Labor court dismisses union claims and orders employer to pay bonus for apprentice certificate holder.

Ammattitutkinto on katsottu kisällinkirjan veroiseksi hyvänmiehenlisään oikeuttavaksi perusteeksi.

Työnantajan velvollisuuden hyvänmiehenlisän maksamiseen on katsottu alkavan, kun muuta ei ole selvitetty johtuvan alan käytännöstä ja vastaavien sopimusmääräysten soveltamisesta, ammattitutkinnon suorittamista välittömästi seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien, vaikka selvitys tutkinnon suorittamisesta esitetään vasta myöhemmin. Työnantaja velvoitettu maksamaan hyvänmiehenlisä takautuvasti.

Kun hyvänmiehenlisää koskeva määräys on ollut tulkinnanvarainen, työnantajaan ja työnantajaliittoon kohdistetut hyvityssakkovaatimukset on hylätty.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Maalarimestariliitto r.y. maalarimestari Esko Nurminen

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 18.2.1979 tehdyssä maalarinalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Vuosilomakorvaukset

13 §

Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain määräämällä tavalla. Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan siten kuin rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan.

Aikapalkat

15 §

18.02.1979 alkaen Paikkakuntaluokka I Uudistyöt Korjaustyöt

_________ ___________

Perustuntipalkka ... 13,81 Perustuntipalkka ... 14,15 15 % hyvänmiehenlisä 2,07 15 % hyvänmiehenlisä 2,12

_____ _____

15,88 16,27

3) Tuntipalkoissa voidaan maksaa korkeintaan 15 % korkeampaa tai 10 % alhaisempaa palkkaa, joka vm. voidaan soveltaa vain kuten kohdassa 4) mainitaan. Täysin työkykyiselle maalarille, jolla on todistus maalarinopin suorittamisesta tai kisällikirja tai joka vähintään oppiaikaa vastaavan ajan on tehnyt maalarintyötä ja työllään osoittaa omaavansa ammattitaidon, maksetaan em. 15 % hyvänmiehenlisä täysimääräisenä.

5) Naisilla maalarintöitä teetettäessä maksetaan sekä aika- että urakkatyössä palkkaa siten kuin tämän työehtosopimuksen 5 ja 15 §:n mukaan on palkka maalaustyötä suorittavalle maksettava.

Aputyöt

Aputöitten palkat = maalarien perustuntipalkat.

_________________

Aputöissä maksetaan korjaustöiden perustuntipalkka myös uudistöissä sellaiselle työntekijälle, joka on työskennellyt yhteensä vähintään 4 vuotta maalaustai talonrakennusalalla tai joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti lähimmän vuoden.

Pöytäkirjamerkintä: Työntekijän tulee esittää selvitys 4 vuoden työskentelystä maalaus- tai talonrakennusalalla. Korjaustöiden perustuntipalkka maksetaan näytön esittämistä lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Näyttö esitetään työtodistusten ja/tai eläkerekisteriotteiden avulla.

Työehtosopimuksen 13 §:ssä mainitussa rakennus- alan työntekijäin vuosilomia koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

Oikeus loma-ajan palkkaan

3 §

Alle viisi (5) vuotta keskeytymättä saman työnantajan työssä olleen työntekijän lomapalkan ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 13,5 % ja yli viisi (5) vuotta keskeytymättä saman työnantajan työssä olleen (vuosilomalain 3 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun) työntekijän lomapalkka ja lomakorvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 18,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien.

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen Leena Glumow oli ollut työsuhteessa Suomen Maalarimestariliiton jäsenyyteen kuuluvan Esko Nurmisen palveluksessa korjaustyössä maalarina 5.6.-6.7.1979. Nurminen oli kieltäytynyt maksamasta Glumowille, joka oli 4.6.1979 välittömästi 3-vuotisen Helsingin maalariammattikoulun jälkeen suorittanut ammattitutkinnon, hyvänmiehenlisää. Työntekijäliiton Uudenmaan aluetoimiston toimitsijan esitettyä hyvänmiehenlisän maksamista koskevan vaatimuksen työn- antajalle tämä oli ilmoittanut suostuvansa maksamaan sen vain työnantajaliiton kehotuksesta.

Liittojen kesken käydyissä tuloksettomissa neuvotteluissa työntekijäpuoli oli perustellut vaatimustaan viittaamalla ammatillisista pätevyystutkinnoista annettuun lakiin, jonka mukaan kisällinkirja vastasi ammattitutkintoa. Liiton käsityksen mukaan tuo lainkohta oli ymmärrettävissä myös siten, että ammattitutkinto vastasi kisällinkirjaa. Niin ollen työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan ainoa järkevä tulkinta oli, että ammattitutkinnon suorittaminen oikeuttaa hyvänmiehenlisään. Leena Glumowilla oli siten oikeus saada hyvänmiehenlisänä 176 tunnilta 2,12 markan mukaan laskettuna yhteensä 373,12 markkaa. Kun työehtosopimuksen 13 §:n mukaan vuosilomakorvaus maksetaan rakennusalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen mukaan, Glumowilla oli viimeksi mainitun työehtosopimuksen 2 §:n mukaan oikeus saada lomakorvauksena 13,5 % työssäoloaikana maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Hyvänmiehenlisän osalta maksamatta jäänyt lomakorvaus oli 50,37 markkaa.

Edellä olevan perusteella Rakennustyöläisten Liitto on katsonut, että Nurminen oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan ja 13 §:n määräyksiä ja Suomen Maalarimestariliitto laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden. Sen vuoksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että ammattitutkinto oikeuttaa hyvänmiehenlisään, josta myös vuosilomakorvaus on maksettava, ja velvoittaisi Esko Nurmisen suorittamaan Leena Glumowille hyvänmiehenlisää 373,12 markkaa ja vuosilomakorvausta 50,37 markkaa, vahvistaisi, että Esko Nurminen on tietensä rikkonut maalarinalan työehtosopimusta, ja tuomitsisi hänet tästä hyvityssakkoon, sekä vahvistaisi, että Suomen Maalarimestariliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, ja tuomitsisi sen siitä hyvityssakkoon.

Maalari Leena Glumow oli suorittanut ammattitutkinnon heti Helsingin maalariammattikoulusta valmistuttuaan lukuvuoden päätteeksi 4.6.1979. Hänen työsuhteensa oli alkanut heti seuraavana päivänä. Todistus ammattitutkinnon suorittamisesta oli esitetty työnantajalle vasta työsuhteen päätyttyä. Kisällinkirjaa Glumow ei tiettävästi ollut hankkinut. Kisällinkirjan myöntäminen kuului edelleen Pienteollisuuden Keskusliitolle.

Hyvänmiehenlisä oli luonteeltaan vauhtilisä, joka korosti riittävän työkokemuksen tuomaa ammatillista tehokkuutta. Tätä Leena Glumowin työssä ei ollut ollut havaittavissa, eikä sitä mitattu nykyisten määräysten mukaisissa ammattitutkinnoissa. Työnantaja oli tarjonnut Glumowille hänen vaatiessaan hyvänmiehenlisää tilaisuuden osoittaa työnsä tuloksilla oikeutensa siihen. Tähän tarjoukseen vastauksena Glumow oli irtisanoutunut työstään. Työnantaja oli ollut valmis maksamaan hyvänmiehenlisän työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta, mikäli Glumow olisi osoittanut työllään täyttävänsä hyvänmiehenlisän maksamisen edellytykset.

Sanotuilla perusteilla Suomen Maalarimestariliitto on katsonut työnantajan soveltaneen työehtosopimusta sen tarkoituksen ja sanamuodon mukaisella tavalla. Uuden lainsäädännön mukanaan tuomilla uusilla tutkinnoilla ja uusilla alempiasteisilla tutkintomääräyksillä ei ollut sellaista vaikutusta, että työehtosopimuksen kiistanalaisen kohdan sisältö olisi muuttunut sopijapuolten yhteisen tarkoituksen vastaiseksi. Työehtosopimuksen sanamuoto ja tarkoitus tuki työnantajan näkemystä ja olivat siinä määrin tulkinnanvaraisia, ettei mistään tahallisesta työehtosopimuksen rikkomisesta voinut olla kysymys. Myös Suomen Maalarimestariliitto oli täyttänyt valvontavelvollisuutensa ryhtymällä välittömästi asiasta tiedon saatuaan selvittämään kiistanalaisen sopimuskohdan sisältöä, päätyen perustellusti tukemaan työnantajan näkemystä sopimuksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesta tulkinnasta. Sen vuoksi Suomen Maalarimestariliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että maalarinalan työehtosopimukseen on vuonna 1966 otettu hyvänmiehenlisän maksamista koskeva määräys, joka vuonna 1979 tehdyssä työehtosopimuksessa on tuon lisän maksamisedellytysten osalta samansanainen.

Esitetyn selvityksen mukaan hyvänmiehenlisää koskevaa määräystä työehtosopimukseen otettaessa todistuksella maalarinopin suorittamisesta on tarkoitettu oppisopimuslain mukaista oppilastodistusta, jonka työnantaja oppisopimusajan päätyttyä oppilaalle antaa. Maalarinopin suorittaminen oppisopimussuhteessa on kestänyt neljä vuotta. Kauppa- ja teollisuusministeriön 27.12.1954 kisällin- ja mestarinkirjoista antaman päätöksen 15 §:n nojalla annettujen määräysten mukaisen kisällinkirjan maalarinopin suorittanut henkilö on voinut saada anomuksesta työskenneltyään ammatissa ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen vuoden ajan. Ammattitutkintoa suorittamaton maalari on voinut saada kisällinkirjan työskenneltyään 10 vuotta ammatissa.

Esitetyn selvityksen mukaan hyvänmiehenlisää maksetaan työntekijälle hänen ammattitaitonsa perusteella. Erikoisammattikoulun kolmas vuosi sisältää noin 80 % valvottua työharjoittelua, ja niin kuin edellä on todettu, ammattitutkintoon vaaditaan 3-vuotisen ammattikoulun lisäksi kolmen kuukauden työharjoittelu. Ammattitutkinnon edellä mainituin tavoin suorittanut henkilö saa välittömästi tutkinnon jälkeen anomuksesta Pienteollisuuden Keskusliitolta kisällinkirjan. Siitä riippumatta, että kisällinkirjan saamisen vaatimukset ovat aikaisemmin - ja myös riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen syntymisaikaan - olleet erilaiset, on kisällinkirjan pelkän ammattitutkinnon perusteella saanut henkilö katsottu riidattomasti oikeutetuksi hyvänmiehenlisään. Työtuomioistuin katsoo, että kun kisällinkirjan saaminen on tällä tavoin muuttunut pelkäksi muodollisuudeksi, ei hyvänmiehenlisää voida perustellusti kieltää ammattitutkinnon suorittaneelta, joka täyttää kaikki kisällinkirjan saamisen asialliset edellytykset.

Esko Nurminen on esitetystä selvityksestä päätellen saattanut ymmärtää työehtosopimuksen määräyksen toisin kuin sen oikeaksi sisällöksi on edellä katsottu. Kun Suomen Maalarimestariliitto on sitä paitsi hyväksynyt Nurmisen menettelyn, ei hänen ole työtuomioistuimen mielestä näytetty rikkoneen tietensä työehtosopimusta kieltäytyessään maksamasta lisää Glumowille. Toisin kuin Rakennustyöläisten Liiton kanteessa on katsottu, ei siitä, että ennen ammatillisista pätevyystutkinnoista annettuja lakeja annettu kisällinkirja sanottujen lakien mukaan vastaa ammattitutkinnon suorittamista, sinänsä seuraa, että ammattitutkinnon suorittaminen vastaisi kisällinkirjaa. Tämänkin seikan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo Glumowin oikeuden hyvänmiehenlisään olleen siksi tulkinnanvarainen, ettei Suomen Maalarimestariliiton ole Nurmisen menettelyn hyväksyessään näytetty laiminlyöneen sille kuulunutta valvontavelvollisuutta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteessa tehdyt hyvityssakkovaatimukset, velvoittaa Esko Nurmisen maksamaan Leena Glumowille hyvänmiehenlisänä kolmesataa seitsemänkymmentä (373) markkaa 12 penniä sekä siitä laskettuna vuosilomakorvauksena viisikymmentä (50) markkaa 37 penniä. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Tiitola, M. Virtanen, Kaski, Kuivanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.