Labor court dismisses union claim that production managers and section heads are equivalent to supervisory managers under collective agreement.

Valmisruokatehtaan valmistuspäälliköitä sekä sähkö- ja koneosastojen esimiehiä ei ollut pidettävä ylityönjohtajiin verrattavina teknisinä toimihenkilöinä runkosopimuksen mielessä. Heidän kunkin tehtävät kokonaisuutena olivat niin vaativia, vastuullisia ja monipuolisia, että ne olivat joutuneet runkosopimuksen soveltamisrajan yläpuolelle. Sen vuoksi työnantaja oli perustellusti saanut ryhmittää heidät ylemmiksi toimihenkilöiksi.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

Kuultavat: Saarioinen Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän sekä Teknisten Liiton ja eräiden muiden liittojen välillä ajaksi 13.3.1981-28.2.1983 solmitussa palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä maaliskuun 13 päivänä 1981 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

2 §

RYHMITTELY

Teknisten toimihenkilöiden tehtävät ryhmitellään tämän sopimuksen liitteenä olevan ryhmittelyn mukaisesti (liite 1).

Jollei ryhmittelystä ole työpaikalla päästy yksimielisyyteen, on asia ratkaisun löytämiseksi siirrettävä liittojen kesken neuvoteltavaksi.

TUOTANTO- JA YLLÄPITOTÖIDEN JOHTO

Tähän lohkoon kuuluvat runkosopimuksen 1 §:n 2 kohdan tarkoittamat työnjohtotehtävissä olevat tekniset toimihenkilöt, runkosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkintä 1:n tarkoittamat tekniset toimihenkilöt, työnjohdollisissa tehtävissä olevat rakennusmestarit, ne toimihenkilöt, joiden tehtävät ovat pääasiallisesti työnjohdollisia kuten varastonhoitajat tuotantoon liittyvissä varastoissa, päätoimiset työturvallisuusteknikot ja sellaiset runkosopimuksen tarkoittaman teknisen pätevyyden omaavat toimihenkilöt, jotka päätoimisesti ohjaavat, neuvovat ja opettavat teknisiä toimihenkilöitä sekä huoltoteknikot ja muut vastaavissa huoltotehtävissä olevat toimihenkilöt myös ATK:n huolto- ja korjaustehtävissä.

A. Johtaa työtä välillisesti alaistensa työnjohtajien ja mahdollisesti muiden teknisten toimihenkilöiden esimiehenä siten, että hänen työnjohdolliseen alaisuuteensa kuuluu useista osastoista muodostettu tehtäväkokonaisuus tai työnjohdollisen luonteen ja teknisen pätevyystason vaativuuden kannalta edelliseen rinnastettava itsenäisesti johdettu tuotantoyksikkö. Tehtävään voi liittyä myös muita kuin varsinaisiin työnjohtotehtäviin kuuluvia vastuita sekä välitöntä työnjohtoa.

B. Johtaa työtä pääasiassa alaisiansa työnjohtajia apuna käyttäen vastaten esimiehenä osaston työnjohdosta; tehtävään kuuluu välillisen työnjohdon ohella usein myös välitöntä työnjohtoa. Tähän ryhmään luetaan myös sellainen itsenäinen välitön työnjohtotehtävä, joka vaikeutensa, vastuullisuutensa tai muitten vaatimustensa puolesta on perustellusti rinnastettavissa edellisessä virkkeessä määriteltyyn tehtävään.

c. Johtaa työtä pääasiallisesti välittömästi vastaten itsenäisesti alaistensa työntekijöiden työstä. Tehtävä on vaativa ottaen huomioon etenkin tarvittavan teknisen pätevyyden, ammattitaitovaatimukset ja työnjohdollisen vaikeusasteen.

Palkkasopimuksen 1 §:ssä mainitussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton solmimassa runkosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 §.

Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat: a) teknillisen koulun täydellisen tutkinnon suorittamisen kautta saavutetun teknikon oppiarvon omaavat henkilöt;

3. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat lisäksi henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin tekniselle toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen, eivätkä milloinkaan osallistu työntekijäin urakka-ansioihin.

Pöytäkirjamerkintöjä: 1. Sopijapuolet toteavat, että edellä 2 momentissa tarkoitettuihin työnjohtajiin kuuluvat myös ylityönjohtajt ja ylimestarit sekä heihin verrattavat.

Keskusliittojen yhteisesti antamiessa runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

1 §.

Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala

A. Soveltamisalasta yleensä

Runkosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen. Runkosopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat runkosopimuksessa tarkoitettuihin. Runkosopimuksen soveltamisalan tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole sinänsäratkaisevaa merkitystä tulkittaessa kysymystä, kuuluuko henkilö runkosopimuksen soveltamisalaan. Ainoa runkosopimuksen soveltamisalaan liittyvä yleispiirre on tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon. Ensimmäisessä momentissa luetellut koulutuksen tai vastaavan pätevyyden omaavat tekniset toimihenkilöt kuuluvat näin ollen runkosopimuksen piiriin edellyttäen, että he myös toimivat runkosopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa tehtävissä.

B. Ylärajanveto

Runkosopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Mikäli toimihenkilöllä on suurempi koulutuksellinen pätevyys kuin hänen tehtävänsä varsinaisesti edellyttäisivät, kuuluu hän silti runkosopimuksen piiriin, jos hän pääasiallisesti hoitaa runkosopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä. Ylärajanvetoon liittyy myös ensimmäinen pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan runkosopimusta sovelletaan myös ylityönjohtajiin ja ylimestareihin sekä heihin verrattaviin. Tulkittaessa, ketkä ovat ylimestariin verrattavia, tulee henkilölle annetusta tehtävänimikkeestä riippumatta verrata hänen asemaansa normaaliin ylimestarin asemaan, - katso myös ryhmittelymääritelmien soveltamisohjeita, työnjohtolohko, kohta 1.

Keskusliittojen kesäkuussa 1971 julkaisemassa teknisten toimihenkilöiden ryhmämääritelmien soveltamisoppassa sanotaan muun ohessa:

I TUOTANTO- JA YLLÄPITOTÖIDEN JOHTO

Lohkon alkuteksti: "Tähän lohkoon kuuluvat runkosopimuksen 1 §:n 3 momentin tarkoittamat työnjohtotehtävissä olevat tekniset toimihenkilöt, runkosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkintä 1:n tarkoittamat tekniset toimihenkilöt, työnjohdollisissa tehtävissä olevat rakennusmestarit, ne toimihenkilöt, joiden tehtävät ovat pääasiallisesti työnjohdollisia kuten varastonhoitajat tuotantoon liittyvissä varastoissa, päätoimiset työturvallisuusteknikot ja sellaiset runkosopimuksen tarkoittaman teknisen pätevyyden omaavat toimihenkilöt, jotka päätoimisesti ohjaavat, neuvovat ja opettavat teknisiä toimihenkilöitä tai työntekijöitä sekä huoltoteknikot ja muut vastaavissa huoltotehtävissä olevat toimihenkilöt myös ATK:n huolto- ja korjaustehtävissä."

Työnjohtajalohkon puitteissa ryhmiteltävät muut tekniset toimihenkilöt:

Työnjohtajalohkon alkutekstissä luetellaan eräitä runkosopimuksen 1 §:n 1 momentissa esiintyviä teknisiä toimihenkilöitä. Yhteistä näille varsin erilaisille toimihenkilöryhmille on, että heidät on ryhmiteltävä työnjohtaja-asteikkoa käyttäen. Näiden henkilöiden ryhmitteleminen voi luonnollisesti olla vaikeata jo sen vuoksi, että työnjohtajia koskevien ryhmittelyperusteiden käyttäminen ei ehkä aina ole mahdollista. Tehtävien yleinen vaativuustaso ja sen edellyttämä ammattipätevyys voitaneen kuitenkin määritellä useimmissa tapauksissa.

1. YLITYÖNJOHTAJIIN JA YLIMESTAREIHIN VERRATTAVAT

Tämä lisäys, joka sisältyy myös runkosopimuksen 1 §:n 2 momentista olevaan pöytäkirjamerkintään, tarkoittaa lähinnä sitä, ettei tekniselle toimihenkilölle annettu nimitys sinänsä ratkaise ryhmittelykysymystä. Nimityksistä riippumatta on näin ollen tarkasteltava, onko yksittäistapauksessa kysymys ylityönjohtajaan verrattavasta teknisestä toimihenkilöstä, jolloin vertailu on suoritettava asianomaisten tehtävien perusteella. Koska tämä kysymys liittyy läheisesti myös ylärajanvetoon, on huomattava, ettei sanotulla pöytäkirjamerkinnällä ole tarkoitettu runkosopimuksen soveltamisalan laajentamista ylempiin toimihenkilöihin kuten käyttöpäälliköihin, varastopäälliköihin, käyttöpäällikön apulaisiin tai osastopäälliköihin, elleivät ole ylityönjohtajaan verrattavassa asemassa. Pöytäkirjamerkinnällä on haluttu korostaa sitä, ettei runkosopimuksen alaisuuteen kuuluvaa tehtävää voida pelkällä nimikkeen antamisella saattaa runkosopimuksen ulkopuolelle.

Kun kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden tehtävät heidän toimenkuvistaan ja yhtiön organisaatiosta ilmenevän selvityksen perusteella kuuluivat runkosopimuksen soveltamisalaan, työnantajalla ei ollut ollut perusteita muuttaa vuosien kuluessa vakiintunutta käytäntöä. Sen vuoksi Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Saarioinen Oy on velvollinen soveltamaan runkosopimusta ja alan palkkasopimusta Parkkariin, Heikkilään, Vuoriseen, Gröndahliin ja Sairialaan. Teknisten Liitto on lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

heihin ollut käytännössä sovellettu runkosopimuksen palkkaja muita työsuhteen ehtoja.

Valmistuspäälliköt ja osastopäälliköt osallistuivat yrityksen johdon ja muiden ylempien toimihenkilöiden kanssa yrityksen tavoitebudjetin laadintaan. Heidän tuli laatia osastonsa tuotanto- ja kehitystavoitteet, jotka vahvistettiin yhdessä yrityksen johdon kanssa. Valmistuspäälliköt osallistuivat myös investointibudjetin suunnitteluun ja toteutukseen. Valmistuspäälliköiden ja koneosaston osastopäällikön tehtäviin ei kuulunut välitön työnjohto. Valmistuspäälliköillä oli alaisinaan 6-7 työnjohtajaa ja keskimäärin 400 työntekijää.

Yleisen työmarkkinakäytännön mukaan keskusjärjestöjen tehtäviin kuului sopia sopimuskenttien välisestä rajanvedosta. Kanteen hyväksyvä tuomio koettaisiin yrityksissä väkivaltaiseksi sopimusrajojen muuttamiseksi. Teknisten Liiton pyrkimyksenä oli halu vakiintuneiden sopimuskenttärajojen muuttamiseen. Tähän liitto oli pyrkinyt jo pitkään työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ja nyt samaan tavoitteeseen koetettiin päästä tulkintakäytännön muuttamisella.

Yhteistoimintalain mukaisen yhteistoimintaorganisation luominen edellytti yrityksessä henkilöstöryhmien määrittelyä. Lakia laadittaessa oli pidetty lähtökohtana sitä, että henkilöstöryhmiä oli neljä: työntekijät, konttoritoimihenkilöt, tekniset toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Määrätessään henkilöstöryhmiä tältä pohjalta Saarioinen Oy oli työnantajana katsonut, että kanteessa tarkoitetut valmistuspäälliköt ja osastopäälliköt kuuluivat ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmään. Ennen yhteistoimintalain voimaantuloa yrityksessä ei ollut ollut tarvetta määritellä sitä, olivatko puheena olevat henkilöt ylempiä toimihenkiöitä vai teknisiä toimihenkilöitä.

Teknisten toimihenkilöiden runkosopimuksen ja konttoritoimihenkilöiden yleissopimuksen ylärajan määrittäminen suhteessa ylempiin toimihenkilöihin oli tarkoitettu olemaan samassa tasossa. Konttoritoimihenkilöiden yleissopimuksen 1 §:n 4 a-kohdassa määriteltiin ne henkilöt, joita sopimus ei koskenut. Sen mukaan sopimus ei koske "henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä."

Määräystä koskevissa soveltamisohjeissa todettiin seuraavaa:

"Tällaisia ovat yrityksen johtoon kuuluvien henkilöiden lisäksi ne henkilöt, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä. Lisäksi tällaisia ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisatiossa ns. "osastopäällikkötasoon" luettavat henkilöt, joilla tehtävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä sopimuskohdalla on tarkoitettu. Yritysorganisatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla (ns. "spesialistit") ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut 1 §:n 4 a-kohdassa todetut edellytykset ovat olemassa.

1 §:n 4 a-kohdan mukaista arviointia suoritettaessa otetaan huomioon yrityksen koko.

Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois yleissopimuksen piiristä."

Yleissopimuksen ylärajan vedossa oli keskisuurissa tuotannollista toimintaa harjoittavissa yrityksissä osastopäällikkötaso rajattu sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Saarioinen Oy:tä oli pidettävä selvästi yleissopimuksessa tarkoitettuna keskisuurta yritystä suurempana yrityksenä. Kysymyksessä olevien valmistuspäälliköiden ja osastopäälliköiden tehtävät olivat vaativuudeltaan kiistatta sellaisia, että ne jäisivät yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kun konttoritoimihenkilöiden yleissopimuksen ja runkosopimuksen soveltamisalat oli tarkoitettu ylärajan osalta olemaan samassa tasossa, kanteessa tarkoitetut päällikkötason tehtävät jäivät runkosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Saarioinen Oy:ssä jako ylempiin toimihenkilöihin oli selvä. Parkkarin, Heikkilän, Vuorisen, Gröndahlin ja Sairialan tehtäviä vastaavia töitä hoitavat henkilöt olivat ylempiä toimihenkilöitä. Saarioinen Oy:n liikevaihto oli vuonna 1981 275 miljoonaa markkaa. Yrityksen palveluksessa oli samana vuonna noin 1.100 henkilöä. Sahalahdella sijaitsevan itsenäisenä tulosyksikkönä toimivan valmisruokatehtaan liikevaihto oli noin 185 miljoonaa markkaa ja sen palveluksessa oli noin 500 henkilöä. Ylempiä toimihenkilöitä heistä oli 8. Tätä määrää voitiin pitää tavanomaista pienempänä vastaavankokoisiin teollisuusyrityksiin verrattuna. Teknisiä toimihenkilöitä Sahalahden tuotantolaitoksella oli 18. Kanteen hyväksyminen johtaisi käytännössä sellaiseen tilanteeseen, että Saarioinen Oy:ssä ja muissa vastaavan kokoisissa yrityksissä ei olisi lainkaan ylempiä toimihenkilöitä yrityksen johdon ja teknisten toimihenkilöiden välissä.

Koulutuksella ei ollut merkitystä runkosopimuksen soveltamisalan määrittelyssä. Teollisuudessa toimikin ylemmän toimihenkilön tehtävissä tai yritysjohdossa arviolta noin 8.000 henkilöä, joilla oli teknikkotason tai sitä alemman tason peruskoulutus.

Kysymyksessä olevat valmistuspäälliköt ja osastopäälliköt olivat urallaan edetessään kokemuksen ja pätevyyden kasvaessa sekä yrityksen toiminnan laajentumisen myötä siirtyneet runkosopimuksen piiristä ylemmiksi toimihenkilöiksi. Tällainen urakehitys ei ollut sinänsä mitenkään harvinaista teollisuudessa. Vuosittain noin 300 teknistä toimihenkilöä siirtyi runkosopimuksen piiristä ylemmiksi toimihenkilöiksi.

Edellä esitettyillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on pyytänyt, että työtuomioistuin hylkäisi kanteen kokonaisuudessaan ja velvoittaisi Teknisten Liiton korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Saarioinen Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että Kauno Parkkari, Jouko Heikkilä ja Eino Vuorinen ovat toimineet Saarioinen Oy:n Sahalahden tuotantolaitoksella valmistuspäällikköinä sekä Veikko Gröndahl sähköosaston ja Pertti Sairiala koneosaston esimiehenä. Valmistuspäälliköiden tehtävät ovat yhtiössä vuonna 1976 toimitetussa ryhmittelyssä luettu palkkasopimuksen vaativuusryhmään B kuuluviksi sekä sähkö- ja koneosaston esimiesten tehtävät ryhmään C kuuluviksi. Valmistuspäälliköiden ja sähköosaston esimiehen erottua keväällä 1977 Teknisten Liiton jäsenyydestä työnantaja on katsonut heidän samoin kuin koneosaston esimiehenkin kuuluvan ylempiin toimihenkilöihin. Syksyllä 1980 työnantaja on ilmoittanut Teknisten Liiton yhdysmiehelle, ettei kehenkään heistä osastopäällikkötasoisina ylempinä toimihenkilöinä sovelleta teknisiä toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia.

Saarioinen Oy:n Sahalahden valmisruokatehaan valmistuspäälliköt ovat tuotantopäällikön alaisia. Valmistuspäälliköistä Parkkarilla on alaisenaan kolme työnjohtajaa, joiden alaisuuteen taas kuuluu noin 40 työntekijää ja 5-6 tehdaskonttoristia. Heikkilän ja Vuorisen alaisina on 7-8 työnjohtajaa, joilla puolestaan on valvottavinaan yhteensä 100-200 työntekijän työt työvuoroa kohti. Sähköosaston ja koneosaston esimiesten esimiehenä on teknillinen johtaja. Heidän tehtäväalueensa käsittävät osaksi myös yhtiön ja sen sisaryhtiön Artekno Oy:n muut tuotantolaitokset. Paikallisissa neuvotteluissa Teknisten Liittoa yhtiössä edustava yhdysmies on myöntänyt, että työtehtävien muuttumisen ja vastuualueiden laajentumisen johdosta valmistuspäälliköistä Parkkarin ja kummankin kanteessa tarkoitetun osaston esimiehen tehtävät edellyttäisivät sijoittamista vaativuusryhmään A.

Elintarviketeollisuuden piirissä ei ole käytössä ylityönjohtajan nimikettä kuten esimerkiksi konepaja- ja laivateollisuuden piirissä on tavallista. Ainakin ne ovat hyvin harvinaisia. Jutussa on esitetty näyttöä siitä, että keskisuurissa elintarvikealan yrityksissä olisi yleensä 15-30 ylempiin toimihenkilöihin kuuluvaa työntekijää. Saarioinen Oy:ssä ylempiä toimihenkilöitä on kahdeksan.

Keskusjärjestöjen yhteisessä ryhmittelymääritelmien soveltamisoppaassa lausutaan runkosopimuksen 1 §:n 2 momentin pöytäkirjamerkinnästä, ettei pöytäkirjamerkinnällä ole tarkoitettu runkosopimuksen soveltamisalan laajentamista ylempiin toimihenkilöihin kuten käyttöpäälliköihin, varastopäälliköihin, käyttöpäällikön apulaisiin tai osastopäälliköihin, elleivät he ole ylityönjohtajaan verrattavassa asemassa. Pöytäkirjamerkinnällä on haluttu toisaalta korostaa, ettei runkosopimuksen alaisuuteen kuuluvaa tehtävää voi pelkällä nimikkeen antamisella saattaa runkosopimuksen ulkopuolelle.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei kanteessa tarkoitettuja toimihenkilöitä ole pidettävä ylityönjohtajiin verrattavina runkosopimuksen mielessä. Kun kunkin tehtävät kokonaisuutena ovat siksi vaativia, vastuullisia ja monipuolisia, että ne ovat joutuneet runkosopimuksen soveltamisalan ylärajan yläpuolelle, työnantaja on perustellusti saanut ryhmittää kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt ylemmiksi toimihenkilöiksi. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä saa kärsiä oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Pelkonen, puheenjohtaja, Sarkko, Lindholm, Hurmalainen, Airaksinen, Sariola, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot.

Eri mieltä oleva jäsen P. Virtanen, jonka mielipiteeseen jäsenet Leivo ja Kuivanen yhtyivät, lausui: