja työhön eikä se näin ollen ole esimerkiksi osastokohtainen.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan noin 90 sisustusasennusosaston työntekijää oli ollut työehtosopimusta rikkoen lakossa 8.10. ja 9.10.1981 molempina päivinä kello 14-16 ja 23.10.1981 kello 12-16 sekä 26.10., 27.10., 28.10., 29.10. ja 30.10.1981 kunakin päivänä kello 14-16 ja 2.11., 3.11., 4.11., 5.11. ja 6.11.1981 kello 12-16. Lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan vaatimuksiin sisustusasennusosaston ilmastointiurakoiden urakkahintojen korottamisesta. Näiden korotusvaatimusten tueksi toimeenpantuja työtaistelutoimenpiteitä oli aiemmin käsitelty työtuomioistuimessa kolme kertaa asioissa, joiden pääkäsittelypäivät olivat olleet 3.9., 23.9. ja 8.10.1981. Kaikissa mainituissa jutuissa oli sekä Metallityöväen Liitto että siihen kuuluva työpaikan ammattiosasto Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y. tuomittu hyvityssakkoihin.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli osallistunut kaikkiin edellä mainittuihin työtaisteluihin. Ammattiosaston työpaikalle asettama osastonluottamusmies oli osallistunut lakkoihin 23.10., 27.10., 28.10., 29.10., 30.10., 2.11. ja 3.11.1981. Työtaisteluilla oli pyritty työehtosopimusta rikkoen painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen vastaiset palkankorotusvaatimukset. Työtaistelut olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen muun muassa palkkausta koskeviin määräyksiin.

Mainittujen kolmen työtuomioistuimen päätöksen jälkeen asiaa oli käsitelty liittojen välisessä neuvottelussa, jossa oli sovittu, että esille tulleet erilaiset puheena olevien töiden suorittamiseen liittyvät seikat selvitettäisiin työpaikalla. Samalla oli sovittu, että liittojen edustajat tarvittaessa menisivät työpaikalle. 23.10.1981 alkanut lakkoilu oli estänyt liittojen edustajien jo sovitun työpaikalle menemisen. Tapahtumain kulusta oli selvästi pääteltävissä, etteivät ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies tai osastonluottamusmies olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi tai niiden lopettamiseksi.

Metallityöväen Liitolle oli ilmoitettu lakkoilun uudelleen käynnistymisestä. Metallityöväen Liiton toimenpiteenä työrauhan turvaamiseksi työpaikalla oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle edellä mainittujen liittojen välisten neuvottelujen lisäksi tullut tieto vain parista puhelinsoitosta työpaikalle. Kun otettiin huomioon aiemmat työtuomioistuinkäsittelyt sekä lakkoilun pitkäaikainen kesto, eivät Metallityöväen Liiton toimenpiteet voineet missään tapauksessa olla riittäviä valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimulain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Erimielisyydet koskivat sisustusasennusosaston suorittamaa laivan n:o 431 ilmastointiputkistojen tekemistä. Lähin vertailukohde oli laiva n:o 432, jonka suoritusluvut olivat maksettuja suorituslukuja. Myös esimerkiksi aikaisemman laivan n:o 430 suoritusluvuissa oli aina päästy yli yhden, vaikkakin vertailua haittasi ajallinen etäisyys ja se, että vertailun kestäessä laskentatapaa oli muutettu jonkin verran. Laivassa n:o 431 suoritusluvut olivat sen sijaan olennaisessa määrin jääneet alle aikaisemman tason 1,27 ja alittaneet usein jopa yhden.

Työnantajan asianomaisen työosaston edustajien laatimissa muistioissa he myönsivät sinänsä, että kyseiset ilmastointiurakat ja niissä saavutetut suoritusluvut olivat alentuneet muun muassa osien ja materiaalin puutteen vuoksi. Työntekijöiden taholta kiistettiin väite, että osa työntekijöistä olisi ammattitaidottomia. Työnjohto ei sitä paitsi saisi ammattitaidottomia käyttääkään kyseiseen työhön ja tällä tavoin alentaa ammattitaitoisten ansiota.

Edellä sanottu osoitti, että työnantaja omalla menettelyllään ja omilla työtaistelutoimenpiteillään oli ajanut tilanteen siihen, että ammattiosaston ja työntekijäliiton ponnisteluista huolimatta työntekijät eivät olleet noudattaneet pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen toistuvia kehotuksia työrauhan palauttamiseksi eikä niitä lähes päivittäisiä työntekijäliitosta tulleita vaatimuksia työrauhan palauttamisesta, joita liiton palkkasihteeri ja eräät muut toimitsijat olivat esittäneet joko pääluottamusmiehelle tai osastonluottamusmiehelle tai ammattiosaston puheenjohtajalle. Se, ettei työnantaja ollut halunnut noudattaa edes liittojen edellä kosketeltua sopimusta siitä, että erimielisyydet selvitetään tiettyyn päivämäärään mennessä työosastolla ja selvittelyn tulokset tuodaan liittojen tarkasteluun mainittuna päivämääränä, oli ollut omiaan pahentamaan tilannetta ja estämään sen, että ammattiosaston ja liiton työhönpaluukehotuksia ja -vaatimuksia olisi uskottu.

Edellä mainituilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan sisustusasennusosaston työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa ajalla 8.10.-6.11.1981.

Edellisen lakkojakson 9.10.1981 päätyttyä jatkuneissa neuvotteluissa, joihin liittojen edustajat ovat osallistuneet 14. ja 16.10.1981, työntekijäpuoli on siirtynyt vaatimaan esittämiensä häiriötuntien korvaamista. Neuvotteluissa on 16.10.1981 todettu sekä paikallisten osapuolten että liittojen edustajien allekirjoittaman pöytäkirjan mukaan, että riidanalaisista urakoista tehdään yksityiskohtainen selvitys, jonka laatimisessa asianomainen luottamusmies ja urakassa työskennelleet työntekijät ovat mukana yhdessä työnantajan edustajien kanssa ja jonka tulee olla valmis yhteenvetoa varten 22.10.1981, jolloin paikalliset osapuolet kokoontuisivat tarkastelemaan tilannetta. Pöytäkirjassa on edelleen todettu, että liittojen edustajat ovat tavittaessa käytettävissä 26.10.1981 ja että selvittelyn aikana tulee työrauhan vallita.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Metallityöväen Liittoa vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kuusituhatta (6 000) markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella neljälläsadalla (1 400) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, M. Virtanen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.