Labour court dismissed union claim that employer could not move staff to night shifts in non-special buildings.

Yhtiö oli tarjonnut neljälle laitosmiehelleen siirtymistä uuteen päivystyssopimukseen, johon oli sisältynyt kaksivuorotyön tekeminen. Kaksi näistä laitosmiehistä ei ollut hyväksynyt tarjousta, joka työntekijäpuolen mukaan oli työehtosopimuksen vastainen, koska yhtiön toimialueen kiinteistöt eivät olleet sellaisia erikoiskiinteistöjä, joissa keskeytyvää kaksivuorotyötä saatiin teettää. Asian ratkaisu riippui siitä, oliko kiinteistöissä toimintaa työehtosopimusmääräyksen mielessä kello 17 jälkeen. Katsottu, että yhtiön hoitamissa kiinteistöissä oli työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla toimintaa kello 17 jälkeen ja että yhtiöllä näin ollen oli työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus siirtää laitosmiehet kaksivuorotyöhön.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin vaatimuksia oli perusteltu yhtiön ja laitosmiesten välisten työsopimusten ja niihin liittyvien päivystyssopimusten sisällyksellä ja sillä, ettei yhtiö olisi irtisanonut niitä.

Asianosaiset: Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y. Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y. Helsingin Merihaka Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välillä voimassa olevassa kiinteistöalan päätoimisten työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §

TYÖNJOHTO JA VALVONTA

Tämän työehtosopimuksen mukaista työsopimusta solmittaessa tai muutettaessa työnantaja osoittaa ne työt ja työaikalain mukaiset työajat, jotka sisältyvät työsopimukseen. Työntekijä sitoutuu puolestaan suorittamaan nämä työt työnantajan johdon ja valvonnan alaisena allaolevin ehdoin. Työsopimus on jommankumman osapuolen vaatimuksesta tehtävä kirjallisesti.

6 §

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan työaikalain säännöksiä, mikäli tästä sopimuksesta ei jäljempänä muuta johdu.

Säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa siten, että päivittäinen työaika on 8 tuntia. Työviikko on viisipäiväinen. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, lukuunottamatta 3-vuorotyötä, jossa viikko alkaa kunkin työvuoroviikon alkaessa.

Säännöllinen työaika päivätyössä järjestetään yleensä klo 7.00-16.00 välisenä aikana tai, työnantajan ja työntekijän niin sopiessa töiden järkiperäisen hoidon vuoksi, klo 6.00-18.00 välisenä aikana. Yhdenjaksoinen lepotauko on vähintään yksi ja enintään kaksi tuntia.

Sunnuntait ja juhlapyhät ovat vapaat lukuunottamatta sovittuja jäljempänä mainittuja päivystysvuoroja tai ylimääräisiä töitä.

Keskeytyvä kaksivuorotyö

Erikoiskiinteistöissä, silloin kun niitä hoitavat Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ry:n jäsenten yritykset, voidaan työaika järjestää klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Tällöin vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava työntekijöille vähintään kolme viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Erikoiskiinteistöjä ovat: ostoskeskukset, liikekiintistöt, yhdistetyt asuin- ja liikekiinteistöt, järjestöjen järjestötoimintakiinteistöt, urheilu-, uima-, ja jäähallit, teatterikiinteistöt sekä koulut ja muut oppilaitokset, lastentarhat, päiväkodit, lastenkodit, kirkot ja seurakuntatalot sikäli kun niissä toimintaa tapahtuu klo 17.00 jälkeen ja niitä hoitavat Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ry:n jäsenyritykset.

Kolmivuorotyö

Valvontakeskuksissa, hotelleissa, tehdaskiinteistöissä ja vanhustentaloissa, joita hoitavat Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ry:n jäsen- yritykset, voidaan työt, lukuunottamatta siivoustyötä, järjestää kolmeen kahdeksan tunnin työvuoroon. Tällöin vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava työntekijöille vähintään kolmea viikkoa ennen sen alkamista.

7 §

PÄIVYSTYS TAI VARALLAOLO

PÄIVYSTYS

Milloin työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen suorittamaan sellaista päivystystä, joka edellyttää, että työntekijä on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa osallistumaan työhön, maksetaan tällaisesta päivystyksestä seuraavasti:

I Määräaikainen päivystys:

Mikäli työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen suorittamaan määräaikaista päivystystä, maksetaan siitä 3,20/tunti. Iltapäivystys lasketaan alkavaksi heti työajan päätyttyä.

II Viikkopäivystys

Päivystyskorvaus ajanjaksolta, joka kestää yhden viikon säännöllistä työaikaa ja ruokatunteja lukuunottamatta, on ilman työvelvoitetta 286 markkaa.

Mikäli työntekijä päivystysaikanaan joutuu suorittamaan työtä, korvataan se työaikalain mukaisesti. Päivystyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet päivystyksestä kirjallisesti.

Työnantaja oli ryhtynyt yksipuolisesti ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti muuttamaan sanottujen työntekijöiden työsopimusta tarkoituksena saada työntekijät tekemään 2-vuorotyötä ja muutoinkin kiristämään heidän työtahtiaan saavuttaakseen näillä toimenpiteillään mahdollisimman suuren taloudellisen edun. Työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä työnantajan ehdottamaa uutta työehtosopimukseen liittyvää päivystyssopimusta työehtosopimuksen vastaisena. Työntekijät olivat koko ajan olleet valmiit täyttämään alkuperäisen työsopimuksen ehdot, joita työnantaja ei edes ollut irtisanonut. Työnantaja oli kuitenkin työsopimuksen ja työehtosopimuksen vastaisesti estänyt Reinikan ja Virtasen työnteon päivystyssopimuksen osalta ja jättänyt heille maksamatta tämän sopimuksen mukaisia korvauksia 4 kuukaudelta eli kummallekin erikseen toukokuun 1981 loppuun mennessä 3 660 markkaa.

Työehtosopimuksen 6 §:ssä keskeytyvää 2-vuorotyötä koskevassa kohdassa oli mainittu keskeytyvään 2-vuorotyöhön siirtymisen edellytykset ja lueteltu ne erikoiskiinteistöt, joissa vain voitiin siirtyä vuorotyöhön. Tämä merkitsi, että työehtosopimuksen mainitsemilla kiinteistöillä, sikäli kuin niitä hoitivat Suomen Kiinteistötyönantajainliiton jäsenten yritykset, voitiin teettää keskeytyvää 2-vuorotyötä vain sikäli kuin niissä toimintaa tapahtui kello 17 jälkeen. Kysymyksessä oleva kiinteistö ei ollut sellainen työehtosopimuksen tarkoittama erikoiskiinteistö, joka vaatisi 2-vuorotyötä, eivätkä kyseisellä alueella toimineet erilaiset toiminimet, virastot ja yhdistykset olleet toimintansa aikana tarvinneet minkäänlaisia yhtiön huoltotoimintoja kello 17 jälkeen. Vain verovirastokiinteistöllä Haapaniemenkatu 7-9 A oli veronäyttelyiden aikoihin tarvittu palveluja koneportaiden käynnistämiseen ja sulkemiseen, mutta tämäkin voitiin hyvin hoitaa aikaisemmin noudatetun päivystyksen puitteissa.

Sanotuilla perusteilla Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Kiinteistötyönantajainliiton ja Helsingin Merihaka Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon, edellisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja jälkimmäisen työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Lisäksi Kiinteistötyöntekijäin Liitto on pyytänyt, että Helsingin Merihaka Oy velvoitettaisiin heti suorittamaan Reinikalle ja Virtaselle työpalkkasaatavana kummallekin 3 660 markkaa 6 %:n korkoineen 31.5.1981 lukien.

Keskeytyvään 2-vuorotyöhön voitiin siirtyä työehtosopimuksen tarkoittamissa pöytäkirjamerkinnän loppuosan mukaisissa erikoiskiinteistöissä, joita olivat koulut ja muut oppilaitokset, lastentarhat, päiväkodit, lastenkodit, kirkot ja seurakuntatalot, sikäli kuin niissä toimintaa tapahtui kello 17 jälkeen. Pöytäkirjamerkinnän alussa luetellut kiinteistöt teatterikiinteistöihin saakka olivat erikoiskiinteistöjä jo sinällään eikä niissä edellytetty toimintaa kello 17 jälkeen. Pöytäkirjamerkinnän edellä lausuttu tulkinta oli työnantajapuolta neuvotteluissa edustaneiden henkilöiden mukaan neuvotteluissa selvästi todettu ja myös säännöksen sanamuoto oli tämän tulkinnan mukainen.

Osaksi järjestöjen järjestötoimintakiinteistönä ja osaksi liikekiinteistönä Kiinteistö Oy Haapaniemenkatu 7-9:n omistama kiinteistö oli työehtosopimuksen pöytäkirjamerkinnän tarkoittama erikoiskiinteistö. Kahdessa huolletussa asuinkiinteistössä oli työehtosopimuksen tarkoittama lastentarha, jotka olivat avoinna kello 17.30 saakka. Muut edellä luetellut Helsingin Merihaka Oy:n huoltamat kiinteistöt olivat vielä selvemmin pöytäkirjamerkinnän mukaisia erikoiskiinteistöjä, koska nämä kiinteistöt täyttivät pöytäkirjamerkinnän loppuosassa tarkoitetuilta kiinteistöiltä vaaditut tiukemmatkin edellytykset.

2-vuorotyöhön siirtymisen yksi peruste oli ollut se, että vuorotyöjärjestelmä mahdollisti aikaisempaa huomattavasti paremmin sellaisten huoltotöiden suorittamisen, jotka vaativat esimerkiksi lämmityksen, ilmastoinnin tai vedensaannin katkaisemisen. Iltavuorossa ollut laitosmies voisi tehdä tällaisia huoltotöitä ilman kiinteistön varsinaisen toiminnan huomattavampaa häiriintymistä. Työehtosopimuksen edellytykset 2-vuorotyöhön siirtymiselle olivat olleet olemassa. Koska vastaajayhtiön huoltamissa kiinteistöissä laitteistojen toimintaa valvottiin työehtosopimuksen 6 §:n viimeisen, 3-vuorotyön edellytyksiä koskevan kappaleen tarkoittamasta valvontakeskuksesta käsin, niin edellytykset jopa 3-vuorotyön käyttöönotolle tältä osin olisivat olleet olemassa, mikä neuvotteluissa oli myönnetty kantajapuoleltakin.

Yhtiössä 16.2.1981 käyttöön otetun työaikajärjestelyn mukaan iltavuorossa oleva laitosmies teki varsinaisena työaikanaan niitäkin tehtäviä, jotka aikaisemmin olivat olleet päivystäjän hoidettavana. Toinen peruste 2-vuorotyöhön siirtymiseen oli ollut päivystysrasituksen keventäminen. Vanhassa järjestelmässä edellisen illan ja yön päivystänyt, päivystyksen aikana mahdollisesti paljonkin työskennellyt laitosmies oli joutunut seuraavana aamuna heti normaaliin työvuoroonsa. Uudessa järjestelmässä iltavuorossa ollut laitosmies voi yön yli päivystettyään pitää seuraavana päivänä kello 7:stä lukien vapaata työvuoronsa alkamiseen kello 15:een saakka.

Reinikan ja Virtasen aikaisemman työaikajärjestelyn mukaiset päivystyssopimukset olivat lakanneet uuden järjestelyn käyttöönoton yhteydessä ilman mitään irtisanomisia, joita työehtosopimuskaan ei ollut edellyttänyt. Työnantaja ei siten ollut "estänyt" Reinikan ja Virtasen työskentelyä päivystyksen osalta. Kysymys oli siitä, etteivät Reinikka ja Virtanen olleet tehneet lakanneen päivystyssopimuksen sijaan uutta sopimusta, ja kun he vastoin työsopimuksensa tätä koskevaa ehtoa eivät olleet päivystystä myöskään suorittaneet, ei heillä ollut oikeutta minkäänlaisiin korvauksiinkaan. Väitetyt työpalkkasaatavat olivat kanteessa määrältään oikeat, mutta koron osalta vastaajat myönsivät vain 5 % haastepäivästä.

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Helsingin Merihaka Oy ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä tai sen jättämistä tutkittavaksi ottamatta edellä mainitulta osalta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on, jättäen kanteen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta siltä osin kuin vaatimuksia on perusteltu Helsingin Merihaka Oy:n sekä Markku Reinikan ja Tapio Virtasen välisten työsopimusten ja niihin liittyvien päivystyssopimusten sisällyksellä ja sillä, ettei yhtiö olisi irtisanonut niitä, muulta osin tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Helsingin Merihaka Oy on tarjonnut neljälle laitosmiehelleen siirtymistä 16.2.1981 alkaen kanteessa mainittuun uuteen päivystyssopimukseen, johon on sisältynyt kaksivuorotyön tekeminen. Laitosmiehistä eivät Reinikka ja Virtanen ole hyväksyneet tarjousta, joka työntekijäpuolen mukaan on työehtosopimuksen vastainen, koska yhtiön toimialueen kiinteistöt eivät olisi sellaisia erikoiskiinteistöjä, joissa keskeytyvää kaksivuorotyötä saadaan teettää.

Työehtosopimuksen määräys keskeytyvästä kaksivuorotyöstä erikoiskiinteistöissä perustuu sinänsä työnantajapuolen ehdotukseen, mutta tässä ehdotuksessa ei erikoiskiinteistön käsitettä määritelty millään tavoin. Työntekijäpuoli on sopimusneuvotteluissa sitten laatinut erikoiskiinteistöistä luettelon, joka eräin työnantajapuolen ehdotuksesta tehdyin muutoksin on otettu työehtosopimukseen pöytäkirjamerkinnäksi. Sekä-sana sisältyi jo työntekijäpuolen luetteloehdotukseen samassa paikassa kuin lopulliseen pöytäkirjamerkintään.

Asian ratkaisu jää näin ollen riippumaan siitä, onko kanteessa tarkoitetuissa kiinteistöissä toimintaa työehtosopimusmääräyksen mielessä kello 17 jälkeen. Kantajaliitto vaatii toiminnalta, että kiinteistössä olevien huoneistojen haltijat tarvitsevat harjoittamansa toiminnan takia suoranaisia palveluksia laitosmiehiltä kello 17 jälkeen. Tämän vuoksi kantajapuolelta on esitetty selvitystä siitä, etteivät Helsingin Merihaka Oy:n hoidossa olevien, vastaajapuolen erikoiskiinteistöiksi katsomien kiinteistöjen huoneistojen haltijat juurikaan tarvitse yhtiön huoltopalveluja kello 17 jälkeen. Vastaajien mielestä taas riittää, että huoneistojen haltijat harjoittavat kiinteistössä normaalia toimintaansa kello 17 jälkeen.

Tässä kohden vastaa sopimusmääräyksen sanamuoto, joka tältäkin osin on työntekijäpuolen laatima, työtuomioistuimen mielestä paremmin vastaajapuolen kantaa. Vastaajat ovat lisäksi - tosin olennaiselta osalta siitä esivalmistelussa ilmoittamatta - esittäneet selvitystä siitä, miten vastaajapuolen esittämällä tavalla ymmärretty toiminta luettelon käsittämissä kiinteistöissä aiheuttaa laitosmiesten työskentelyn tarvetta etenkin sen takia, että erikoiskiinteistöissä on - toisin kuin asuinkiinteistöjen osalta on laita - huoltosopimuksissa sovittu ilmastointilaitteistojen käynnistymisestä ja pysähtymisestä tiettyinä, kiinteistössä harjoitettavan toiminnan alkamisesta ja päättymisestä riippuvina ajankohtina.

Se, että kiinteistönhuoltotoiminta on ennen vuoden 1980 työehtosopimusta jouduttu hoitamaan ja vieläkin voitaisiin hoitaa päivätyön ja päivystysjärjestelyjen puitteissa, ei estä työnantajaa siirtymästä työehtosopimuksen sallimissa tapauksissa kaksivuorotyöhön, milloin pitää tätä vaihtoehtoa tarkoituksenmukaisempana. Kantajapuolelta ei ole sinänsä kiistetty vastineeseen sisältyviä tietoja siitä, millaista toimintaa eräissä Helsingin Merihaka Oy:n hoitoon kuuluvissa kiinteistöissä on kello 17 jälkeen. Työtuomioistuin katsoo näillä perusteilla, että Helsingin Merihaka Oy:n hoitamissa vastineessa mainituissa kiinteistöissä on työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla toimintaa kello 17 jälkeen ja että yhtiöllä näin ollen on työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus siirtää Reinikka ja Virtanen kaksivuorotyöhön.

Sen mukaan kuin jutussa on selvitetty, kuuluisi vuorotyössä Helsingin Merihaka Oy:ssä oleville työntekijöille iltavuoron aikana työehtosopimuksen mukaisen päivätyön työajan jälkeen tehtäviä sellaisissakin yhtiön hoidossa olevissa kiinteistöissä, jotka eivät ole erikoiskiinteistöjä työehtosopimuksen mielessä. Tämän jutun puitteissa ei kuitenkaaan voida ratkaista, onko tällä perusteella menetelty tavalla tai toisella vastoin työehtosopimusta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen sen tutkitulta osalta. Asian laatuun nähden saavat Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ja Helsingin Merihaka Oy itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Äimälä, Leivo, Kenraali ja Sulkunen.

Eri mieltä ollut jäsen Kenraali lausui: