Labor court orders union fines for strike continuation and failure to enforce peace obligations under collective agreement.

Lakon tarkoituksena oli edelleen ollut tukea työntekijäpuolen kantaa työtuomioistuimen tuomiossa n:o 16/1982 mainitussa palkkauserimielisyydessä. Lakko oli edelleen kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Vilppulan Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 30.4.1981 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa sekä työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 2.4.1969 solmimassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella ne määräykset, jotka on jäljennetty työtuomioistuimen 15.2.1982 asianosaisliittojen välisessä samaa työpaikkaa koskeneessa jutussa julistamaan tuomioon n:o 16.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Jaromet Oy:n Vilppulassa olevien tehtaiden 70 työntekijää oli ollut lakossa 11.2.1982 kello 6-23, 12.2.1982 kello 6-18, 15.2. ja 16.2.1982 kello 6-23 sekä 17.2.1982 kello 6 alkaen aina pääkäsittelypäivään asti. Työtaistelutoimenpiteet olivat olleet jatkoa tehtaalla 22.1.-11.2.1982 olleeseen lakkoon, jonka johdosta sekä Metallityöväen Liitto että sen jäsenyhdistys Vilppulan Metallityöväen Ammattiosasto r.y. oli työtuomioistuimen 15.2.1982 julistamalla tuomiolla n:o 16 tuomittu hyvityssakkoon.

Työtaistelun tarkoituksena oli ollut painostaa työnantaja hyväksymään työpaikalla käytössä olevassa osaurakkatyössä aikapalkkatakuu työehtosopimuksen 9 §:n 7 momentin edellyttämän perustuntipalkan sijasta sekä suostumaan työehtosopimuksen mukaista 90 pennin yleiskorotusta suurempaan palkkojen korottamiseen tammikuun alusta 1982. Työtaisteluihin oli edelleen osallistunut Vilppulan Metallityöväen Ammattiosaston toimikunnan neljä jäsentä. Työtaistelulla oli pyritty työehtosopimusta rikkoen painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Työtaistelut olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen muun muassa palkkausta koskeviin määräyksiin sekä allekirjoituspöytäkirjan palkkojen yleiskorotusta koskeviin määräyksiin.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Vilppulan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vilppulan Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Jaromet Oy:n 70 työntekijää on ollut lakossa kanteessa kerrottuina aikoina helmikuussa 1982. Lakko jatkuu edelleen jutun pääkäsittelypäivänä. Lakko on jatkoa tehtaalla tammi- ja helmikuussa 1982 olleisiin lakkoihin, joiden johdosta sekä Vilppulan Metallityöväen Ammattiosasto että Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimen 15.2.1982 julistamalla tuomiolla n:o 16 tuomittu hyvityssakkoon.

Lakon tarkoituksena on edelleen ollut tukea työntekijäpuolen kantaa työtuomioistuimen edellisessä tuomiossa mainituissa palkkauserimielisyyksissä. Lakko on siten edelleen kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Lakkoon on ottanut osaa neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa, sekä yli puolet ammattiosaston jäsenistä. Myös ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies on 23.2.1982 ollut lupaa siihen saamatta poissa työpaikaltaan. Jutussa esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo näyttämättä jääneen, että hän tällöin olisi osallistunut lakkoon.

Ammattiosaston on 19.2.1982 pidetyssä vuosikokousessa ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä palauttamaan työrauha työpaikalle. Samoin osastojen luottamusmiesten ja pääluottamusmiehen on ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä palauttamaan työrauha. Ottaen varsinkin huomioon ammattiosaston jäsenten enemmistön osallistumisen lakkoon työtuomioistuin ei katso ammattiosaston ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.

Metallityöväen Liiton toimitsija on 16.2.1982 käynyt työpaikalla ja kehottanut työntekijöitä palauttamaan työrauhan. Samassa tarkoituksessa on työpaikalla 17.2.1982 ollut liiton kaksi piiritoimitsijaa. Tarkempaa selvitystä liiton edustajien toiminnasta työpaikalla ei työtuomioistuimelle ole kuitenkaan esitetty. Liiton puheenjohtaja ja sihteeri ovat 19.2.1982 ammattiosaston puheenjohtajalle lähettämällään sähkeellä ja pääluottamusmiehelle lähettämällään telex-sanomalla kehottaneet tehokkaisiin toimenpiteisiin töiden välittömäksi käynnistämiseksi. Liiton puheenjohtajan samaa tarkoittava lausunto on julkaistu seudun paikallislehdessä. Liiton edustajat ovat myös puhelimitse kehottaneet ammattiosastoa ja luottamusmiehiä työrauhan palauttamiseen. Liiton toimintaa kokonaisuutena ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan ole, lakon edelleen jatkuessa jutun pääkäsittelypäivänä, näytetty riittäväksi liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Vilppulan Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta viisituhatta (5 000) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä kaksituhatta (2 000) markkaa ja kummankin yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella neljälläsadalla (1 400) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Sariola, Alanko, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.