Labour Court dismisses union claim that single-party rules can unilaterally restrict overtime pay rights under collective agreement.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the Finnish Public Sector Union's claim that the Border Guard's single-party rules unilaterally restricted overtime pay rights. The union argued that applying the collective agreement's clause on shipboard service should mandate night pay for shore-based duties, while the government contended the rules were valid under the agreement. The court ruled that the employer could equally expand or restrict such rights via the rules, thus rejecting the union's interpretation.
Legislator headnote
AI generated25 § 4; 26 § 3 of the Collective Agreement: The employer may unilaterally determine the scope of night pay entitlements under the agreement's shipboard service clause, and such rules are valid even if they restrict rights not explicitly detailed in the main agreement text.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rajavartiolaitoksen virkamiesten yörahan maksaminen oli perustunut sisäasianministeriön pysyväismääräyksenä antamaan päätökseen. Näistä ohjeista, jotka oli ilmoitettu virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiksi, oli rajavartiolaitoksen esikunta päättänyt yksipuolisesti. Soveltamisohjeilla oli yörahan maksamismahdollisuuksia laajennettu aluksilla tapahtuvan palveluksen ulkopuolelle. Sittemmin yörahan maksamismahdollisuuksia oli supistettu, ja sen maksamiselle määritetty lisäedellytyksiä.
Työtuomioistuin katsonut, että rajavartiolaitoksen esikunta oli virkaehtosopimuksen määräysten estämättä voinut ohjeillaan yhtä hyvin laajentaa kuin supistaakin merivartioasemilla palvelevien virkamiesten mahdollisuuksia saada yörahaa.
Asianosaiset: Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Valtiovarainministeriö
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisten kesken 19.3.1981 allekirjoitetussa rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikaa koskevassa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
25 §. Asuntopäivystyskorvaus
4. Asuntopäivystyksen ajalta ei makseta yörahaa. Asuntopäivystyskorvausta ei makseta harjoituspäivärahaa saavalle virkamiehelle eikä asuntopäivystysaikaa lueta työajaksi.
26 §. Erinäiset korvaukset
3. Aluksilla maksettavasta yörahasta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu tai määrätty.
Edellä mainituilla perusteilla ammattijärjestö on vaatinut vahvistettavaksi, että esillä olevassa tapauksessa rajavartiolaitoksen työaikasopimusta tuli yörahan maksamisen osalta tulkita siten, että asuntopäivystyksessä olevalle oli maksettava yörahaa, jos hän joutui asuntopäivystysaikana suorittamaan työtehtäviä vähintään kaksi tuntia säännöllisin vuoroin esimiehen määräyksestä ja edellyttäen, että työn tarpeellisuus ja kestoaika olivat todettavissa ja lisäksi valtion velvoittamista maksamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimusmääräyksen tietensä rikkomisesta.
Julkisten työalojen ammattijärjestö on jutun käsittelyssä luopunut kanteeseen sisältyneestä vaatimuksesta takaisin perittyjen yörahojen maksamisesta asianomaisille virkamiehille.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
________
Työtuomioistuin, joka ei anna lausuntoa kanteesta luovutuilta osin, on muutoin tutkinut jutun ja havaitsee, että rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta tehdystä virkaehtosopimuksesta ei voida johtaa velvollisuutta yörahan maksamiseen muusta määräyksestä kuin sen 26 §:n 3 momentista. Siinä on sanottu, että aluksilla maksettavasta yörahasta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu tai määrätty.
Yörahan maksaminen on alunperin perustunut sisäasiainministeriön 26.8.1968 pysyväismääräyksenä antamaan päätökseen. Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikaa koskevan ensimmäisen virkaehtosopimuksen tekemisen jälkeen vuodesta 1972 lukien yörahan maksamista koskevat ohjeet on annettu rajavartiolaitoksen esikunnan ohjeilla. Ohjeiden sisällöstä, jotka on ilmoitettu virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiksi, on rajavartiolaitoksen esikunta päättänyt yksipuolisesti sopimatta niistä virkamiehiä edustavien järjestöjen kanssa.
Kanteessa tarkoitetussa erimielisyydessä on kysymys siitä, onko merivartioasemilla palveleville merivartijoille maksettava siinä tarkemmin mainituissa tapauksissa yörahaa vai ei. Sen perusteella, miten kannetta on jutussa kehitelty, on työtuomioistuimen mielestä pidettävä riidattomana, että virkaehtosopimuksen määräyksessä olevalla sanonnalla "aluksessa" ei tarkoiteta sitä työn tekemistä, jota merivartija voi joutua suorittamaan vartioasemalla tai sieltä käsin työvuoronsa aikana. Käsitteenä aluksessa tapahtuva palvelus on ymmärrettävä palveluksena, jota virkamies suorittaa ollessaan pysyväisluonteisesti sijoitettuna alukseen.
Soveltamisohjeilla on laajennettu yörahan maksamismahdollisuuksia aluksilla tapahtuvan palveluksen ulkopuolelle. Niinpä vuonna 1977 ja 1979 annettujen soveltamisohjeiden mukaan yörahaa saadaan maksaa kursseilla ja opetustilaisuuksissa päivystystehtävään määrätylle virkamiehelle sekä toimirahaa saavissa merivartioyksiköissä. Viimeksi 25.1.1982 annetussa soveltamisohjeessa on yörahan maksamismahdollisuuksia supistettu muuttamalla aikaisemmissa ohjeissa oleva maininta merivartioyksiköistä pelkästään vartiolaivaa koskevaksi. Ohjeissa on myös tarkemmin määrätty ne edellytykset, joiden perusteella yörahaa maksetaan.
Virkaehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu puheena olevan määräyksen mukaan oikeus yörahaan vain siltä osin kuin kysymys on sen suorittamisesta aluksella tapahtuvan palveluksen aikana. Siitä, että sopimuksen 25 §:n 3 momentissa on määrätty, ettei asuntopäivystyksen ajalta makseta yörahaa, ei seuraa ilman muuta että merivartioasemilla olisi maksettava yörahaan muulta ajalta kuin asuntopäivystysajalta. Näin lavealle tulkinnalle ei ole esitetty hyväksyttäviä perusteita.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että rajavartiolaitoksen esikunta on virkaehtosopimuksen määräysten estämättä voinut ohjeillaan yhtä hyvin laajentaa kuin supistaakin merivartioasemilla palvelevien virkamiesten mahdollisuuksia saada yörahaa. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saa valtiovarainministeriö kuitenkin itse kärsiä kulunsa jutussa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Airaksinen, Juurinen, Kaski, Kuivanen ja Schrey.
Tuomio oli yksimielinen.