Labor court dismisses union's strike claim, holding employer partially responsible for prolonged work stoppage.

Työnjohtajan pidettyä raepuhaltamon työntekijöille puhuttelun oli heti sen jälkeen alkaneilla työtaistelutoimenpiteillä pyritty painostamaan työnantajaa antamaan työnjohtajalle varoitus. Työtaistelut kohdistuivat ainakin osaltaan työnantajalle kuuluvaa työnjohto-oikeutta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Työtaistelujen laajenemiseen ja uusiutumiseen oli vaikuttanut neuvotteluissa syntynyt väärinkäsitys. Neuvottelujen käynnistämisessä oli ollut vaikeuksia. Näistä syistä työnantaja oli itsekin osaltaan vastuussa työnseisauksien pitkittymisestä.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä voimassa olevassa 30.4.1981 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Ylei- Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuravia set liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitsopi- tuja sopimuksia: mukset, Yleissopimus 15.5.1946 STK-SAK

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Nou- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudatta- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että mis- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työvel- nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. vollisuus 4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvot- Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

______

telu- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvel- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on volli- työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla suus työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. NeuPai- vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. nostus Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä kielto muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, Alis- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos tami- toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian nen liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava lii- muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat toille ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työehtosopimuksessa mainitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

Esitetyt vaatimukset olivat voimassa olevan työehtosopimuksen työaikamääräysten ja erimielisyyksien ratkaisemista koskevien määräysten, luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten sekä yleissopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevien määräysten vastaisia. Työtaistelutoimenpiteet olivat näin ollen kohdistuneet mainittujen sopimusten määräyksiin. Sen enempää pääluottamusmies kuin osaston luottamusmiehetkään eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimusten vastaisten työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin he olivat esittäneet työnantajalle vaatimuksia ja osallistuneet itse työtaisteluun.

Ammattiosasto oli laiminlyönyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluneet velvollisuudet sallimalla sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää ja tukea työehtosopimusten vastaisia vaatimuksia ja luottamusmiesten osallistua työtaistelutoimenpiteisiin. Näillä perusteilla työnantajaliitto on vaatinut, että Turun metallityöväen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Työntekijät eivät olleet vaatineet työajan käytön tarkkailun vähentämistä eivätkä esittäneet muitakaan työaikaan liittyviä vaatimuksia. Sen sijaan työntekijät olivat edellyttäneet työnjohtajalta asiallista käyttäytymistä ja neuvotteluja asioista.

Työnseisauksen alkaessa 12.5.1982 kello 13.30 pääluottamusmies oli saanut siitä tiedon tuntia myöhemmin. Pääluottamusmies oli esittänyt välittömiä neuvotteluja käytäväksi hänen ja osastoinsinöörin kesken, joka neuvottelujärjestyksen mukaan toimi pääluottamusmiehen vastaneuvottelijan tuotantopäällikön varamiehenä. Kun osaston luottamusmies oli jo poistunut työpaikalta, pääluottamusmies oli katsonut riidan kaipaavan hänen puoleltaan ratkaisua heti. Seuraavana aamuna osaston luottamusmies oli uudistanut neuvottelupyynnön, jolloin osastoinsinööri oli ilmoittanut neuvottelevansa vasta iltapäivällä 17.5.1982. Samalla hän oli ilmoittanut, ettei hän neuvottelisi pääluottamusmiehen kanssa.

Työnantajan neuvotteluhaluttomuus ja neuvottelujen pitkittäminen olivat kärjistäneet tilanteen niin, että työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Pääluottamusmies oli ennen poistumistaan välittänyt ammattiosaston vaatimuksena työntekijöille, että työrauha oli palautettava. 17.5.1982 oli käyty neuvotteluja osaston luottamusmiehen ja osastoinsinöörin välillä. Niissä oli päästy alustavaan sopimukseen työnjohtajan menettelyn seuraamuksesta. Tämän johdosta luottamusmiehet olivat saattaneet neuvottelutuloksen riidan aiheuttaneen työnjohtajan tietoon.

Tämän perusteella vastaajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Navire Ab:n Paraisten tehtaan työntekijät ovat kanteessa kerrotuin tavoin toimeenpanneet lakkoja 12.5. ja 21.5.1982 välisenä aikana. Lakkoihin on osallistunut tehtaan pääluottamusmies ja Turun metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamia luottamusmiehiä. Niinä kertoina, jolloin työnseisaus on käsittänyt koko tehtaan, kaikki luottamusmiehet ovat jääneet muiden työntekijäin mukana pois töistä.

Työtaistelujen puhkeaminen on saanut alkunsa 12.5.1982 tehtaan pintakäsittelyosastoon kuuluvassa raepuhaltamossa sattuneista tapahtumista. Puhaltamon työnjohtajan havaintojen mukaan on hieman ennen työjakson päättymistä kaksi työntekijää aiheettomasti keskeyttänyt työsuorituksensa ja kolmas tehnyt puhaltamistyötä tahallaan epäasianmukaisesti. Tämän johdosta työnjohtaja on pitänyt puhaltamon työntekijöille puhuttelun ja esittänyt moitteita heidän työskentelytavoistaan. Työnjohtajan menettelystä pahastuneina pintakäsittelyosaston työntekijät ovat kohta puhuttelun päätyttyä poistuneet työpaikalta.

Työtaistelutoimenpiteellä on pyritty painostamaan työnantajaa aluksi työnjohtajan suorittaman puhuttelun johdosta ja sen jälkeen hänelle yhtiön johdon puolelta annettavaksi vaaditun huomautuksen tai varoituksen toteuttamiseksi. Riippumatta, onko työnjohtajan käyttäytyminen raepuhaltimossa tapahtuneessa puhuttelussa ollut hänen esimiesasemansa edellyttämällä tavalla asiallista tai hänen työntekijöihin kohdistamat moitteet oikeutettuja, lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet ainakin osaltaan työnantajalle kuuluvaa työnjohto-oikeutta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Työtaistelujen laajenemiseen ja niiden uusiutumiseen on vaikuttanut osaltaan osastoinsinöörin ja luottamusmiehen välillä syntynyt väärinkäsitys niistä toimenpiteistä, joihin työnjohtajan menettelyn johdosta ehkä on tarkoitettu ryhtyä. Myös se, että neuvottelujen käyntiin saamisessa on ilmennyt vaikeuksia, on ollut omiaan kiristämään mielialoja työpaikalla ja myös vaikeuttamaan luottamusmiesten toimia työrauhan palauttamiseksi. Työtuomioistuimen mielestä työnantaja on itsekin näistä syistä osaltaan vastuussa työnseisauksien pitkittymisestä.

Ammattiosasto on puolestaan vastuussa asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, mutta ei sitä vastoin toisen osaston asettaman pintakäsittelyosaston luottamusmiehen toimista. Kun Turun metallityöväen Ammattiosasto ei muutoinkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, se on rikkonut sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Tämän johdosta työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljätuhattaviisisataa (4 500) markkaa sekä lisäksi oikeudenkäyntikulujen korvauksena tuhatkolmesataa (1 300) markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Kaski ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.