Labor court orders union and union committee to pay fines for violating work peace obligations under collective agreement.

Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet olivat ottaneet osaa lakkoihin, jotka olivat johtuneet palkankorotusvaatimuksista, insinöörien käyttämisestä nosturien kuljettajina, väitetystä palkanmaksun keskeyttämisellä uhkaamisesta sekä ilmoitetuista neuvottelusuhteiden epäkohdista. Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkka- ja neuvottelumääräyksiin sekä työnantajan työnjohto-oikeutta ja työturvallisuutta koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisen huomioon ottaen olisi ammattiosaston tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin niiden lopettamiseksi ja uusiutumisen estämiseksi. Lakkoilun jatkuessa olisi myös työntekijäliiton tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään paremmin velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa ja sen jäsenet noudattamaan työrauhaa.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 11.3.1980 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 § Aikapalkka

______

Mom.1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Aikatyölisä

______

Mom.2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

______

Mom.3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Aikapalkkojen kehitys

______

Mom.4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

VI TYÖTURVALLISUUS

19 § Työturvallisuus

Yleiset velvollisuudet

______

Mom.1. Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänelle osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmeinen vaara terveydelle tai turvallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä työnantajalle sekä työsuojeluasiamiehelle tai luottamusmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mahdollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.

______

Mom.2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

______

Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteuineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen välillä solmitussa yleisopimuksessa sanotaan muun muassa:

5. k o h t a :

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Järvenpään tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon seuraavasti: 55 varaston sekä kuljetus- ja maalausosastojen työntekijää 24.6.1980 kello 11.15-23 joka vuorossa 4 tuntia ja 25.6.1980 kello 7-23 joka vuorossa 8 tuntia, 172 työntekijää koko tehtaalta 25.6.1980 kello 13.30-23 joka vuorossa 1 1/2-2 tuntia, 27 sähkö- ja konekorjausosaston työntekijää 25.6.1980 kello 11.45-15.30 ja seuraavana päivänä kello 7-15.30, 49 varaston sekä kuljetus- ja maalausosaston työntekijää 3.7.1980 kello 11.15-23 joka vuorossa 4 tuntia,

samana päivänä 220 koko tehtaan työntekijää kello 13.45-23 joka vuorossa 1-2 tuntia, 307 koko tehtaan työntekijää 19.9.1980 kello 11.30-23 joka vuorossa 4 1/2 tuntia ja 26.9.1980 kello 10.45-23 vuoroa kohden 4 tuntia sekä koko tehtaalta 354 työntekijää 29.9.1980 kello 7 - 30.9.1980 kello 23 ja 304 työntekijää koko tehtaalta 3.10.1980 kello 12 - 4.10.1980 kello 7 joka vuorossa 4 tuntia. Työtaistelujen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan aikapalkkojen korottamiseen. Lisäksi edellä selostettujen 25.6. ja 3.7. toimeenpantujen koko tehtaan työntekijöiden lakkojen syyksi oli mainittu insinöörien osallistuminen nostotöihin. Työtaistelut olivat kohdistuneet selvästi työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Kesäkuun 24 - 25 päivänä toimeenpantuun varaston sekä kuljetus- ja maalausosastojen lakkoon oli osallistunut yksi Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettama luottamusmies, 25.6. oli lakkoon osallistunut oikaksi luottamusmiestä ja neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä, 26.6. yksi toimikunnan jäsen, 3.7. kaksi luottamusmiestä, ammattiosaston puheenjohtaja ja neljä toimikunnan jäsentä, 19.9. alkaneeseen lakkoon kolme luottamusmiestä, ammattiosaston puheenjohtaja ja neljä toimikunnan jäsentä, 26.9. sekä 29.9.-30.9. toimeenpantuihin lakkoihin neljä luottamusmiestä, ammattiosaston puheenjohtaja ja kolme toimikunnan jäsentä sekä jälkimmäiseen lakkoon lisäksi yksi luottamusmies ja toimikunnan jäsen ja 3.10.-4.10. toimeenpantuun lakkoon kolme luottamusmiestä, ammattiosaston puheenjohtaja sekä kaksi toimikunnan jäsentä.

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi taikka niiden tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin he olivat vaatimuksia esittämällä ja osaston luottamusmiehet sekä ammattiosaston toimikunnan jäsenet työtaisteluun osallistumalla asettuneet selvästi tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton taholta oli toistuvasti otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi Oy Wärtsilä Ab:n Järvenpään tehtaalla. Muista toimenpiteistä kuin puhelimitse suoritetuista yhteydenotoista työpaikalle ei Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolla ollut tietoa.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Työnantaja oli varasto-, kuljetus- ja maalaustyöntekijöiden työnseisauksen aikana alkanut käyttää insinöörejä nosturinkuljettajina. Selvää oli, että tähän oli liittynyt huomattava tapaturmariski, koska insinööreillä ei ollut nosturin kuljettamiseen tarvittavaa ammattitaitoa. Koko tehtaan käsittänyt 3.7.1980 toimeenpantu työnseisaus oli ollut spontaani mielenosoitus työnantajan menettelyn johdosta.

Neuvottelujen pitkittymisestä huolimatta pääluottamusmies ja työosastojen luottamusmiehet olivat jatkuvasti painottaneet työntekijöille työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen noudattamisen tärkeyttä ja vaatineet työntekijöitä ylläpitämään työrauhaa. Myös ammattiosaston toimikunta oli yksimielisesti tuominnut työehtosopimuksen vastaiset toimenpiteet. Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat jokaisen työnseisauksen yhteydessä olleet puhelimitse tai telexin välityksellä yhteydessä työpaikalle ja niin ikään vaatineet työrauhan välitöntä palauttamista. Metallityöväen Liitto ja ammattiosasto olivat näin ollen tehneet voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Edellä olevilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Koko tehdasta koskeva työnseisaus 3.7.1980 oli syntynyt tilanteessa, missä tuotantolaitoksen kuljetusosasto nosturinkuljettajat mukaan luettuina oli ollut lakossa ja työpaikalle oli tullut kiireellisenä erikoiskuljetuksena suodatinrumpu, jonka purku kuljetusvälineestä oli pitänyt välttämättä hoitaa. Mistään työturvallisuuden vaarantamisesta ei ollut ollut kysymys. Nosto oli tapahtunut tehdasrakennuksen ulkopuolella, jossa ei ollut työskennellyt yhtään työntekijää. Noston olivat suorittaneet insinöörit, joista toinen vastasi nosturinkuljetuksesta sekä kuljettajien koulutuksesta ja toinen yrityksen valmistamien nostureiden koekäytöstä, käyttöönottotarkastuksista ja omien nostureitten kunnossapidosta.

Pääluottamusmiehen työnantajapuolelle 9.7.1980 jättämä luettelo oli käsittänyt muitakin kuin palkkakysymyksiä. Jo listaa pyydettäessä oli luvattu asiaan palata elo-syyskuun aikana. Käydyissä neuvotteluissa oli palkka-asia kuitenkin ollut työntekijäpuolelle tärkein, eikä muihin ongelmiin ollut odotettukaan pikaista ratkaisua. Myöskään tässä tapauksessa ei neuvottelujen pitkittymisestä voinut olla kysymys. Työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun neuvottelujen kestäessä ja täten omalta osaltaan vaikeuttaneet tilanteen selvittämistä. Neuvotteluja asiasta oli käyty muun muassa 17.9., 18.9., 19.9., 26.9. ja 2.10.1980.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kone- ja Siltatyöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kuusituhatta (6 000) markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä kolmetuhatta (3 000) markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kahdellasadalla (1 200) markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Äimälä, Airaksinen, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Katson, että siltä osin kuin työntekijät ovat kieltäytyneet työskentelemästä perustellen kieltäytymistään torninosturia tilapäisesti kuljettamaan ryhtyneiden työnjohtoon kuuluvien henkilöiden puuttuvalla ammattitaidolla, ei työstä kieltäytymisen ole katsottava kohdistuneen työturvallisuutta eikä myöskään työnjohtoa koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Muulta ja myös lopputuloksen osalta yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen.